HIFK hävisi Tapparalle Nokia-areenassa rumasti 8–2. Huomio keskittyi jo ennen ottelua helsinkiläisten maalin suulle, kun HIFK:n ykkösmaalivahti Roope Taponen loukkaantui edellisessä ottelussa Sportia vastaan. Maalin suulle otettiin maalivahtikaksikko Eemil Vinni–Severi Soukka, jolla oli yhteensä reilu 30 minuuttia kokemusta Liigasta. Se taisi tänään näkyä, vai mitä sanot, Samuel?

No näkyihän sekin. 17-vuotias Eemil Vinni joutui kovaan paikkaan ja päästi taakseen neljä hakkiä vajaan 14 minuutin sisään ja peli oli käytännössä ohi. Siitä sitten A-junnujen kakkosmaalivahti Severi Soukka sisään ja ensimmäinen maali kilahtaa omiin 13 sekunnin jälkeen heti. Ja myöhemmin kolme lisää.

Eihän se näiden maalivahtien vika silti ole, ei tämä ollut vielä se paikka, jossa heidän piti olla. Heitä kävi lähinnä sääliksi.

Mutta haluan alleviivata, että ei HIFK vain maalivahteihinsa kaatunut. Vaikka vierasjoukkueen päästetyt maalit ja maalivahtipelin jättäisi hetkeksi sikseen, niin kyllähän hallitseva Euroopan mestari nuiji HIFK:n täysin jäänrakoon.

What next? HIFK, Tappara, SaiPa, Kärpät, Liiga, NHL? Check the odds and play at Mr Geen! 

Esimerkiksi toisessa erässä HIFK ei saanut laukauksen laukausta Tapparan maalia kohti. Joukkue ei siis juuri maalivahtejaan auttanut, vaan oli kentällä silkka lapanen. HIFK:ssakin on puhuttu halusta nousta Euroopan kärkiseuraksi, mutta tänään ero oli tämä.

Kyllä tämä kysymyksiä herättää myös sen suhteen, että mitenhän tästä eteenpäin?

Roope Taponen ja Niilo Halonen ovat HIFK:n verkkosivujen mukaan sivussa day-to-day -statuksella. Heitä ilmeisesti kaivataan takaisin riviin kipeästi?

Jos sanoin, että HIFK:n nuoria maalivahteja kävi sääliksi, niin HIFK:n urheilutoimenjohtaja Tobias Salmelaista ei oikein käy. Jo toista kevättä putkeen joukkue jättää varmistamatta selustansa näin kriittisellä pelipaikalla markkinoilla ennen siirtorajaa. Tappara ja Kärpät hankkivat varmuuden vuoksi kokeneempia vaihtoehtoja maalilleen, mutta Salmelainen jäi nukkumaan ruususen unta.

Joukkue on vahvistunut kauden aikana esimerkiksi Kristian Vesalaisella, Kevin Roylla, Victor Berglundilla ja vaikka kenellä ja saanut käännettyä kurssiaankin alkukauden umpisurkeudesta, mutta taas se maalivahti jäi hankkimatta kuten kävi myös viime kaudella – ja vielä tunnetuin seurauksin.

Oli nähtävillä, että koko korttitalo oli maalivahtipelin osalta loistoiskuun päässeen Taposen varassa. Nyt IFK voi vain ristiä kätensä, että Taponen todella palaa nopeasti riviin hyvässä iskussa.

Esimerkiksi Taposen edestään syömä Niilo Halonen on tällä kaudella ottanut kiekkoja kiinni torjuntaprosentilla 85,7 ja ei tässä tarvita kovinkaan suurta asiantuntijaa sanomaan, että se ei ole voittavaa maalivahtipeliä se.

Millaisia vaikutuksia Taposen poissaoloilla voi olla jo lähitulevaisuudelle?

Ihan tarkkaan ei ole tietoa, miten pitkään Taponen sivussa on, eikä päävalmentaja Ville Peltonen ottelun jälkeen antanut mitään lisätietoa aiheesta. Se on siis tällä hetkellä ilmassa kuinka monta peliä Taponen telakalla on.

Se on kuitenkin selvää, että mitä pidempään hän on sivussa, niin HIFK:n loppukirivaihde on vaarassa tyrehtyä runkosarjassa säälipudotuspeliosastolle. Se on raju isku. Ja vaikka siitä iskusta selviäisi ja yltäisi säälipleijareiden kautta jatkoon, joka tapauksessa eteen voi tulla puolivälierissä – jossa viime kaudella lento Peltosen johdolla nolosti päättyi – joku sarjan raskassarjalaisista.

Sen kummemmin profetioimatta voi sanoa, että jos niin käy toista kevättä putkeen – se on jälleen yksi surkea suoritus HIFK:lle, jonka pitäisi tavoitella joka kausi vain ja ainoastaan mestaruutta.

Jos puhutaan joukkueen arvokkaimmasta pelaajasta, tämä peli puhui omaa kieltään kuka se IFK:ssa on. Se titteli kuuluu Taposelle. Jos hän on poissa, on maaliin laittaa vain kortteja, jotka eivät ainakaan valtteja ole.