Imatran tulevaisuutta uhkaava tumma pilvi on varoitussignaali koko pesäpallolle

Jani Valkeapään aikana IPV:ssä ehti pelata Tuomas Jussilasta (oik.) alkaen myös pesäpallokenttien nimekkäimpiä tähtiä.

PesäpalloViistopolkumies

Imatran tulevaisuutta uhkaava tumma pilvi on varoitussignaali koko pesäpallolle

Jani Valkeapään siirtyminen Liiga-SaiPan toimitusjohtajaksi on iso riskitekijä Imatran Pallo-Veikoille ja varoittava signaali pesäpallolle.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 3.4.2023 | KUVAT All Over Press

SaiPa julkisti palkanneensa Liiga-SaiPa Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi Imatran Pallo-Veikkojen seurajohtajan Jani Valkeapään.

Se, mikä on jääkiekon kannalta mielenkiintoinen uutinen, on IPV:n ja koko pesäpallon kannalta huolestuttava uutinen. Kukaan ei ole tässä maailmassa korvaamaton, mutta IPV:n kannalta Valkeapään siirtyminen Liiga-SaiPan toimitusjohtajaksi on iso riskitekijä.

IPV oli takavuosikymmeninä pesäpallon suurimpia ja menestyneimpiä linnakkeita, kunnes sen kulta-aika päättyi 90-luvulla ja IPV:stä tuli lähinnä Ykköspesiksessä rimpuileva menneen maailman seura. Pahimmillaan Imatra piipahti jopa Suomensarjassa ja muutamat yritykset paluusta Superpesikseen päättyivät mahalaskuun.

Super offer: Sign now + double your deposit plus 200 free spins at Mr Green!

Sitten alkoi Valkeanpään aika. Hänet valittiin IPV:n puheenjohtajaksi 2011 ja Valkeapää otti samalla vastuulleen seuran pyörittämisen. Vuonna 2016 Valkeapäästä tuli IPV:n urheilujohtaja ja tuloksena oli heti Ykköspesiksen voitto ja paluu Superpesikseen.

Nousun jälkeisinä vuosina joukkueessa on vaihtunut pelaajia pelaajien perään, mutta IPV on vakiinnuttanut paikkansa Superissa. Paras saavutus Valkeapään aikana on ollut pääseminen toissa kesänä pudotuspeleihin ja jääminen yhden palon päähän mestaruuden lopulta voittaneen Mansen pudottamisesta puolivälierissä.

***

Valkeapään suurimmat ansiot ovat kuitenkin kokonaisuudessa. Siinä millaisen kivijalan päälle IPV on tänä päivänä rakennettu.

Valkeapään näkyvimpiä ja pysyvämpiä maamerkkejä ovat Ukonniemen pesäpallostadion ja sen vieressä oleva monitoimihalli. Niitä kumpaakaan ei olisi noussut ilman Valkeapäätä. Myös koko IPV:n Valkeapää on kiskonut käytännössä yksinään Superin vakioseuraksi.

Vaikka moni asia on ollut riippuvainen Valkeapäästä, yksi hänen suurimmista vahvuuksistaan on ollut yhteistyön ja verkottumisen ymmärtäminen sekä hyvät suhteet niin liike-elämään kuin yhteiskunnallisiin päättäjiin.

Kun Uutisvuoksi teki Valkeapäästä henkilökuvan vuonna 2018, se julkaisi kuvan edellisvuonna Imatralla pelatusta Itä-Länsi-ottelusta ja otsikoi jutun:

”Presidentin vieressä istuva Jani Valkeapää on hankerahaspesialisti”.

Yhteen otsikkoon oli tiivistetty iso asia.

***

Sen lisäksi Valkeapää on ehtymätön ja peloton idealinko. Hän on Fuengirolassa pelattavan jokakeväisen pesäpallokauden avausottelun isä ja Ukonniemessä on vuosien aikana kesällä hiihdetty milloin kilpaa, milloin hypätty mäkeä.

Valkeapää on vakauttanut IPV:n talouden ja luonut itärajalle omalla tavalla toimivan imperiumin.

