Mestarien liigan lohkovaihe on nyt paketoitu. Jukka, muuttuivatko asetelmat lohkovaiheen aikana?

Suurimpien ennakkosuosikkien osalta ei muuttunut. Manchester City on edelleen minun papereissani suurin ennakkosuosikki Mestarien liigan voittajaksi – ja seuraavassa aallossa tulevat Liverpool ja Bayern München, eikä Real Madridia kannata koskaan unohtaa mistään veikkailuista. PSG voi edelleenkin olla kevään musta hevonen ja Inter voi myös olla yllättävä kanto.

Barcelonan putoaminen ei ollut siinä mielessä yllätys, että se joutui tähän kuoleman lohkoon Bayernin ja Interin kanssa. Se sen sijaan oli yllätys, että Barcelona pystyi voittamaan vain Viktoria Plzenin, joka oli lohkovaiheen ylivoimaisesti heikoimpia seuroja. Myös Juventuksen vaikeudet olivat tiedossa jo ennakolta, eikä Massimiliano Allegri ole saanut korjattua Juventuksen ongelmia sen enempää kotimaassa kuin eurokentilläkin.

Sen sijaan Atlético Madridin putoaminen Mestarien liigan jatkopeleistä ja jääminen lohkossaan viimeiseksi oli yllätys. Hyvätkin seurat voivat toki pudota, mutta Atlético jäi viimeiseksi todella kevyessä alkulohkossa, jossa pelasivat Porto, Club Brugge ja Bayer Leverkusen, joilla kenelläkään kausi ei ole alkanut odotetulla tavalla. Porto ja Brugge ovat molemmat omissa sarjoissaan toki sarjakolmosia, mutta kumpikin uhkaa pudota jo nyt mestaruusjunan kyydistä. Ja Leverkusenin ongelmat ovat kaikille meille suomalaisille tuttuja.

Espanjalaismediassa Atlétin jäämistä lohkojumboksi pidetään Diego Simeonen 11 vuotta kestäneen Atléti-uran suurimpana epäonnistumisena ja huono on olla asiassa eri mieltä.

Mikä Atlético Madridin romahtamisen selittää?

Tässä on taustalla hieman isomman kaaren kehitys. La Liga on menettänyt pala palalta johtavan liigan aseman niin taloudellisesti kuin pelillisestikin Valioliigalle. Toki monet muutkin sarjat ovat tippuneet Valioliigan vauhdista, mutta La Ligassa talousongelmat ovat nousseet hyvin näkyvästi esille viime vuosien aikana. Barcelonan ongelmat tietävät kaikki, mutta myös muillakin espanjalaisseuroilla on Real Madridia lukuun ottamatta kukkaron nyörit selvästi kireämmällä kuin aiemmin.

Tämä kehitys näkyi hyvin tämän kauden Mestarien liigassa, sillä neljästä espanjalaisseurasta vain Real Madrid selvisi jatkopeleihin. Barcelona ja Sevilla jatkavat pelejään Eurooppa-liigassa, mutta Atlétin eurokausi päättyi tähän.

Atlétin kohdalla tämä isomman kuvan kehitys on näkynyt siinä, että Diego Simeone ei ole saanut muokattua joukkuetta siten kuin hän olisi halunnut, sillä rahaa ei yksinkertaisesti ole ollut. Atlético voitti toissa kaudella La Ligan mestaruuden, mutta sen jälkeen se on taantunut selvästi.

Se, mikä on muuttunut mestaruusvuodesta eniten, on ollut puolustuspelin taso. Atléti päästi mestaruuskaudella vain 0,65 maalia per ottelu, mutta tällä kaudella La Ligassa on sille on tehty 12 ottelussa 12 maalia ja Mestarien liigassa sille tehtiin kuudessa ottelussa yhdeksän maalia. Varsinkin Mestarien liigan vierasotteluissa joukkueen puolustuspelaaminen oli välillä luokatonta, mistä kertoo sekin, että sen verkkoon tehtiin jokaisessa vierasottelussa kaksi maalia.

