Ennätystrillerin voittanut Tappara on haistanut veren ja tietää nyt, mihin iskeä KooKoota
Tappara otti KooKoosta ennätyspitkän trillerin päätteeksi 3-2-voiton ja tasoitti ottelusarjan 2-2:een. Timo Lehkonen avaa, mitä finaalisarjassa tapahtuu seuraavaksi.
Tappara tasoitti finaalisarjan KooKoota 2-2:een otettuaan neljännessä finaaliottelussa dramaattisen 3-2-vierasvoiton Kouvolassa.
Ottelu ratkesi vasta neljännessä jatkoerässä, kun Oiva Keskinen nosti kiekon KooKoon maaliin ajassa 129.54.
Kouvolassa kirjoitettiin historiaa, sillä perjantaina alkanut ja lauantaina päättynyt ottelu oli historian pisin finaaliottelu ja toiseksi pisin ottelu Liigan pudotuspelien historiassa.
ElmoTV:n jääkiekkoasiantuntija Timo Lehkonen pyöritteli ottelun jälkeen päätään.
”Täytyy ihmetellä, miten etenkin KooKoo jaksoi painaa tällaisella vauhdilla seitsemän ja puoli erää, sillä he pelasivat jatkoerät viidellä pakilla Jimi Suomen ja Jesper Ahlrothia loukkaannuttua jo varsinaisella peliajalla. Joka tapauksessa uskomaton ottelu molemmilta joukkueilta, sillä ottelun taso ei juurikaan laskenut, vaikka ottelu venyi näin järkyttävän pitkäksi”, Lehkonen sanoi.
Taktista shakkia
Lehkosen mukaan molemmat joukkueet pelasivat taktisesti erittäin järkevää jääkiekkoa.
”Tappara on tehnyt ottelusarjan aikana kotiläksynsä todella hyvin ja karsinut KooKoolta sen parhaimman aseen, suorat hyökkäykset. Joonas Odenin 2-2-tasoitusmaali oli oikeastaan Tapparan ainoa isompi virhe, sillä Odenin maali syntyi tyhmästi pelatun tilanteen seurauksena syntyneestä suorasta hyökkäyksestä.”
”Suorahyökkäyksiä ei muutenkaan nähty kummaltakaan joukkueelta, vaan pelaaminen keskittyi oman puolustusalueen puolustuspelaamiseen ja oman hyökkäysalueen hyökkäyspelaamiseen. Kumpikin joukkue puolusti erinomaisesti ykkösaluetta eli sitä sektoria, josta maalit tehdään.”
”Maalipaikkoja toki tuli ottelussa, mutta niistä valtaosa tuli päätypelaamisen kautta. KooKoo sai esimerkiksi varsinaisella peliajalla vain kaksi maalipaikkaa suorista hyökkäyksistä – joista toinen oli tuo Odenin saama lahja – ja Tappara vain yhden maalipaikan.”
Lehkosen mukaan illan ottelun olisi voinut voittaa kumpi tahansa.
”Tappara hallitsi avauserää, mutta sitten ote siirtyi KooKoolle. Mitä pidemmälle ottelu eteni ja varsinkin jatkoerässä oltiin siinä tilanteessa, että kolikko olisi voinut pudota jäälle kummin päin tahansa. Kaukalossa käytiin äärimmäisen kovaa fyysistä ja henkistä taistelua, jossa kumpikaan ei antanut periksi – eikä kumpikaan saanut toisesta pelillisesti yliotetta.”
”Jopa Tapparan voittomaalissa kysymys oli vain senteistä. Nyt ne sentit pomppivat Tapparan eduksi”, Lehkonen sanoi.
Tappara näki, mihin iskeä
Finaalisarja jatkuu jo lauantaina kello 17. Näin kahden ottelun väliin jää vain reilut 16 tuntia.
”Aikaa on niin vähän, että mitään ratkaisevaa ennen lauantain ottelua ei ehditä tekemään. Molemmat tulevat jatkamaan samanlaisella taktiikalla, jolla ne perjantainakin pelasivat: pidetään luukut kiinni, estetään vastustajan suorat hyökkäykset, pysytään poissa jäähyaitiosta ja väännetään sitten maalinedustapelaamisessa molemmissa päissä kenttää.”
Lehkonen näkee, että neljännen finaalin voitto ja kahden avainpuolustajan loukkaantumiset tekevät Tapparasta lauantain ottelussa suosikin.
”Tämän ottelun voitto oli Tapparalle henkisesti iso voitto ja vastaavasti KooKoolla on tekemistä, jotta se pystyy tällaisen tappion jälkeen kokoamaan itsensä viidenteen finaaliotteluun, joka kaiken lisäksi pelataan Tampereella.”
”Yksi iso tekijä on myös se, pystyvätkö Suomi ja Ahlroth lauantaina pelaamaan ja vaikka he pelaisivat, ovatko he täydessä pelikunnossa vai eivät. Tappara tietää nyt, että molemmat saivat jonkinlaisen vamman perjantaina ja tätä tullaan surutta käyttämään hyväksi.”
”Yleensä tällaisissa tilanteissa loukkaantuneen pelaajan ei kannattaisi näyttää sitä, että nyt teki kipeää, sillä se on vaarallinen signaali vastustajalle ja usein myös negatiivinen signaali omalle joukkueelle.”
”Suomi ja Ahlroth saavat lauantaina varmasti runtua kylkeensä, jos he ylipäätään pelaavat. Muutenkin Tappara tulee pelaamaan kiekkoja enemmän syvyyteen ja kääntämään enemmän KooKoon pakkeja ja viemään taklauksia loppuun asti, sillä he tietävät nyt, että KooKoon pakkiosastolla on ongelmia.”
”Suomen ja Ahlrothin loukkaantumiset eivät vielä perjantaina juurikaan näkyneet, mutta rasitukset alkavat väkisin tuntua KooKoon pakkien pohkeissa. He pystyvät edelleenkin puolustamaan hyvin, kuten perjantainakin, mutta hyökkäysten tukemiseen paukkuja ei välttämättä riitä enää samaan malliin kuin aiemmin.”
”Sillä on siinä mielessä iso merkitys, että iso osa maalipaikoista syntyy toisesta aallosta pakkien tukemana”, Lehkonen sanoo.
