Päivän jääkiekkouutispaukku pamahti Brad Lambertin suunnalta, kun hän siirtyy JYPistä yllättäen Pelicansiin kesken kauden. Siirto on herättänyt paljon keskustelua, mutta mitä ajatuksia tämä herättää sinussa, Samuel? 

Lambertista on tullut Suomi-kiekon kuuluisin seurashoppailun esimerkki. Ja kun Lambert palaa nyt takaisin Pelicansiin, sitä ajattelee myös, että mitähän Lambert mahtoi voittaa sillä, että alun perin lähti Pelicansista HIFK:n kautta JYPiin, kun nyt tullaan sitten takaisin lähtöruutuun: Pelicansiin? Ympäri mentiin ja yhteen tultiin. Onko jotain, mitä Lambert matkallaan sai, mitä hän ei olisi Lahdessa saanut ja oliko tämä ”seurashoppailu” sen arvoista? Varmasti Pohjois-Amerikan suunnalta arvioidaan tulevan kesän NHL-varaustilaisuuden osalta eniten pelaajan osaamista, mutta jonkinlainen epäilys varmasti draft-väen piiristäkin herää, että miksi toiminta 18 vuotta täyttäneen hyökkääjän ympärillä on niin rauhatonta? Paljon kysymysmerkkejä asia herättää NHL:nkin päässä, jossa Lambertin lopulliset tavoitteet lienevät.

Miksi Lambert halusi JYPistä lähteä? 

Sitä voi vain spekuloida tässä vaiheessa. Selvää on ainakin, että vain 34 pistettä 36 ottelussa kerännyt JYP on jo 21 pistettä perässä pudotuspelipaikoista. Sellaista ihmettä ei tule, että JYP pudotuspeleihin nousisi. Teoreettinen mahdollisuus siihen tietysti on, mutta todellisuuden realismi on armoton – JYPissä ei loppukeväänä panosta ole. Se ei ole tietenkään pelaajalle paras mahdollinen tilanne ja sikäli halun lähteä voi osittain ymmärtää.

Miksi Pelicans? 

On muistettava, että Lambertilla ei käsittääkseni ole tällä hetkellä agenttia, vaan isä Ross Lambert toimii taustalla. Käsittääkseni Lambertit pitävät majaansa Lahdessa melko lähellä Pelicansin kotihallia Isku-areenaa, joten nyt palattiin kotimaisemiin. Sikäli myös siirtoa Liigan sisällä saattoi odottaa, että NHL-siirtokorvausrahat olisivat menneet JYPiltä sivu suun, jos Lambert olisi siirtynyt ulkomaille.

Mikä NHL-siirtokorvausraha? 

NHL-siirtokorvausrahat ovat kokonaiskokoluokaltaan karkeasti sanottuna noin 250 000 euroa. Se maksetaan vain ensimmäisestä pelaajan tekemästä NHL-sopimuksesta ja on oletettavaa, että hyvin mahdollisesti ykköskierroksella varattava Lambert jonain päivänä mahdollisesti ensi kesänä ykköskierroksella varattavana sopimuksen NHL:ään tekee. Lopullinen NHL-korvauksista saatava summa vaihtelee vuosittain ja määräytyy sen mukaan kuinka moni pelaaja samasta maasta tekee sopimuksen samana vuonna. Toisin sanoen, mitä useampi suomalainen pelaaja vuosittain tekee NHL-sopimuksen, sitä suurempi Suomen maakohtainen korvausosuus per pelaaja on.

Korvausrahat määräytyvät neljän viimeisen pelivuoden osalta – joista jokaisesta vuodesta jaetaan kullekin 25 prosentin osuus. Esim. jos NHL:ään siirtyvä pelaaja on pelannut seurassa kaikki kaudet, HPK saa korvauksen kokonaisuudessaan. Sopimuksen allekirjoittamisajankohdasta riippuen Lambertin tapauksessa jaettavaa riittää JYPille, Pelicansille ja mahdollisesti myös HIFK:lle. Mutta mikäli pelaaja siirtyy maasta toiseen, neljän vuoden jakoperiaate poistuu.

Eli jos Lambert olisi siirtynyt vaikkapa esimerkiksi Ruotsiin taikka Kanadan juniorisarjaan, käsittääkseni JYPiltä olisi mennyt sievoinen potti ohi suun.

Viekö Lambertin isä, Ross Lambert, poikaansa nyt väärään suuntaan tällaisella seurashoppailula? 

