Jalkapallon MM-finaalissa on jotain paljon suurempaa kuin tulos ja maailmanmestaruus
Urheilu rakastaa tuloksia ja suuria voittajia, mutta jalkapallon MM-finaalissa on jotain vieläkin suurempaa. Hänen nimensä on Lionel Messi.
Näiden MM-kisojen suurin tarina ei ole se, voittaako maailmanmestaruuden sunnuntaina Espanja vai Argentiina.
Tarinoista suurin on se sama 39-vuotias taikuri, joka on saanut jalkapallomaailman haukkomaan henkeään viimeiset kaksi vuosikymmentä.
Me olemme nähneet Lionel Messin voittavan suuria pokaaleita niin Barcelonassa ja Argentiinan maajoukkueessa kuin myös Ballon d’Or -gaaloissa.
Maailman kaikkien aikojen parhaan jalkapalloilijan valitsemiseksi ei ole olemassa mitään vesitiivistä tai tieteellistä menetelmää. On vain se, mitä olemme nähneet ja näkemästämme ajattelemme.
Olin pitkään Pelé ja Johan Cruyff -uskovainen. Jossain kohtaa vaaka alkoi kuitenkin kallistua kahden tämän ajan suurimman pelaajan suuntaan, Messin ja Cristiano Ronaldon.
Jos Argentiina voittaa tänään maailmanmestaruuden, Messin kuvitteellinen äänimäärä maailman kaikkien aikojen parasta pelaajaa valittaessa nousee räjähdysmäisesti, sillä urheilulla on tapana kumartaa suuria voittoja.
On vaikea nähdä, että MM- tai EM-kisavuonna maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi valittaisiin esimerkiksi georgialaista Khvitša Kvaratskheliaa, sillä siihen saattaa mennä vielä jokunen vuosisata ennen kuin Georgia juhlii maailmanmestaruutta tai edes Euroopan mestaruutta.
Jos Argentiina voittaa sunnuntaina maailmanmestaruuden, Messistä tulee saman tien vahva ehdokas tämän vuoden Ballon d´Orin voittajaksi. Ei sen vuoksi, että hän olisi maailman paras pelaaja, vaan siksi, että hän on Lionel Messi.
***
Kun Messi valittiin Argentiinan vuoden 2022 maailmanmestaruuden siivittämänä Ballon d´Orin voittajaksi, sitä pidettiin vääryytenä. Minäkin pidin.
Näissä MM-kisoissa kysymystä on pitänyt ajatella kuitenkin uudelleen. Ei siksi, kuinka silmiä hivelevän kaunista Messin tekniikka on edelleen eikä edes siksi, että hän on tehnyt kisoissa jo kahdeksan maalia ja syötti Argentiinan molemmat maalit kitkerässä MM-välieräottelussa Englantia vastaan.
Sellaista taikaa me olemme tottuneet Messiltä näkemään – ja näemme edelleen.
Ymmärrän hyvin, että jalkapallostudioissa lasketaan Messin juoksemia metrimääriä ja pohditaan, miksi hän liikkuu kentällä niin vähän tai miksi hän on niin heikko rangaistuspotkujen laukoja. Tottahan se on. Messi on mokannut näissä MM-kisoissa jo kaksi rangaistuspotkua ja hänen liikkumisensa kentällä on kuin kanoottia meloisi.
***
Messin todellinen suuruus näissä kisoissa ei ole kuitenkaan hänen jaloissaan, vaan hänen päässään.
Messin pelinäkemys on ollut aina ylivertainen, mutta näissä kisoissa olemme nähneet toisenlaisen Messin.
Olemme nähneet Messin, jonka pelaaminen perustuu entistäkin vahvemmin hänen kokonaisvaltaiseen taktiseen näkemykseensä. Hän ei ajattele peliä pelkästään pelaajan silmin. Hän ajattelee ja näkee pelin ja pelissä olevat muuttujat samalla tavalla kokonaisvaltaisesti kuin valmentajat.
Hän ei ratkaise tilanteita vain taianomaisilla jaloillaan ja sillä, kuinka hän näkee syöttöpaikkoja siellä, missä muut pelaajat eivät niitä näe. Näissä MM-kisoissa Messi on ohjannut koko Argentiinan taktista pelaamista kentältä käsin.
***
Englanti-ottelun ratkaisevat hetket ovat tästä loistava esimerkki.
Messi ja Argentiina olivat yrittäneet toisen jakson jälkimmäiselle puoliskolle saakka murtautua Englannin muodon sisälle keskustan kautta. Siksi myös Messi oli pelannut ottelussa oikealla välikaistalla.
Englannin päävalmentaja Thomas Tuchel oli suunnitellut Englannin taktiikan samoista lähtökohdista. Elliot Anderson oli saanut tehtäväkseen Messiä vastaan pelaamisen ja Declan Ricen varmistamisen ja syöttökanavien sulkemisen.
Messi putosi toisella jaksolla alemmaksi ja houkutteli Andersonia irtoamaan Englannin puolustusmuodosta. Anderson irtosi mutta ongelma ei ratkennut.
Seuraavaksi Messi siirtyi yllättäen oikealle laidalle – ja nyt alkoi tapahtua. Kun Anderson irtosi muodosta, hän ei liikkunutkaan ylöspäin vaan sivulle. Kun samaan aikaan Rice oli vaihdettu kentältä, Englannin täytöt ja muoto eivät enää toimineet.
Argentiinan tasoitusmaalissa Enzo Fernández oli jätetty vapaaksi vajaan 20 metrin päässä maalista. Fernández oli laukonut jo kolme kertaa vaarallisesti samalta sektorilta, mutta ero oli siinä, että nyt hänellä oli marginaalisesti enemmän aikaa ilman tiukkaa vartiointia. Pam ja 1–1!
Argentiinan 2–1-voittomaalissa sama kaava. Kun Djed Spence jäi pomppimaan yhdellä jalalla Messin kosketuksesta, Anderson irtosi saman tien linjasta kiinni Messiin – ja Messi näki jälleen mahdollisuuden. Hän keskitti pallon maalille, josta Lautaro Martínez puski sen kahden puolustajan ja maalilinjalla säntäilleen Jordan Pickfordin ohi maaliin.
Miinukset puolustajille ja Pickfordille, mutta kumarrus jälleen Messin suuruudelle.
***
Argentiina ei voittanut Englantia siksi, että Englanti vetäytyi Tuchelin määräyksestä puolustamaan 1–0-johtoasemassaan pahimmillaan jopa kuuden linjalla. Paljon oleellisempaa oli, kuka avasi Englannin sardiinipurkin.
Sen avasi Messi. Ei siksi, että hän syöttönsä ovat edelleen millimetrin tarkkoja, vaan siksi, millaisen taktisen muutoksen hän teki omaan rooliinsa ja samalla koko Argentiinan pelaamiseen.
Unohtakaa Ballon d´Or ja muut helyt – ja katsokaa myös tänä iltana tuloksen taakse.
Katsokaa sitä pientä miestä ja hänen taktista suuruuttaan. Se on jalkapallon kannalta paljon suurempaa kuin se, kumpi vie tänään maailmanmestaruuden, Espanja vai Argentiina.
Maailmanmestareita tulee ja menee, mutta Lionel Messejä meidän elämässämme on vain yksi.
