Joel Perovuo esittää hurjan kysymyksen, oliko Jukka Raitalan ulosajo jopa Suomen onni

HuuhkajatJalkapallo

Joel Perovuo esittää hurjan kysymyksen, oliko Jukka Raitalan ulosajo jopa Suomen onni

Huuhkajien sensaatiomaisen Bosnia-voiton takana oli yksi ratkaisu, joka näytti ensin tuhoisalta, mutta saattoi Joel Perovuon mukaan olla jopa Suomen onni.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 13.11.2021 | KUVAT All Over Press

Suomi otti sensaatiomaisen 3–1-vierasvoiton Bosnia ja Hertsegovinasta. Kaikki hehkuttavat tulosta ja täysin aiheesta, mutta, Joel, jos katsot tuloksen taakse, miten näit tämän ottelun?

Olihan tämä erinomainen esitys Suomelta. Kaksi maalia vajaalla on todella kova temppu tällaisessa paikassa.

Mutta jos pannaan hetkeksi sivuun nämä tunteet, niin olihan tässä ottelussa myös sellaisia asioita, joita Huuhkajien ja valmennusjohdon on pakko miettiä ennen Ranska-ottelua ja jatkoa ajatellen.

Ensimmäinen kysymys on jo ennakossani nostama asia eli pelisysteemi. Suomi lähti otteluun 5-3-2-muodolla ja Bosnia hallitsi selvästi ensimmäistä 15 minuuttia. Ne minuutit olivat oppitunti siitä, miksi 5-3-2 ei ole Suomella optimaalinen systeemi. Wing-backit pelasivat liian alhaalla ja pelinrakentelussa yritettiin liian suoraviivaisia ratkaisuja. Robert Ivanov saattoi kyllä avata hyvin, mutta jo seuraava pallo oli vaikeampi pallo, eikä Suomella juurikaan ollut pidempiä kontrolloituja hyökkäyksiä.

Suomi kuitenkin kesti Bosnian painostuksen ja Huuhkajat alkoi saada parempaa kontrollia pelinrakenteluvaiheeseen. Ja sitten tuli Pukin rankkari, Forssin avausmaali, Raitalan ulosajo ja moni asia muuttui pelin sisällä.

Mutta ehkä tärkein oppi tästä systeemiasiasta saatiin toisella jaksolla. Mitä silloin tapahtui? Kanerva teki täysin oikean ratkaisun muuttaessaan pelisysteemin 4-4-1 ja ottamalla Urho Nissilän neljänneksi pelaajaksi keskikentälle. Totta kai kaikki kunnia pelaajille, mutta sanoisin silti, että Suomen onni oli siinä, että siirryimme 4-4-1:een ja otettiin Nissilä keskikentälle.

Onneksi tänä iltana on turha jossitella, mitä olisi tapahtunut, jos olisimme jatkaneet 5-3-2:lla, mutta 5-3-2:ssa oli kuitenkin niin paljon sellaisia ongelmia, että Bosnialla olisi ollut mahdollisuus tulla takaa ja nousta jopa voittoon.

4-4-1:ssä pelaajien roolit sopivat paremmin Suomen pelaajien vahvuuksiin ja pelaajien roolit ovat paljon selvemmät kuin 5-3-2:ssa. Se näkyy molempiin suuntiin pelattaessa. Rakenteluvaiheessa näyttää usein siltä, ettei pelaajille ole kunnolla edes selvää, miten yritetään. Puolustussuuntaan ongelmat ovat vieläkin isommat, mihin vaikuttaa se, että Lod ja Kamara eivät olet parhaimmillaan puolustussuuntaan pelatessaan.

Tällä tasolla keskikenttäpelaajien ei ole vara seisoskella suorilla polvilla ja kantapäillään. Rasmus Schüller pelasi jälleen timanttisen pelin ja pitää nostaa hattua myös Nissilälle ja Nissilän asenteelle. Kamara menetti yhdessä tilanteessa kesken pallonhallinnan pallon ja hänet pelattiin ulos tilanteesta, mutta Nissilä oli lukenut tilanteen hyvin ja juoksi paikkaamaan ja pelastamaan tilanteen. Juuri noin keskikenttäpelaajien on pelattava. On hahmotettava tilanne ja jätettävä kentälle kaikki.

Suomi teki kolme maalia, Pukki missasi rankkarin ja Bosnia teki yhden maalin. Millainen opetus noihin tilanteisiin liittyy?

Pukin rankkari oli sinällään ihan hyvä rankkari, mutta Bosnia oli selvästi tehnyt kotityönsä. Tällaista jalkapallossa sattuu ja Pukki on pistänyt ja pistää varmasti jatkossakin palloja pilkulta sisään kovilla prosenteilla. Siitä ei sen enempää.

Suomen ensimmäinen maali syntyi upean, yli 20 omille annetun peräkkäisen syötön jälkeen.  Tällaista pallonhallintaa ja tällaisia syöttöketjuja Suomen olisi käytettävä vain enemmän – ja selvästi niitä myös osataan toteuttaa laadukkaasti, kuhan pelinrakentelu olisi kokonaisuudessaan organisoitu ja valmennettu paremmin. Forss teki maalissa sitä, minkä hän parhaiten osaa. Hän on erinomainen liikkuja, lukee peliä hyvin ja on oikealla hetkellä oikeassa paikassa. Isot pisteet myös Pukille erinomaisesta ja riittävän kovasta pallosta Forssille maalivahdin ja linjan väliin. Hieno maali.

Toinen ja kolmas Suomen maali osoittivat, että Huuhkajat on harjoitellut erikoisitilanteita. Ivanovin pallo boksiin oli toki sellainen pallo tehosekoittimeen, mutta kuten nähtiin, nekin voivat toimia. Jälleen isot pisteet Pukille hyvästä pallon kaivamisesta päätyrajalta, Väisäselle järkevästä syötöstä Lodille ja Lodille viimeistelystä.

Kolmas maali oli Lodilta hyvä pallo vapaapotkusta linjan taakse ja erittäin hyvä liike O’Shaughnessylta palloon juuri oikealla ajoituksella. Saattoihan siinä joku karva olla paitsiossa, mutta maalin hyväksyminen oli järkevä ratkaisu VAR-osastolta.

Bosnin maalissa Lod ja Kamara nukahtivat. Toki jokaiselle sattuu pelissä virheitä, mutta tällaisia virheitä kansainvälisellä tasolla ei olisi vara tehdä tai se käy helposti kalliiksi. Onneksi Bosnia ei ole maailmanluokan joukkue, eikä se pystynyt hyödyntämään Huuhkajien pelissä olleita ongelmia ja yhden miehen ylivoimaa, vaan Bosnia päästi alivoimalla kaksi maalia. Bosnian valmennus saa varmasti rapaa niskaansa ja aiheesta.

Entä se Raitalan ulosajo?

Raitala oli tilanteessa hieman epäonninen ja toki siitä ulosajosta voitaisiin keskustella, mutta minusta tuomarilla oli perusteet ratkaisuun ja joka tapauksessa kun hän oli ratkaisunsa tehnyt, siitä on turha sen enempää miekkailla. Tällaiset ratkaisut kuuluvat jalkapalloon.

Mutta kuten jo sanoin, se ulosajo saattoi olla jopa Suomen onni. Toki Kanervan olisi pitänyt reagoida nopeammin ulosajoon, sillä Forssin vetäminen alas ei ole mikään ideaalinen ratkaisu. Nissilän vetäminen kentälle ja siirtyminen 4-4-1:een sen sijaan oli täysosumaratkaisu Kanervalta ja pohjusti Huuhkajien huiman toisen jakson.