Nollapeli, toinen perättäinen voitto eikä Nuoret Leijonat ole turnauksessa vielä hävinnyt varsinaisella peliajalla. USA-pelissä Suomi pelaa lohkovoitosta, mutta Nuorten Leijonien esitykset ovat enemmänkin vahvistaneet ennen turnauksen alkua joukkueen ympärillä leijuneita kysymysmerkkejä kuin antanut avoimiin kysymyksiin vastauksia.

Latviaa vastaan Suomi sai kuitenkin vastauksen ehkä tärkeimpään avoimista kysymyksistä: Jani Lampinen pelasi nollapelin, otti 31 torjuntaa ja pelasti Suomen tähtipelaajat häpeältä. Lampinen oli suurin yksittäinen syy siihen, miksi Latvia kaatui.

Kenttäpeli sen sijaan oli kovin tasaista Suomen selvästä materiaalierosta huolimatta. Latvia pelasi selvästi kaksivaiheisesti ja Nuoret Leijonat oli ajoittain vaikeuksissa niin Latvian karvauksen kuin trapinkin kanssa.

Varsinkin Latvian matalaan trappiin Suomi usein pysähtyi hieman kuin avausottelussa Sveitsiäkin vastaan tapahtui.

Maalivahtipelin lisäksi ennen turnausta Suomen suurimpiin kynnyskysymyksiin kuului se, löytyykö joukkueesta riittävästi ja riittävän hyviä johtavia pelaajia. Juuri nyt näyttää siltä, että Nuorten Leijonien kärkirooleihin kaavailluilla pelaajilla on vaikeuksia pelinsä kanssa.

Katseet kääntyvät kahteen tuloksentekovastuuta kantavaan hyökkääjään. Joakim Kemell väläyttelee ajoittain laukauksellaan ja fyysisellä olemuksellaan, mutta vastapainona laitahyökkääjä jää liian usein pelistä kiinni.

Kemell teki virheitä niin keskialueen puolustuspelissä kiekottomana kuin kiekollisena puskemalla Latvian trappiin.

Myös Brad Lambert etsii yhä itseään. Pitkiä kuljetuksia on näkynyt jälleen läpi turnauksen ja myös Latviaa vastaan Suomen hyvä ote hävisi, kun Lambert yhtenä Suomen pelaajista ei pelannut pelin vaatimalla tavalla vaan roikkui kiekossa liian pitkään.

Niin Lambert kuin Kemellkin reagoivat omiin menetyksiinsä niin laiskan oloisesti, että he jättävät jäällä primadonnamaisen vaikutelman johtavan pelaajan olemuksen sijaan.

***

Myös puolustukseen kaivataan johtajuutta. Topias Vilén ja Aleksi Heimosalmi keräävät peli toisensa jälkeen isoja minuutteja ykköspakkiparissa, mutta otteet eivät ole johtavien kiekollisten pelaajien tasolla.

Heimosalmen ja Vilénin esityksistä herää ajatus, pitäisikö heidän sittenkään pelata pakkiparina. Kaksi kiekollisesti kyvykästä puolustajaa saattaa syödä toisensa vahvuuksia pois. Nyt kummankin pelaamisesta paistaa arkuus.

Nyt johtajuus on siirtymässä esimerkiksi vahvasti koko turnauksen pelanneen Jimi Suomen harteille. Hän oli jälleen Latviaa vastaan kiekollisessa pelissä suorastaan erinomainen.

USA-ottelussa Suomen johtavat pelaajat joutuvat ensimmäistä kertaa tositestiin. Nuorilla Leijonilla on siinä uudenvuoden aattona paljon todistettavaa, eikä Latvia-ottelun taso varmasti tule riittämään.