Joensuu selätti Mansen selvin 2-0 (5-2, 6-0) -numeroin TalviSuperpesiksen välierissä Joensuussa ja meni finaaliin. Pekka, miten ottelu repesi noin suurinumeroiseksi?

Joensuu oli todella hyvä, mutta rehellisyyden nimissä Manse oli samanaikaisesti suorastaan heikko. Manselta puuttui sen vakiokärjestä ykkönen ja kakkonen eli Severi Tikkakoski ja Juuso Myllyniemi, mutta heidän poissaolonsa ei olisi saanut näkyä noin selvästi.

Ottelu osoitti, että Mansella on itse asiassa varsin kapea etenijäosasto, mikä voi olla kesälläkin merkittävä tekijä, jos miehet eivät pysy terveenä. Nytkään sieltä ei löytynyt Tikkakoskelle ja Myllyniemelle kunnon paikkaajia.

Mansella oli todella suuria vaikeuksia tehdä tilanteita, sillä se sai koko ottelussa vain viisi kolmostilannetta, kun Joensuulla oli 18 kolmostilannetta. Lyöjäjokeri Perttu Ruuskalla olisi lyönti ottanut lauantaina keppiin, mutta kun ruokaa ei ollut, hänen hyvä vireensä jäi hyödyntämättä.

Sisäpelin lisäksi Mansella sakkasi myös ulkopeli. Varsinkin linjassa sattui selkeitä virheitä ja Joensuu sai tehtyä tilanteita varsin helposti. Yllättävää oli se, että jopa Elmeri Liedolle ja Tomi Lehtoselle sattui harvinainen heikompi päivä.

Vaikka Manse ei ollut paras mittari, kaikki kunnia Joensuulle. Joukkueen pelillinen ilme niin sisällä kuin ulkonakin oli todella lupaava – ja jo nyt voidaan sanoa, että Joensuun tämän kauden hankinnat ovat osuneet kerrankin kohdalleen.

Haminasta tullut Joosua Rättö löi viisi juoksua ja oli todella vakuuttava lyöjäjokerina, kuten oli myös neljä juoksua lyönyt toinen lyöjäjokeri Juho Toivola.

Kiteeltä hankittu Joni Lehikoinen pelasi erinomaisen ottelun etukentällä ja jos hän pelaa tuolla tasolla myös kesällä, Iiro Kuosaa ei tule niin ikävä kuin Joensuussa on pelätty.

Ja mitäpä muuta Sotkamosta hankitulta Niko Korhoselta voi odottaa kuin huippuvarmaa peliä niin sisällä kuin ulkona.

Kaiken kaikkiaan vahva esitys Joensuulta niin sisällä kuin myös ulkona, jossa lukkari Ville Väliho pelasi jälleen erinomaisen ottelun. Jos JoMan tahti jatkuu samanlaisena, kesästä voi tulla hyvinkin iloinen Joensuun kannalta.

Kempeleen ja Kouvolan vääntö oli selvästi tasaisempi, sillä Kempele voitti ottelun 2-0 (1-0, 2-1). Miltä tämä ottelu näytti?

Ottelu oli Joensuun ja Mansen otteluun verrattuna selvästi korkeatasoisempi. Etenkin ulkopeli oli molemmilla joukkueilla vahvaa, mutta ei sisäpelissäkään hirveästi valittamasta ollut.

Kempele oli ehkä juuri tuon verran parempi, mitä numerot osoittivat – kiitos sen aavistuksen paremman ulkopelin.

Ottelu osoitti, että Mikko Korhonen on tuonut selvästi uusia kuvioita Kempeleen ulkopeliin. Lauantaina eniten pisti silmään Sami Haapakosken aiempaa selvästi suurempi rooli. Haapakoski pelasi ykkösvaihdossa takalukijana loistavan pelin ja Kempele käytti häntä takatilanteissa usein keskikaistan vartijana, missä tehtävässä Haapakoski oli myös vakuuttava.

Muista pelaajista nostaisin esille lukkari Jani Lassilan, joka näyttää jatkavan siitä, mihin viime kaudella jäi, sekä erinomaisen ottelun varsinkin sisällä pelanneen Tuomas Jussilan.

Sisäpelissä joukkueet olivat jota kuinkin tasavahvoja. Kempele teki esimerkiksi kolmostilanteita vain kaksi enemmän kuin Kouvola. Lisäksi toisen jakson 2-1-voittojuoksua edelsi se, että Valtteri Luoma teki harvinaislaatuisen virheen, sillä hän juoksi pallo kädessä ohi ykköspesän. Jos Luoman jalka olisi osunut pesään, tilanteesta olisi tullut kolmas palo ykköspesälle. Nyt tilanne jatkui ja lopulta Matti Korhonen löi velipoikansa Antin kotiin.

Toki Kempeleelle olisi riittänyt tasapelikin toisella jaksolla, mutta nähtiinpähän tällainenkin tilanne.

Miten sunnuntaina ratkaisupeleissä käy?

Joensuu lähtee lauantain esityksen perusteella suosikkina finaaliin, mutta erot ovat niin pienet, että sunnuntaina voi juhlia kumpi tahansa joukkue.

Mansen on sen sijaan pestävät kasvonsa täydellisesti, jos se aikoo kammeta Kouvolan ulos mitaleilta.