IPV:n tarina on tätä kautta suurempi – suuruuden aika päättyi kuolemanporteille

Mikko Kosonen on yksi uuden sukupolven IPV:n omia kasvatteja.

Pesäpallo

IPV:n tarina on tätä kautta suurempi – suuruuden aika päättyi kuolemanporteille

IPV on piirtänyt pesäpallon historiaan moniulotteisen vuoristoradan. Takavuosikymmenten suuruutta seurasi synkät kohtalonvuodet.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 24.8.2021 | KUVAT All Over Press

IPV:n historialliseksi luonnehditun pudotuspelipaikan takana on paljon suurempi tarina kuin tämän kauden tarina.

Todellista historiallisuutta IPV:ssä on se, millaisen tarinan se on piirtänyt pesäpallon taivaalle. Imatra oli takavuosikymmenten valtaseura, suuri, mahtava ja kadehdittukin. Imatra voitti suuruutensa päivinä neljä Suomen mestaruutta – 1977, 1978, 1986 ja 1991 – ja pelasi kolmesti Superpesiksen loppuottelussa – 1989, 1990 ja 1993. Lisäksi kunniagalleriassa on pronssi vuodelta 1973.

Imatran menestykselle oli leimallista, että sen riveissä pelasi varsinkin 1970- ja 1980-luvulla paljon omia kasvatteja – alkaen yhdestä kaikkien aikojen pesäpalloilijoista, Ilpo Kytösalmesta.

1990-luvun taitteen kahta puolta IPV kuppasi naapuriaan, Kiteetä, ja taisteli Sotkamon Jymyn kanssa suurimman ja kauneimman tittelistä, kunnes juniorityön hyytyminen ja taloudelliset vaikeudet iskivät kasvoille. IPV:n vuoden 1991 mestarijoukkue hajosi muutamalla iskulla ja syöksy oli jyrkkä. Imatra putosi Superista 1996 ja luovuttuaan Ykköspesiksen paikasta, se löysi itsensä Suomensarjasta.

Katso runkosarjan huiman viimeisen kierroksen kertoimet Expektillä!

Silloin Imatralla ei vielä harkittu vakavissaan seura alasajoa, mutta kymmenen vuotta myöhemmin siitäkin vaihtoehdosta keskusteltiin. IPV oli noussut 2000-luvun alussa neljäksi vuodeksi takaisin Superiin, mutta se oli jälleen taloudellisesti kuilun partaalla ja Imatra luopui taloudellisten syiden vuoksi Superin paikastaan kauden 2006 jälkeen.

Siinä kohtaa Imatralla nähtiin pesäpallon ympärillä vain vähän valoa. 1970- ja 1980-luvulla seuraa voimakkaasti taloudellisesti tukenut Sulo Lipsanen oli vetäytynyt taka-alalle. Lipsasen Rakennusliikkeen ja imatralaisen vanhan rahan tuki ei kokonaan katkennut, mutta yhtälö oli vaikea: ei ollut rahaa eikä ollut ketään, joka olisi ollut oikeasti halunnut lähteä pelastamaan IPV:tä ja imatralaista pesäpalloa – kunnes eräänä päivänä IPV:n toimiston ovelle ilmestyi mies Saarelta, Jani Valkeapää.

Uuden tulemisen aika

Valkeapää otti IPV:n ohjat omiin käsiinsä ja on ollut keskeinen voima Imatran 2010- ja 2020-lukujen uudessa tulemisessa – jopa siinä määrin, että ilman Valkeapäätä IPV todennäköisesti pelaisi tällä hetkellä edelleen Ykköspesistä.

Valkeapää on mielenkiintoinen ilmiö pesäpallossa – ja Imatralla. Hän on kaikessa toiminnassaan kunnianhimoinen ja määrätietoinen, eikä hän hae kaikille tekemisilleen kaikkien tukea. Hän uskaltaa tehdä asioita myös oman päänsä mukaan – minkä seurauksena hän on ollut Pesäpalloliitossa pitkään niin sanotulla mustalla listalla.

Myös Imatralla kavahdettiin Valkeanpään suunnitelmia rakentaa uusi pesäpallostadion kauas Imatran varsinaisesta keskustasta, Ukonniemeen. Monet pitivät myös Valkeapään monitoimihallihanketta suurudunhulluutena. Mutta niin vain Ukonniemessä on nyt uusi pesäpallostadion ja monitoimihalli.

