Italia EM-finaaliin dramaattisen rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Mennään kuitenkin ensin itse otteluun. Jussi, miten näit sen taktisessa mielessä?

Tässä ottelussa oli niin paljon hienouksia, etten pysty avaamaan niitä tässä yhdessä vastauksessa. Tästä ottelusta voisi pitää yhden kahdeksan tunnin seminaarin. Voisi puhua pelaajien henkilökohtaisesta osaamisesta, kollektiivisista pelisuunnitelmista, modernista pelaamisen intensiteetistä, pienistä nyansseista miten vastustajan heikkouksiin pyrittiin iskemään. Ja niin edespäin.

Pääkohtia edellä mainituista voin luetella.

Italia otti prässissään Espanjan keskikenttäpelaajat miesvartiointiin. Espanja ei edennyt keskeltä helposti ja Italian laitapuolustaminen oli timanttia. Italia satsasi vastaiskuihin läpi ottelun. Heidän maalinsa oli aivan uskomattoman hieno vastaisku. Federico Chiesa oli suorittamassa boksiblokkia, kun Espanja oli murtautumassa keskityksellä. Siitä lähes sadan metrin spurtti, riisto Espanjan puolustuslinjan katkon jälkeisestä irtopallosta ja pallo maaliin. Italian pelaamisessa on valtava intensiteetti, ja se purkautuu ajoittain todella hienoihin tilanteenvaihtomaaleihin.

Espanja pudotti hyökkääjänsä ”false 9:ksi” ja loi keskikentälle numeraalista ylivoimaa. Tasoitusmaali syntyi nimenomaan tästä. Vasen laituri kiinnitti Italian oikean topparin huomion tulemalla sisäkaistalle ja vaihdosta tullut Álvaro Morata löytyi linjojen välistä.

Espanjalla oli prässissään todella hienoja pieniä nyanssitason valintoja. Esimerkiksi oman puolustuslinjan etupuolta puolustettiin toispuoleisesti. Sergio Busquets puolusti keskustaa ja toista sisäkaistaa, pudoten välillä puolustuslinjaan. Puolustuslinjasta toppari irtosi puolustamaan toista sisäkaistaa. Näin haluttiin pienentää Busquetsin aluetta leveyssuunnassa. Tällainen prässäämisen konseptointi on todella taitavaa tavaraa Espanjan valmennukselta.

Espanja sai pelissä vaarallisempia etenemisiä toisella jaksolla, kun se toi laitureitaan sitomaan Italian toppareita ja nosti laitapuolustajiaan ylös. Sen onneksi Italia ei saanut vastaiskujaan kohdilleen 1-0-tilanteessa, vaan Espanja pystyi kapitalisoimaan hurjalla intensiteetillä sen yhden kymppialue-etenemisen. Ymmärrän sataprosenttisesti sen, että Espanja laski hieman riskitasoja lopussa, kun se oli tullut tasoihin. Se kontrolloi lopulta yhtä maalia lukuun ottamatta Italian vastaiskuja ihan hyvin.

Jälleen rangaistuspotkukisa. Näitkö jotain eroa joukkueiden, ampujien tai maalivahtien välillä vai ovatko marginaalit rangaistuspotkukisassa niin pienet, että ne voivat pomppia kummalle tahansa?

Olihan siinä eroja. Álvaro Morata ei ottanut vihellyksen jälkeistä parin sekunnin rentoutushetkeä, jonka on todettu parantavan suorituskykyä, ja mokasi.

Näytti, että vaikka Unai Simón tuijotteli informaatiota sisältävää pyyhettään, niin hän haisteli vetoja vähän isomman kuvan kautta kuin Gianluigi Donnarumma. Donnarumma esimerkiksi heilutti käsiään kohti ylänurkkia ennen Dani Olmon laukausta, koska tiesi, että hän laukoo ylös. Simón oli vähän hataramman oloinen uhka maaliviivalla.

Italia finaalissa. Onko Italian kannalta merkitystä sillä, saako se finaalissa vastaansa Englannin vai Tanskan?

Ei ole. Tanska laittaisi Italian kovempaan puntariin kollektiivisen intensiteetin ja pallonhallinnan täsmäsuunnitelmansa kautta, mutta Englannin pelaajamateriaali olisi Italian puolustuslinjalle myrkkyä. Kun miettii jotain Raheem Sterlingiä juoksemassa kohti Italian ehkä hieman verkkaisenvauhtista puolustuslinjaa…

Joka tapauksessa, Italia on ansaitusti finaalissa ja menee siihen otteluun kyllä suosikkina – oli vastassa kumpi tahansa.

Vielä muutama sana Espanjasta. Miten hyvä tämä Espanjan maajoukkue on ja mihin sen finaalipaikka kaatui?

Kyllä tämä on hyvä joukkue. Heidän pallonhallintavaiheensa oli tällä pelaajamateriaalilla hiottu niin tikkiin, kuin sen vain voi hioa.

Ehkä finaalipaikka kuitenkin meni siihen, että Italia oli lopulta kaikissa neljässä eri pelin vaiheessa eheämpi ja timanttisempi kokonaisuus. Italialta on vaikea löytää muita heikompia pelin vaiheita – Espanjalta sellaisia löytyy. Espanjalta löytyy esimerkiksi sellainen heikkous, että sen laitapuolustajien selustaan voi iskeä vastaiskuja. Tai sellainen heikkous, että se ei pysty tuolla pelaajamateriaalilla kapitalisoimaan loistavia etenemisiään. On jännä nähdä, miten tämä Espanjan joukkue kehittyy tulevina vuosina ja miten he pystyisivät tekemään tästä joukkueesta mestarin. Ei se kaukana ole.