Joku voi perustellusti kysyä, olisiko Valkeanpään imperiumin pitänyt menestyä paremmin myös pelikentällä.

Ehkä olisi, mutta IPV on jäänyt Superin kartalla ikävään välisaumaan. Se pitää kyllä sarjan heikoimmat joukkueet takanaan, mutta toisaalta se ei ole pystynyt rakentamaan sellaista kokonaisuutta ja näkymää, jotta se olisi kyennyt pitämään parhaat pelaajat Ukonniemessä.

IPV:stä on tullut pikemminkin ponnahduslautaseura muissa seuroissa vähälle vastuulle jääneille pelaajille. Lauri Rönkön, Teemu Nurmion, Juho Toivolan, Juho Keinäisen ja Konsta Hyötyläisen kaltaiset pelaajat ovat käyneet Imatralla lyömässä nimensä taivaalle, mutta nostaneet kytkintä, kun he ovat saaneet tarjouksen isommista seuroista.

Kysymys on ollut useissa tapauksissa toki myös rahasta ja ehkä valmennuksen tasosta, mutta myös siitä näkymästä, millaisesta menestyksestä pelaaja voisi taistella Imatralla verrattuna johonkin toiseen seuraan.

Valkeapää on pitänyt IPV:ssä tiukkaa talouskuria, mutta toisaalta hän on uskaltanut tarvittaessa myös maksaa ja saanut houkuteltua Ukonniemeen Tuomas Jussilan, Sami Partasen, Jere Dahlströmin ja Toni Kohosen kaltaisia tähtipelaajia. Sen sijaan kaikki pelinjohtaja- ja varsinkaan valmentajavalinnat eivät ole osuneet tiukkataulun keskelle, hyvä jos koko tikkatauluun.

***

Sitä, mitä SaiPassa tapahtuu Valkeapään johdolla, on turha lähteä ennustamaan. Valkeapää pääsee kohtaamaan tulevat haasteensa joka tapauksessa kotikentällä, sillä hän tuntee Etelä-Karjalan ja eteläkarjalaiset päättäjät ja elinkeinoelämän IPV-vuosiltaan.

Senkin näyttää tulevaisuus, mitä IPV:lle tapahtuu Valkeapään aikakauden jälkeen. Ainakaan samanlaista seurajohtajaa kuin Valkeapää on vaikea löytää.

Valkeapään siirtyminen jääkiekkojohtajaksi tulee samaan saumaan, kun toinen merkittävä pesäpallo-osaaja, Jonne Kemppainen, on Ilkka-Pohjalaisen mukaan siirtymässä myös jääkiekon puolelle, Vaasan Sportiin.

Valkeapää ja Kemppainen ovat molemmat uuden sukupolven tekijöitä, visionäärejä, jotka ovat uskaltaneet ajatella ja toimia uudella tavalla.

Kemppainen turhautui nopeasti Pesäpalloliiton luutuneisiin toimintatapoihin ja jätti paikkansa liiton myyntijohtajana.

45-vuotiaan Valkeanpään tarina on vieläkin rajumpi. Hän pyrki syksyllä 2012 Pesäpalloliiton puheenjohtajaksi, mutta hävisi puheenjohtajavaalin Unto Väisäselle äänin 88-70.

Valkeapään suuri äänimäärä olisi monessa muussa lajiliitossa nähty viestinä, mutta Pesäpalloliitossa uudistusmielinen Valkeapää nähtiin uhkana. Muutosten tuulten paikka oli johtokunnan tai merkittävien luottamustoimien sijasta Pesäpalloliiton mustalla listalla.

Pesäpallossa puhaltavat onneksi nyt uudet ja raikkaammat tuulet ja pinnan alla valmistellaan useampiakin mielenkiintoisia hankkeita. Toivottavasti pesäpallo ei menetä Valkeapään ja Kemppaisen kaltaisia uuden aallon osaajia. Heitä ei ole pesäpallossa liikaa, vaikka seurajohtoporras onkin viimeisen vuosikymmenen aikana lupaavasti nuorentunut.