Valkeapää teki myös rohkean, mutta vähemmän puhutun linjauksen katsojien suhteen. Hän laski, että 70- ja 80-lukujen suuruuden ajoista on jo niin pitkä aika, että uuden IPV:n kannatuspohja täytyy rakentaa sellaisten katsojien varaan, jotka eivät olleet tuolloin välttämättä edes syntyneet. IPV:n yleisömärät eivät ole vielä pilvissä, mutta jokaisen on helppo analysoida omin silmin Ukonniemessä, millaista yleisö lehtereillä istuu – nuoria aikuisia ja jopa nuoria pareja.

Vakaalla askeleella

Toinen paljon puhetta herättänyt aihe on ollut IPV:n nousuvauhti. Monet odottivat, että kun urheiluhalleja ja uusia stadioneita sekä näyttäviä pesäpallon ulkopuolisia tapahtumia Ukonniemessä järjestänyt  Valkeapää lähtee nostamaan IPV:n pesäpallokartan huipulle, se tapahtuisi nopeasti.

Valkeapäältä ei puutu kunnianhimoa pesäpallokentällä, mutta hän on pitänyt tärkeämpänä arvona IPV:n taloudellista vakautta. Vaikka Valkeapää kohahdutti toissa syksynä pesäpallopiirejä nappaamalla Tuomas Jussilan Joensuusta, hän on kuitenkin tarkan euron mies pelaajaneuvotteluissa.

Siksi IPV:n ja Valkeapään haasteena – joskin harkittuna haasteena – on ollut parhaiden pelaajien pitäminen Imatralla. Esimerkiksi viime kauden joukkueesta Jussilan lisäksi lähti huippukärki Teemu Nurmio Hyvinkäälle ja Kitee kävi hakemassa kotiin Sami Partasen sekä nappaamassa kaksi muuta ipv-läistä, Juuso Latun ja Jarkko Matikan.

Myös tämän kauden joukkueesta IPV menettää yhden kauden jälkeen Juho Keinäsen ja lyöjäjokeri Tommi Piiraisen sekä todennäköisesti myös lyöjäjokeri Juho Toivolan. Piiraisella on ensi kaudesta sopimus Mansen kanssa ja Keinänen siirtyy Sotkamoon.

IPV ehti pelata ennen maanantaina varmistunutta pudotuspelipaikkaa neljä kautta Superissa pääsemättä kertaakaan pudotuspeleihin. Nyt se paikka lopulta irtosi vastoin kaikkia ennakko-odotuksia.

Valkeapää tietää, ettäseuraava haaste on nostaa IPV sille tasolle, että se pelaa pudotuspelejä myös tulevina kausina – ja sen jälkeen on vuorossa se viimeinen askel palauttaa Imatran taistelemaan mitaleista ja pelaamaan jopa Suomen mestaruudesta. Meneekö siihen vuosi vai vuosia on Valkeapään toissijaista. Joku päivä sekin päivä koittaa.

Haaste ei ole toki helppo. Taistelu Superpesiksen kärjessä on kiristynyt niin kovaksi, että nyt suuria kärkiseuroja on jopa viisi, minkä päälle tulee entistä kovempi haastajaryhmä. Tähän haastajaryhmään Imatra aikoo itsensä kiilata.

Mahdollisuudet siihen ovat realistiset, ja mikä erityisen ilahduttavaa Valkeapään kannalta: satsaukset junioreihin alkavat viimeinkin näkyä. Tämän kauden joukkueessa on pelannut tärkeässä roolissa jo neljä omaa junioria – Mikko Kosonen, Joona Sikiö, Miitri Pesonen ja yhteistyöseurassa, Pesä-Yseissä, juniorina pelannut lukkari Rasmus SurakkaVeeti Lankinen on pelannut tällä kaudella lainalla Jyväskylän Lohessa, mutta hänestä IPV kaavailee ensi kauden kärkimiestä.

Imatran ensi kauden suurin haaste on korvata kotiutusosastolle syntyvät aukot, mutta Valkeapää on osannut jo siihenkin varautua ja etsii kuumeisesti asiaan ratkaisuja.

Pudotuspelipaikka on IPV:n projektin uskottavuuden kannalta iso asia. Ei tosin Valkeapään omissa silmissä, sillä hän on katsonut asioita aina laveammasta ja pidemmästä perspektiivistä. Siksi hän olisi jatkanut punaisen tiiliaitansa rakentamista, vaikka sitä paljon puhuttua pudotuspelipaikkaa ei olisi tänäkään syksynä tullut.