Se, mistä heikko puolustuspelaaminen sitten johtui, on hyvä kysymys. Simeonen taidot puolustuspelin mestarillisena organisoijana eivät ole kadonneet ja Espanjassa syytetäänkin puolustuspelin ongelmista juuri sitä, ettei Simeone ole saanut tarpeeksi laadukkaita puolustussuunnan pelaajia joukkueeseen.

Kun puolustuspelaaminen ei ole toiminut optimaalisella tavalla, se on vaikuttanut myös ylöspäin pelaamiseen. Toki myös keskikenttäpelaajat ja hyökkääjät ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä. Varsinkin kohupoika Joao Felix on saanut surffailustaan paljon kuraa niskaansa, mutta rapaa ovat saavat muutkin pelaajat oikeastaan Jan Oblakia lukuun ottamatta.

Tietenkin pelaajia voidaan ja pitää syyttää, mutta kyllä Simeonikin joutuu katsomaan peiliin. Hän kuitenkin viime kädessä vastaa siitä, miten joukkue pelaa ja tässä alkulohkossa Atléticon olisi pitänyt pystyä parempaan tälläkin materiaalilla.

Toisaalta jokaiselle managerille sattuu pitkän uran aikana heikompia jaksoja. Vaikka Liverpool menikin Mestarien liigassa heittämällä jatkoon, sen kausi Valioliigassa on alkanut katastrofaalisesti. Se ei tee kuitenkaan Jürgen Kloppista huonoa manageria, ainoastaan inhimillisen. Toki näiden kahden joukkueen ero on siinä, että Liverpool on pelannut Valioliigassa tuloksiaan paremmin, kun Atlétilla on viisi pistettä enemmän kuin mitä sillä pitäisi olla pisteodottaman perusteella.

Atlétin Mestarien liiga -katastrofin kohdalla on turha puhua marginaaleista tai Lukas Hradeckyn viimeisten sekuntien rankkarin torjunnasta Leverkusenia vastaan. Toki marginaalit olisivat voineet pomppia toiseenkin suuntaan, mutta kokonaisuudessaan Atlétin mahalaskun takana Mestarien liigassa on paljon suuremmat asiat kuin yksi torjuttu rankkari.

Mitä putoaminen Mestarien liigan jatkopeleistä tarkoittaa Atléticon ja Barcelonan kannalta?

En usko, että kummassakaan seurassa valmentajan asema olisi millään tavoin uhattu. Xavin prosessi on kuitenkin vasta pitkän tien alussa ja Atlético johtokunta haluaisi jatkaa Simeonen sopimusta ainakin kesään 2026 saakka. Myös Simeone vakuutti tiistaina, että hän jatkaa joukkueen peräsimessä.

Se, mihin putoaminen iskee, on kassa. Barcelonalla on omat ongelmansa, mutta heillähän euro-ottelut kuitenkin jatkuvat Eurooppa-liigassa. Atlétin kausi on eurokentillä sen sijaan ohi ja on väistämätöntä, että sen on leikattava kuluja.

Espanjassa ollaan varmoja, että Joao Felix lähtee ensimmäisenä lauluun, enkä olisi yllättänyt, vaikka tämä tapahtuisi jo tammikuussa. Muutenkin palkkakuormaa on kevennettävä ja pelaajia myytävä, mutta on vaikea kuvitella, että Atlético putoaisi jonnekin jonkkaan. Sen onneksi happitilanne on muillakin espanjalaisseuroilla heikko, mikä edesauttaa Atléticon pysymistä yhtenä La Ligan kärkiseuroista.

La Liga -seurojen tasoa ei kuitenkaan enää mitata Espanjassa, vaan Euroopassa ja siinä mittauksessa Atlético Madrid tippuu jälleen askelman tai kaksi alemmaksi – ainakin hetkellisesti. Atlético on nyt suurennuslasin polttopisteessä, mutta La Liga -seurojen yllä on paljon synkempiä varjoja kuin pelkkä Atlétin putoaminen.