Wilma Murto jäi odotetusti mitalitaistelun ulkopuolelle Pariisin olympialaisten seiväsfinaalissa. Loukkaantumisista kevään ja kesän kärsinyt suomalainen ylitti 470 ja oli kisassa kuudes. Avauskorkeuden 440 sekä seuraavat korkeudet, 460 ja 470, Murto ylitti ensimmäisellä yrityksellä.

Elina Lampela ylitti avauskorkeuden 440, mutta ei enää onnistunut ylittämään 460:ntä. Lampelan lopullinen sijoitus oli 14:s.

ElmoTV:n seiväshyppyasiatuntija Erkki Mustakari oli kisan jälkeen samalla kertaa sekä tyytyväinen että harmissaan.

”470:n ylittäminen kaikkien näiden vaikeuksien jälkeen oli Wilmalta todella kova suoritus, josta hänelle pitää antaa tunnustus. Mutta kun katseli finaalia, niin terve Wilma ei olisi taistellut vain mitaleista, vaan jopa kullasta”, Mustakari sanoo.

”Hän oli jo kaksi vuotta sitten hypätessään ennätyksensä jopa 490 kunnossa ja jos hän olisi saanut harjoitella kevään ja kesän terveenä, en epäile yhtään, etteikö hän olisi nytkin ollut niissä samoissa korkeuksissa, joissa tänään ratkaistiin olympiakullan kohtalo.”

”Mutta urheilu on tällaista, siihen kuuluvat myös loukkaantumiset ja vastoinkäymiset. Harmi vain, että Wilman kohdalla ne sattuivat olympiavuoteen. Wilma on kuitenkin vasta 26-vuotias, joten hänellä on aikaa toipua ja nousta takaisin taistelemaan seiväshypyn suurimmista pokaaleista maailmassa”, Mustakari sanoo.

Mustakarin mukaan Murron hypyissä oli yksi ymmärrettävä ongelma.

”Irwin lauloi aikoinaan, että kun ei rahat riitä jukolauta. Wilman tapauksessa saman laulun voisi laulaa sellaisilla sanoilla, että kun ei vauhti riitä jukolauta”, Mustakari lohkaisee.

”Wilma tulee terveenä ollessaan kuoppaa kohti höyryveturi. Nyt Wilman veturissa ei ollut normaalia määrää höyryä. Siksi ihmettelen hieman sitä, että jos Wilma käytti viimeisessä hypyssään jäykempää seivästä. Mikä järki siinä oli, kun vauhti ei siihen yksinkertaisesti riittänyt?”

”Wilman tekniikka on aina ollut erinomainen, ja se toimi nytkin niin hyvin kuin se näillä hieman heikommilla vauhdilla voi toimia. Lisäksi Wilma alkoi selvästi väsyä kisan edetessä. Sekin on täysin ymmärrettävää, sillä hän ei ole pystynyt tekemään täydellä teholla juoksu- ja varsinkaan vetoharjoitteluja.”

”Realismi on, että Wilman maksimit ovat tällä hetkellä ja tässä kunnossa 470-475 luokassa – ja niihin korkeuksiin Wilma myös pääsi. Tänään se riitti kuudenteen sijaan, joka on kaikkien näiden vastoinkäymisten jälkeen kova saavutus.”

Lampelan esitystä Mustakari piti odotettuna.

”Elinan vauhti ei ole vielä seiväshyppääjänä optimaalisella tasolla, eikä hänen tekniikkansa ole samaa luokkaa kuin Wilmalla. Kun nämä kaksi muuttujaa laskee yhteen, silloin Elinan kohdalla voidaan puhua odotetusta suorituksesta.”

”Hänen ennätyksensä on 463, joten 460 olisi ollut mahdollinen, mutta vaikka Elina olisi onnistunut täydellisesti, hänen vauhdillaan ja tekniikallaan liikutaan tällä hetkellä siellä 460-465:n tasolla.”

”Elinakin on Wilman tavoin 26-vuotias, joten hänelläkin on vielä aikaa kehittyä. Lisää vauhtia ja parempi tekniikka tarkoittaisivat lisää senttejä. Niitä Elina varmasti lähtee urallaan tavoittelemaan.”

Olympiakultaa  vei Australian Nina Kennedy ennen USA:n Katie Moonia. Kennedy oli ainoa hyppääjä, joka ylitti finaalissa 490.

”Kennedy oli sellaisessa flow-tilassa, että jos kisa ei olisi ratkennut, hän olisi voinut ylittää 495 ja ainakin yrittää jopa viiden metrin ylitystä. Olisi ollut hienoa nähdä, miten lähellä hän olisi ollut niitä korkeuksia”, Mustakari sanoo.

”Joka tapauksessa finaalin kaksi kärkisijaa menivät niin oikeille naisille kuin vain mahdollista. Kennedy ja Moon ovat tällä hetkellä ainoat naisseiväshyppääjät maailmassa, jotka osaavat ja pystyvät hyödyntämään lasikuituseipään ominaisuudet täydellisesti.”

”Lähes kaikilla muilla naishyppääjillä heidän jalkansa ovat tulossa jo alaspäin, kun he irrottavat otteensa seipäästä. Moonilla ja Kennedyllä jalat ovat sen sijaan menossa vielä siinä vaiheessa ylöspäin. Siksi he tavallaan lentävät riman ylitse, kun muut menevät ylöspäin karrikoidusti sanottuna hissillä ja putoavat sieltä alaspäin jyrkemmin.”

”Maailmassa on kolmaskin hyppääjä, jolla on terveenä ja parhaimmillaan ollessaan samanlainen lentotekniikka kuin Kennedyllä ja Moonilla. Hän on muuan Wilma Murto Suomesta. Siksi olen täysin vakuuttunut, että terve Wilma olisi ollut tänään kolmas nainen kultamitalitaistelussa”, Mustakari sanoo.