EM-analyysi: Tanska–Suomi

Suomi kärsi EM-kisojen toisessa ottelussaan niukan 0-1-tappion Tanskalle. Vaikka numerot olivat tiukat, Tanska oli kentällä parempi joukkue ja ansaitsi voittonsa.

Pelin sisällä on aina lukematon erilaisia nyansseja ja yksityiskohtia, mutta tämä ottelu ratkesi ennen muuta yhteen asiaan – Helmareiden fyysiseen suorituskykyyn.

Päävalmentaja Anna Signeul oli tehnyt Espanja-ottelun jälkeen oikeansuuntaisia korjausliikkeitä, mutta yhdessä asiassa hänen taktinen silmänsä petti.

Se petti siinä, että hän peluutti bensan Helmareiden tankista loppuun ja lopulta Tanska pääsi vyöryttämään tilanteita sellaisella voimalla, että johto- ja samalla voittomaalin syntyminen oli enemmänkin ajan kysymys.

Se, mitä Signeul olisi voinut tehdä toisin, olisi ollut kääntää tilanne toisinpäin. Se olisi tarkoittanut sitä, että vaikka joukkueeseen jouduttiin Tuija Hyyrysen ja Adelina Engmanin poissaolojen vuoksi tekemään jo kaksi muutosta, Signeul olisi voinut tehdä huoletta avauskokoonpanoon 1-2 muutakin muutosta ja ottaa tietyt Espanja-ottelussa väsyneet pelaajat mukaan peliin penkin kautta.

Osallistu LeoVegasin ilmaiseen kilpailuun – palkintoina neljä 1000 euron palkintoa sekä 2000 euron pääpalkinto!

Toki Espanja-ottelu oli erittäin raskas ja pelaajista näki, että he olivat edelleenkin todella väsyneitä – mutta juuri siksi tässä tilanteessa olisi ollut parempi peluuttaa näitä muutamia pelaajia hieman toisin päin eli he olisivat aloittaneet penkillä ja heidät olisi otettu sisään toisella jaksolla, jolloin he olisivat jaksaneet paremmin painaa loppuun asti. Nyt sellaista säätämistä ei nähty ja se oli Signeulilta virhe.

Tietenkin pelaajilla on aina vastuu omista tekemisistä, mutta tänään yksittäisiä pelaajia on turha syyttää. Jos maitohapot iskevät lihaksiin, se tarkoittaa, että hapot iskevät myös korvien väliin. Siksi Helmarit teki tänään todella paljon teknisiä virheitä ja esimerkiksi sinällään hyvät ja useamman pelaajien voimin käynnistetyt vastaiskut murenivat teknisiin virheisiin lähes poikkeuksetta jo ennen kuin päästiin edes Tanskan hyökkäysalueelle.

Erityisen selvästi väsymys näkyi Eveliina Summasen pelaamisessa. Hänelle tulee muutenkin herkästi virheitä, mutta väsyneenä virheet kertautuvat. Jos Olga Ahtinen olisi nostettu avaukseen ja Summasen annettu vetää toiselle puoliajalle asti happea, hänenkin olisi ollut huomattavasti helpompi pelata. Ahtinen olisi erittäin liikkuvana pelaajana helpottanut myös Emmi Alasen taakkaa keskikentällä ja samalla olisi saatu toimimaan 4-5-1-muoto, joka olisi auttanut myös Helmareiden laitapelaamista. Nyt monet tilanteet jouduttiin pelaamaan 2 vastaan 2 -tilanteina. 4-5-1:n avulla olisi saatu helpommin kolmas pelaaja avuksi.

Toinen pelaaja, joka ehkä olisi kannattanut ottaa penkin kautta kentälle, oli Sanni Franssi. Hänkin olisi ollut huomattavasti vaarallisempi toisella jaksolla, kun ottelu alkoi painaa myös tanskalaispelaajien jalkoja.

Väsymys ja virheet näkyivät lähes kaikkien pelaajien otteissa. Linda Sällström oli todella väsynyt ja jopa Helmareiden pelin kannalta korvaamaton Emmi Alanen teki tänään poikkeuksellisen paljon virheitä. Tosin täytyy edelleen ihailla Alasen pelinäkemystä ja sitä miten järkevästi hän käynnistää Suomen hyökkäyksiä ja miten hyvin hän löytää pelaajia esimerkiksi taskuista.

Oma lukunsa olivat Elli Pikkujämsä ja Ria Öling. He olivat vaikeuksissa vasemmalla sivustalla. Varsinkin ottelun lopussa Pikkujämsä pelasi enemmän jo vasempana topparina, jolloin Öling jäi yksin pelaamaan kahta Tanskan pelaajaa vastaan.

Tästä ottelusta olisi ollut otettavissa se ainoa piste, joka Helmareille olisi ollut näissä kisoissa tarjolla – eikä se lopulta kauaksi jäänyt. Sitä emme saa koskaan tietää, mitä ottelussa olisi tapahtunut, jos Signeul olisi hieman tinkinyt jääräpäisyydestään ja muuttanut avauskokoonpanoa voimakkaammin ja tuonut muutaman pelaajan kentälle penkin kautta. Nyt tiedetään vain, mitä tapahtui, kun Signeul ei näitä muutoksia tehnyt. Ja se oli häneltä virhe.