Helmarit varmisti pääsynsä vuoden 2022 EM-kisoihin ottamalla riemukkaan 1-0-voiton Portugalista Bolt Areenalla perjantaina. Suomen voittomaalin iski Linda Sällström dramaattisesti ottelun viimeisillä sekunneilla erotuomarin antamalla lisäajalla. Suomi kohtaa karsintojen viimeisessä ottelussa Kyproksen, mutta ottelun lopputuloksella ei ole enää merkitystä Suomen kannalta. EM-kisapaikka on taskussa kahdeksan vuoden jälkeen.

Ottelun ensimmäinen puoliaika oli todella tasaista jalkapalloa. Molemmilla joukkueilla oli muutamia puolittaisia etenemisiä maalipaikoille, mutta 0-0 oli todella oikeutettu tilanne ottelun puoliajalla.

Portugali lähti otteluun tietynlaisella 4-4-2-timanttimuodostelmalla. Kun Suomi pelasi jälleen sille tutulla 4-4-2-muodolla, niin mielenkiintoinen pointti ensimmäisen jakson aikana oli se, miksi Portugali ei pystynyt paremmin muodostamaan kentän keskikaistalle vapaata pelaajaa ja löytämään sellaista.

Vastauksia löytyi kahdesta asiasta. Ensinnäkin Suomen keskikenttälinja ja hyökkääjät puolustivat yhtenäisesti ja tiiviisti. Suomi piti pelaajien väliset etäisyydet jatkuvasti sopivina, joten pelaajat pystyivät puolustamaan linjojen välissä olevia tiloja. Toiseksi, Portugali näytti jo avausjaksolla, ettei se ole kovin hyvin organisoitu jalkapallojoukkue – toisin kuin sinivalkoinen Suomi. Kylmät olosuhteet saattoivat myös vaikuttaa, mutta oli harvinaista nähdä Portugalin timantin pelaajilta tai laitapuolustajilta toisteisia tappja täyttää kenttää. Ensimmäisellä jaksolla tämä johti siihen, ettei Portugalin hyökkäyspeli toiminut maalipaikkojen luonnin suhteen.

Parhaimmin valmennettu joukkue

Toinen jakso oli Portugalin heikosti organisoidun pallonhallintavaiheen jatkoa ja silloin se alkoi johtamaan Suomen kannalta herkullisiin asetelmiin. Toisella jaksolla se johti nimittäin siihen, että Suomen aggressiivinen ja laitaa kohti ohjaava 4-4-2-muotoinen puolikorkea prässi alkoi tuottamaan Suomelle oivia pallonriistoja.

Portugalin tukiliikkeet olivat monia metrejä liian kaukana, joten kun Suomi iski painetta pallolle, ei Portugalin pallollisilla pelaajilla ollut laadukkaita syöttösuuntia.

Suomi pystyi luomaan uhkaa toisen jakson alussa myös erikoistilanteesta, kun Natalia Kuikka puski epäonnisesti päin Portugalin maalivahdin logoa. Kulmissa näkyi täsmäotetta. Houkutusliilkeet houkuttivat Portugalin aluepuolustajia ja paikka rakennettiin Kuikalle taka-alueelle.

Isoin uhka tuli kuitenkin sellaisissa vaiheissa, kun Suomi paineisti Portugalin rakentelua. Ottelun voittomaali syntyi riemukkaalla tavalla Portugalin sekalaisen pallollisen vaiheen jälkeen, kun Suomi iski keskikaistalta pallon Linda Sällströmille, joka maalasi komeasti.

Portugalia vastaan oli siis huomattavissa se, miten Suomen puolustaminen toimi paitsi vastustajan etenemisen estämisen suhteen, niin myös prässin ja riistojen suhteen.

Silti, onhan Suomen pelaamisen vahvin kivijalka rautainen oman alueen puolustaminen. Kun Portugali sai harvoja laadukkaita boksietenemisiään, sai Suomi poikkeuksetta kaksi tiivistä linjaa nopeasti pallon alapuolelle. Helmarit pelasivat jälleen kerran toteen suomalaisen palloilujoukkueen menestyksen reseptin: luo pelistä pienten maaliodotteiden peli puolustamalla tiiviisti ja pitämällä defensiivinen kenttätasapaino kasassa.

Huomattava asia on, että Anna Signeulin Suomi on tämän lohkon parhaiten valmennettu joukkue. Laadukas valmennus on vienyt Suomen kisoihin nyt miehissä ja naisissa. Jalkapallossa kaikki on mahdollista, kun toimitaan joukkueena laadukkaasti. Se on Helmareiden ja Huuhkajien suurin viesti tulevaisuutta ajatellen.