Haminan Palloilijat julkisti tiistaina tehneensä 1+1-vuotiset sopimukset Sotkamon lyöjäjokerin Lauri Rönkön ja Koskenkorvalla päättyneellä kaudella pelanneen Antti Kortteenperän kanssa. Pekka, millaiset vahvistukset Hamina saa?

Molemmat ovat erittäin hyviä hankintoja, kun otetaan huomioon, että Hamina on nousijajoukkue ja se, kuinka tyhjä pelaajamarkkina on tällä hetkellä varsinkin lyöjäjokereiden osalta.

Kortteenperä on 24-vuotias Vetelin kasvatti, mutta saanut pesäpallo-oppinsa Vimpelissä. Hän löi itsensä läpi Kankaanpäässä ennen siirtymistään Kossuun. Kortteenperässä on paljon potentiaalia niin pelintekijänä kuin myös polttolinjan pelaajana. Hän on ilman muuta selvä vahvistus Haminalle.

Rönkköön liittyy omat kysymysmerkkinsä, mutta uskoisin, että hänelle sopii hyvin olla joukkueessa selkeä ykköslyöjäjokeri. Myös Rönkössä on paljon potentiaalia. Hän löi parhaalla kaudella 89 juoksua pelatessaan Imatralla. Jos hän löytää edes suunnilleen samanlaisen vireen ensi kaudella, silloin voidaan puhua kovan luokan hankinnasta – ja erinomaisesta paikkauksesta Joensuuhun siirtyneelle Joosua Rätölle.

Hamina julkisti jo aiemmin Juho Hacklinin ja Aleksi Rantalan hankinnat. Miten kovan joukkueen nousijajoukkue Hamina saa ensi kaudeksi?

Hamina vahvistuu näiden hankintojen myötä tuntuvasti, mutta joukkue ei ole vielä valmis. Nykyisistä pelaajista suurin kysymysmerkki on huippukauden pelanneen Teemu Rouhiaisen tilanne. Hamina tarvitsee Rouhiaista etenemään sekä takakentälle.

Haminalla oli jo päättyneellä kaudella Ykköspesiksen paras ykköskärki, jonka muodostivat Elmo Peltonen, Rouhiainen ja Elias Lahti. Uudet hankinnat, Hacklin, Kortteenperä ja Rantala, tuovat valtavasti lisää vaihtopelivoimaa ja pelinjohtaja Eerik Häkämies saa halutessaan helposti ensi kaudella kaksi kärkeä.

Rönkkö on ilman muuta tärkein kotiuttaja, mutta myös Hacklin ja Elias Lahti pystyvät kotiuttamaan. Päättyneellä kaudella toisena lyöjäjokerina pelanneen Juha Leskisen tilanne on auki. Hän on Henri Heikkilän tavoin yksi mahdollinen kortti ensi kaudeksi – Leskinen lyöjäjokeriksi ja Heikkilä pelintekijäksi.

Myös päättyneellä kaudella Haminassa lainalla pelanneen Jere Heikkisen tilanne on mielenkiintoinen. Hän todennäköisesti treenaa talven Sotkamossa, mutta tilanne arvioidaan varmasti tarkemmin keväällä, onko hänellä käyttöä Sotkamossa. Haminassa hän pelasi myös ulkona, jossa roolissa hän on varteen otettava pelaaja.

Vaikka Haminan joukkue vielä elää, tilanne sarjan loppupäässä on kehittymässä todella hienoon suuntaan. Tällä kaudella sarjassa oli seitsemän selvää kärkiseuraa, sitten tuli Kiteen, Pattijoen ja Seinäjoen muodostama oma ryhmänsä ja viimeisen kolmen seuran kerhon muodostivat Imatra, Koskenkorva ja Alajärvi.

Imatran ja JymyJussien ensi kauden joukkueet rakennusvaiheessa, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että sarja voidaan jakaa ensi kaudella kahteen osaan – seitsemään kärkiseuraan ja loppuihin kuuteen seuraan. Jo nyt on selvää, että Alajärvi ja Hamina vahvistuvat ensi kaudeksi ja molemmat voivat vakavissaan alkaa pommittaa säälipleijarisijoituksia.

Vastaavasti keskiryhmässä tilanne elää. JymyJussit menettää ainakin Atte Kontion, Viljo Sillanpää sekä erinomaista työtä valmentajana ja pelinjohtajana tehneen Jussi Parvin. Kiteellä ollaan selvästi kahden aikakauden murroskohdassa, jossa joukkuetta on uudistettu ensi kaudeksi varsin tuntuvasti.

Pattijoen tilanne näyttää toki lupaavalta, sillä nuori joukkue on ensi kaudella vuoden kokeneempi ja vanhempi.

Kokonaisuudessaan marginaalit ovat ensi kaudella näiden kuuden heikomman seuran kesken sellaiset, ettei yksikään seura ole täysin turvassa. Tilannetta kiristää entisestään se, että ensi kaudella runkosarjan viimeiseksi jäänyt seura putoaa suoraan ilman mitään karsintoja – ja lisäksi sijoille 11 ja 12 runkosarjassa sijoittuneet seurat pelaavat karsinnan, jonka häviäjä karsii Superin paikasta Ykköspesiksen voittajan kanssa.

Tällainen tilanne olisi tietenkin pesäpallon kannalta paras mahdollinen. Olisi tasainen kärkipää ja yhtä tasainen loppupää.