Chelsea teki viime tilikaudella 262 miljoonan punnan eli 302 miljoonan euron tappion, joka on Valioliigan historian kaikkien aikojen suurin yhden kauden tappio. Jukka, voiko Chelsea enää mitenkään kiemurrella tästä koukusta ilman pistevähennyksiä?

Chelsea on itse vakuuttanut, että voi.

Ensinnäkin viime tilikauden tappiota tarkastellaan vanhojen kulusääntöjen perusteella. Niiden mukaan seura saa tehdä kolmen vuoden aikana maksimissaan 105 miljoonaa puntaa tappiota.

Tässä vertailussa Chelsean tilannetta helpottaa se, että se teki vuotta aiemmin 128 miljoonaa puntaa voittoa.

Lisäksi nyt ilmoitetussa tappiossa on kysymys eri asiasta kuin siitä, miten kulurajoitusten mukaiset tappiot lasketaan. Tämä laskelma julkistetaan vasta myöhemmin, jolloin selviää se, miten paljon tuo 262 miljoonan punnan summa pienenee.

Vaikka Chelsea selviäisikin – kuten todennäköistä on – Valioliigan kulurajoitusten ylittämisestä, ei se poista sitä hajua, mikä Chelsean tunkiosta lähtee.

Torstaina taas mennään! Tsekkaa kertoimet Liigaan ja NHL:ään ja lyö eurot kiinni 247Betilla!

Se olisi tehnyt edelliselläkin tilikaudella tappiota, mutta Chelsea käytti hyväkseen säännöissä olleen porsaanreiän ja myi naisten joukkueen tytäryhtiölleen 199 miljoonalla punnalla, jolloin 71 miljoonan punnan tappio kääntyikin 128 miljoonan punnan voitoksi.

Vuotta aiemmin se myi kaksi hotellia tytäryhtiölleen, jolloin se sai pienennettyä tilikauden tappion 166 miljoonasta punnasta 90 miljoonaan puntaan.

Nyt vastaavanlaiset porsaanreiät on tukittu, mutta Chelsea toimi noita koplauksia tehdessään sääntöjen mukaisesti. Härskiähän se oli ja monien mielestä moraalitonta, mutta moraali on jalkapallossa muutenkin häilyvä käsite.

Tappio on kuitenkin tappio. Miten vahva tai vakava Chelsean tilanne on?

Tässä on muutama muuttuja.

UEFA tuomitsi Chelsealle viime heinäkuussa erilaisia kulurajoitusten ylityssakkoja yhteensä 27 miljoonaa puntaa. Summa voi nousta 52 miljoonaan puntaan, jos Chelsea jatkaa rajoitusten ylittämistä.

On todella mielenkiintoista nähdä, millaiseen lukemaan UEFA päätyy uusissa laskelmissaan ja jos Chelsea ylittää jälleen UEFA:n limiitit, mitä siitä seuraa.

Vaikka Chelsea saisikin UEFA:lta jättisakot, ne eivät ole Chelsean todellinen ongelma. Todellinen ongelma on, että sen stadionin kapasiteetti (40 000 katsojaa) on vasta Valioliigan 11:nneksi suurin. Chelsean ottelupäivän tulot ovat noin 90 miljoonaa puntaa vuodessa, kun esimerkiksi Manchester Unitedilla ja Arsenalilla ne ovat lähes kaksinkertaiset.

Chelsea oli uusimmassa Deloitten Money Leaguessa vasta Valioliigan kuudenneksi suurin seura Liverpoolin, Manchester Cityn, Arsenalin, Manchester Unitedin ja Tottenhamin jälkeen. Sen tulot olivat karkeasti ottaen 200 miljoonaa puntaa pienemmät kuin Valioliigan kärkiseuroilla.

Se, miksi tulot muuttuvat kriittiseksi tekijäksi, on, että jatkossa myös Valioliigassa kulurajoitukset lasketaan edellisen kauden tulojen perusteella – ei siis kolmen edellisen vuoden. Ensi kaudella joukkueen kulut saavat olla maksimissaan 85 prosenttia jalkapalloilullisista tuloista. Siitä prosenttiosuus lähtee laskemaan vähitellen lähemmäksi UEFA:n 70 prosentin limiittiä.

Kaiken lisäksi uusissa säännöissä tulot on määritelty entistä tarkemmin eikä Chelsealla tai millään muullakaan seuralla ole mahdollisuus enää kikkailla lukujen kanssa myymällä asioita yhdestä taskusta toiseen seuran sisällä.

