HIFK:n ja Kärppien välinen puolivälieräsarja avaa Liigan puolivälierät maanantaina. Ottelupari on asetelmiltaan erittäin mielenkiintoinen.

IFK oli runkosarjan toinen ja siten selvisi suoraan puolivälierävaiheeseen. Kärpät, runkosarjan seitsemäs, kävi hakemassa vauhtia ensimmäiseltä kierrokselta ja kukisti Vaasan Sportin.

Kärpät nosti tasoaan selvästi runkosarjasta ja osoitti kypsyyttä Sportia vastaan. Kärpät oli vahva maalinedustoilla. Erityisesti johtavat pelaajat nousivat siihen asemaan, jota heiltä sopii odottaa.

Nyt Kärpillä vastus kovenee merkittävästi. Tosin IFK on hieman mysteeri, sillä se palasi vasta reilu viikko sitten kaukaloihin koronan iskettyä joukkueeseen rajusti.

Irtokiekkojen peliä

HIFK:n koronapommi iski arkaan saumaan. Jarno Pikkarainen oli hionut tasaisesti joukkueen pelaamista kauden aikana, ja muutama viikko sitten se näytti olevan huippuiskussa.

Nyt HIFK:n suoritustaso on iso kysymys. Kyse on siitä, kuinka rajusti koronatartunnat ja parin viikon tauko iski joukkueen fyysiseen suorituskykyyn ja toisaalta kuinka joukkue on kyennyt palauttamaan suorituskykyään.

Ja ensi viikolla olennaista on se, kuinka suorituskyky pidetään yllä tiiviissä tahdissa.

HIFK on fyysisen suorituskyvyn notkahtamisen kannalta erityisen haavoittuvainen, koska sen pelaaminen perustuu korkeaan intensiteettiin ja irtokiekkopelaamiseen. Pelitapa on kuluttava. Hyökkääminen perustuu siihen, että HIFK laukoo paljon, jotta se synnyttää irtokiekkoja ja aiheuttaa vastustajan puolustukseen jatkuvasti epätasapainoa.

Se vaatii pelaajilta paljon. Aistien pitää olla koko ajan hereillä ja on tunnistettava, mihin irtokiekot tippuvat.

Jos IFK ei ole vaihdosta toiseen sähkämpi ja nopeammin irtokiekkoihin reagoiva joukkue, sillä ei ole ikään kuin vahvan pelin rakenteen tuomaa turvaa. Jos intensiteetti kamppailla, puolustaa mailalla ja ottaa vastustajalta tila ja aika pois tipahtaa hivenenkin, HIFK:n peli ajautuu jahtaamiseen.

Kyse on myös siitä, kuinka hyvin ja nopeasti HIFK:n pelaajat kykenevät palautumaan, niin vaihtojen sisällä kuin niiden välillä. Jos intensiteetti laskee, kun vaihtoa on takana 20–30 sekuntia, se ei pääse millään pelin virtauksen päälle.

HIFK palasi peleihin viime viikon perjantaina Pelicansia vastaan ja kohtasi saman joukkueen uudestaan heti lauantaina. Perjantain ottelun IFK voitti, lauantain hävisi.

Karu tilanne HIFK:n kannalta oli se, että joukkueen suorituskyky säilyi viikonlopun kuudesta erästä kahdessa ensimmäisessä.

Puolustus sillä kyllä pitää, mutta kuinka pitkälle se riittää, jos IFK ei pysty tuottamaan sille tyypillisellä tavalla intensiivistä hyökkäyspeliä vaihdosta toiseen?