Chelsea antoi sunnuntaina viimeinkin potkut manageri Graham Potterille. Jukka, mikä Potterin niskan katkaisi?

Potterin tilanne on jo pitkään ollut tukala ja oli oikeastaan yllättävää, että hän sai näinkin pitkään pyristellä Chelsean managerina.

Nyt olisi helppo sanoa, että Potterin niskan katkaisi lopullisesti lauantainen 0-2-kotitappio Aston Villalle, mutta en olisi yllättänyt, että tässä kummittelisi takana myös Potterin seuraajakysymys eli se, ettei Chelsea halunnut päästää omaa mahdollista kärkiehdokastaan johonkin toiseen seuraan.

Julian Nagelsmann sai maaottelutauon aikana potkut Bayern Münchenistä ja hänellä olisi varmasti muitakin ottajia. Nagelsmann on varmasti yksi nimi, joka on ollut Chelsean hatussa. Toinen potentiaalinen nimi on Mauricio Pochettino, joka on Nagelsmannin tavoin myös vapaana ja jolla olisi useampikin mahdollinen ottaja.

Super offer: Sign now + double your deposit plus 200 free spins at Mr Green!

Mutta odotetaan nyt, kun seuraajakysymys ratkeaa. Silloin näemme sen, oliko kysymys pelkästään huonoista tuloksista ja uskon menettämisestä vai oliko lisäpainona myös pelko Potterin mahdollisen seuraajan karkaamisesta johonkin toiseen seuraan.

Olit jo alun perin sitä mieltä, ettei Potter ollut oikea valinta Thomas Tuchelin seuraajaksi syyskuussa. Miksi ei?

Pidän Potteria edelleen hyvänä jalkapallovalmentajan, mutta hän on pelkistetysti sanottuna prosessivalmentaja, jolta vie oman aikansa saada prosessinsa ja pelillisen filosofiansa ajettua joukkueeseen. Brightonissa hän sai sen ajan ja tulokset olivat lopulta niin erinomaisia, että hän nousi Valioliigan kärkiseurojen suurennuslasin alle.

Chelsea on sen sijaan toisenlainen seura. Se oli sitä jo Roman Abramovitsin aikana ja se on sitä myös Todd Boehlyn aikana. Tulosten pitäisi tulla saman tien tai muuten kattilassa alkavat paineet nousta. Kysymys ei ole vain seurajohdon luottamuksesta, vaan joukkueen luottamuksesta valmentajaan.

Tietenkin sitä, mitä Chelsean kopissa on tapahtunut ja mitä siellä on ajateltu, on vaikea arvioida, mutta peli kertoi sen, että pelaajien itseluottamus ja usko tekemiseen oli pohjalukemissa. On ymmärrettävää, että kun pelaajien oma pelaaminen sakkaa, silloin aletaan helposti etsiä syyllisiä.

Potter oli tässä mielessä ainakin teoriassa helppo uhri. Hänellä ei ole samanlaista suojaa kuin meritoituneilla ja urallaan suuria pokaaleita voittaneilla managereilla. Potter saattoi olla pelaajien silmissä mukava mies ja jopa hyvä valmentaja, mutta hän oli pikkuseuran maakuntasatraappi.

Oliko tämä ratkaisu sinusta siis väärä?

Väärä ratkaisu oli palkata Potter Tuchelin seuraajaksi.

Monet Potterin valmentajakollegat olivat sitä mieltä, että Potterille pitäisi antaa lisää aikaa, mutta minusta hän oli hävinnyt tämän pelin. Chelsean pelissä ja pelaamisessa näkynyt mitään sellaista, joka olisi luvannut yhtään tämän parempaa huomista. Täytyy myös muistaa, että Chelsea on jäänyt sarjaa johtavasta Arsenalista jo 34 pistettä. Se on Chelsean kokoiselle seuralla täysin pöyristyttävä ero.

Varmasti Chelsean tulokset olisivat parantuneet Potterin alaisuudessa, mutta olisivatko ne parantuneet niin paljon, että Chelsea olisi taistellut ensi kaudella Valioliigan mestaruudesta? Sitä sopii epäillä ja sitä varmasti epäili myös seurajohto.

Eli Potterin potkut olivat oikea ratkaisu.

Kenestä sitten Potterin seuraaja?

The Bridgella ajetaan nyt tavallaan kaksilla rattailla – satsataan jättiläismäisiä paukkuja tähän päivään, mutta ostetaan samalla nuoria lupauksia ja rakennetaan suurta tulevaisuutta. Nagelsmann olisi tähän rooliin varmasti yksi parhaista valinnoista. Pochettino on myös osoittanut pystyvänsä tekemään tulosta ja rakentamaan huomista samanaikaisesti.

Eli jos pitäisi lyödä vetoa, Nagelsmann on ykkösehdokas ja Pochettino kakkosehdokas. En usko, että Chelsea kallistuisi johonkin hieman epävarmempaan korttiin – esimerkiksi Vincent Kompanyn tai Thomas Frankin kaltaisiin nouseviin kykyihin. On myös vaikea nähdä, että Chelsean puikkoihin naarattaisiin joku Carlo Ancelottin kaltainen vanhempi valtiomies.

Ehkä musta hevonen voisi olla Luis Enrique, joka jätti Espanjan maajoukkueen MM-kisojen jälkeen – mutta odotetaan nyt. Kova nimi sieltä tulee kuitenkin.