Chelseassa eletään tällä hetkellä kuumeisia viikkoja, sillä Chelsean selviytyminen ensi kaudeksi Mestarien liigaan ei ole mitenkään varmaa. Chelsea on nyt Valioliigassa kuudentena, mutta sillä on erittäin haastava loppuohjelma ja on paljon mahdollista, ettei se ole kauden päättyessä niiden viiden seuran joukossa, jotka selviytyvät ensi kaudeksi Mestarien liigaan.

Tämä olisi tässä tilanteessa valtaisa takaisku Chelsealle, sillä Mestarien liigasta rannalle jääminen maksaisi Chelsealle pitkälti yli 100 miljoonaa puntaa. Toki Eurooppa-liiga pelastaisi tilannetta 20-30 miljoonan punnan verran ja Konferenssiliiga 10-15 miljoonan punnan verran, mutta todennäköisesti ero olisi silti noin 100 miljoonan punnan luokkaa ja jopa ylikin.

Mitä Chelsean jääminen rannalle Mestarien liigasta tarkoittaisi käytännön tasolla?

Chelsea olisi väistämättä pakotettu myymään pelaajia. Ainoa avoin kysymys olisi, miten myynnit ajoittuisivat.

Ensimmäinen kysymys on, pitääkö Chelsean parantaa jo tämän käynnissä olevan tilikauden numeroita. Jos pitää, silloin se joutuisi myymään pelaajia ennen kesäkuun viimeistä päivää, jotta myynnit vaikuttaisivat tähän tilikauteen. Näin se teki esimerkiksi kesäkuussa 2023, jolloin se myi Kai Havertzin johdolla seitsemän pelaajaa lähes 140 miljoonalla punnalla.

Seuraava kysymys on heinäkuussa alkava uusi tilikausi. Jos Chelsea ei selviytyisi ensi kaudeksi Mestarien liigaan, sen olisi käytännössä pakko myydä pelaajia ja vieläpä raskaalla jalalla.

Chelsea voisi kuitenkin kikkailla tilikausien sisällä siten, että se ajoittaisi osan myynneistä kesäkuuhun 2027. Näin pelaajat voisivat pelata ensi kaudella ja yrittää varmistaa Chelsealle paikan kauden 2027-2028 Mestarien liigassa – ja jos ja kun pelaajia olisi pakko myydä, heitä myytäisiin vasta ensi kauden päätyttyä kesäkuussa.

Chelsea on taloudellisessa mielessä haastavan paikan edessä joka tapauksessa, vaikka se selviäisikin ensi kaudeksi Mestarien liigaan. Se myisi varmasti hyvässäkin skenaariossa surutta pelaajia kesän siirtoikkunassa.

Chelsea voisi pelastua yhden kauden Mestarien liigan missaamisesta vielä jotenkuten, mutta jos se jäisi rannalle kahtena kautena peräkkäin, silloin katastrofi iskisi silmille.

Olet tunnetusti perso profetioille, joten anna kuulua, mitä Chelseassa tapahtuu?

Kun katsoo Chelsean nykyisen pelaamisen tasoa ja sitä, että se kohtaa seitsemässä jäljellä olevassa liigaottelussa vielä Manchester Cityn, Manchester Unitedin, Liverpoolin ja Roberto De Zerbin todennäköisesti herättämän Tottenhamin, ensimmäinen profetia on, ettei Chelsea selviydy ensi kaudeksi Mestarien liigaan.

Se tarkoittaisi likimain varmasti manageri Liam Roseniorin potkuja kesällä eikä sekään olisi yllätys, että hän saisi potkut joka tapauksessa.

Chelsea myy kesällä vuorenvarmasti ison määrän pelaajia ja on todennäköistä, että niiden joukossa on yksi tai kaksi isompaa kalaa riippumatta siitä, miten Mestarien liiga -paikan käy.

Oma ennusteeni on, että yksi myytävistä isoista kaloista on Enzo Fernandes. Hän on alkanut selvästi turhautua Chelsean menoon ja on yksi pelaajista, jotka eivät hyväksyneet manageri Enzo Marescan savustamista ulos tammikuussa. Marc Cucurella on toinen ”kapinallinen” ja hänkin voi vaihtaa kesällä maisemaa.

Paljon toki riippuu siitä, mitä manageririntamalla tapahtuu – mutta myyntejä tulee varmasti, ehkä jonkun verran myös ostoja. Linja on kuitenkin se, että Chelsea hankkii nuoria pelaajia ja jatkaa joukkueen rakentamista nuorten pelaajien voimalla entistä selkeämmin.