Varmasti isä pojalleen parasta haluaa. Mutta tietysti kun on ollut paljon puhetta isän vaikutusvallasta pojan ympärillä tehtyihin ratkaisuihin – joista voi olla hyvinkin montaa mieltä – niin sanotaan vaikka niin, että eiväthän nämä siirrot ainakaan vähennä tulta savun takana.

Miten siirrot HIFK:hon ja JYPiin ovat vaikuttaneet Lambertin kehitykseen? 

Kaikki arviot tietysti ovat teoreettisia. Helppoahan tässä on heittäytyä keittiöpsykologiksi ja sanoa, että vähän liikaa on juostu ongelmia karkuun eikä ratkaistu niitä, mutta nyt ei vielä tiedetä kaikkia syitä siirron takaa. Ei se kuitenkaan hyvältä näytä, että aina vaihdetaan maisemaa, jos jotkut asiat eivät miellytä tai mene kuten itse haluaisi. Täysin ulkopuolisena tarkkailijana voi vain miettiä, että millaiseen toimintamalliin pelaaja siinä oikeastaan oppii?

Se jo HIFK-siirron aikana mietitytti, ettei ollut kovin suuri yllätys, että Lambert ei lopulta saanut esimerkiksi HIFK:ssa kärkiketjujen roolia 16-vuotiaana tai roolia ylipäätään. Toivottavasti niin ei ainakaan odotettu, sillä pelaaja oli kuitenkin 16-vuotias. Rooli olisi ehkä löytynyt helpommin jostain pienemmästä seurasta. Joten olikohan siirto ihan loppuun asti mietitty? Jos hieman kärjistää, ei kai kukaan voinut odottaa, että 3,3 miljoonan euron pelaajabudjetilla kaudella 2019–20 joukkueensa kasanneen HIFK:n pitänyt ilmoittaa esimerkiksi edelliskeväänä Liigan pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi valitulle Otto Paajaselle tai nykyään NHL:ssä huippuotteita esittävälle Anton Lundellille, että siirtykäähän sivuun – täältä tulee Lambert.

JYPissäkään tähti ei Liigassa lähtenyt odotettuun nosteeseen, Lambert pelasi jopa hyvin keskinkertaisesti sen odotusarvon mukaan, että hän on tuleva ykköskierroksen varaus. Suurimmat otsikot keräsi aivan toinen saman varausikäluokan pelaaja: Joakim Kemell. Nyt sitten ollaan takaisin Pelicansissa.

Joten edelleen kysyn: Mitä jäi käteen? Ehkä joitain kymmeniä tuhansia euroja enemmän, mutta sen lisäksi on todella vaikeaa nyt nähdä, mitä Pelicansista lähtemisellä alun alkaenkaan voitettiin.

Edelleen Lambertin pelaamisessa on paljon hyvää, hänellä on työkaluja, joiden vuoksi hän on NHL-seurojenkin suurennuslasin alla tulevan kesän draftiä ajatellen. Paljon on myös kehittämistä joukkuepelitaidoissa. Miten hän riistää kiekkoja, kamppailee, sitoutuu olemaan muun viisikon kanssa samalla sivulla ja puolustaa. Puhutaan siis jääkiekon voittavan pelaamisen elementeistä. Niitä voittavat valmentajat tulevat vaatimaan, eikä se ainakaan seuraa vaihtamalla tule muuttumaan.

Missä Lambertin urakehityksessä oikeaastaan mennään? 

On edelleen selvää, että Lambert on erittäin lahjakas pelaaja. Matkan varrella on ollut paljon vaikeuksia ja lukuisat siirrot ovat nostaneet hänet tikunnokkaan. Ajattelin, että alle 20-vuotiaiden kisat olisivat voineet antaa Lambertille piristysruiskeen, jossa hän saisi itseluottamustaan ylös ja se heijastuisi myös Liigaan. Hyvin Lambert ehti pelatakin ennen kisojen keskeyttämistä. Hän keräsi kovat tehot ja sai ansaittuja kehuja. Totuus kuitenkin on, että ihan mahdottoman suuria johtopäätöksiä ei kuitenkaan voi vetää, sillä lopulta Lambert ja Nuoret Leijonat pelasi kisoissa kaksi ottelua – Saksaa ja Itävaltaa vastaan. Ne eivät tasonmittareina ihan terävimmästä kärjestä kuitenkaan ole.

Lambertin kannalta tärkeää kuitenkin olisi nyt saada tilanne rauhoitettua. Samalla on pakko sanoa, että tuota lausetta on toistettu aivan liikaa saman pelaajan yhteydessä viime vuosien aikana.