Arsenal on tekemässä yhden siirtoikkunan viimeisten jaardien yllätyksistä hankkimalla kokeneen Italian maajoukkuepelaaja Jorginhon Chelseasta 12 miljoonalla punnalla. Jukka, Arsenalin kannattajat eivät varsinaisesti ole hyppineet siirrosta iloissaan. Miksi?

Tähän on useampi syy.

Arsenal neuvotteli tosissaan Brightonin Moises Caicedon ostamisesta. Hänen yhteydessä puhuttiin 60-70 miljoonan punnan tarjouksista, mikä ymmärrettävästi kiihotti tänä rahanvallan aikana kannattajien mieliä. Kun urallaan huimassa nousukiidossa oleva 21-vuotias Caicedo vaihtui 31-vuotiaaseen Jorginhoon, tunnelma latistui saman tien.

Toinen syy on se, että kannattajat eivät yleensäkään ole riemuissaan suurimmista ja vihatuimmista kilpailijoista hankituista pelaajista. Chelsea on kaiken lisäksi vielä lontoolainen seura ja tässä mielessä paikalliskilpailija. Lisäksi Arsenal on ostanut 2000-luvulla Chelseasta useita William Gallasin, Petr Cechin, David Luizin ja Willianin kaltaisen laskevan auringon pelaajia, joista juuri kukaan ei varsinaisesti loistanut Arsenalissa. Esimerkiksi Willian oli täysi susihankinta ja Gallasilta piti repiä kapteenin nauhat pois ranskalaisen käytöksen vuoksi.

Millaisena hankinta pidät Jorginhoa?

Tärkein asia Jorginhossa on se, että kyseessä on edelleen maailmanluokan laatupelaaja. Toki hän on jo 31-vuotias, mutta Arsenal teki hänen kanssaan vain puolentoista vuoden mittaisen sopimuksen, jossa on lisäksi yksi optiovuosi. Jos asiat eivät mene suunnitellusti, Jorginho ei ole taloudellisesti mikään katastrofihankinta.

12 miljoonaa puntaa on muutenkin halpa hinta Jorginhon tasoisesta pelaajasta. Siirtosummaa pudotti – Leandro Trossardin siirron tavoin – se, että Jorginholla on Chelsean kanssa enää viisi kuukautta sopimusta jäljellä. Hintalaatusuhde on siksi huippuluokkaa.

Toki esimerkiksi Caicedo olisi ollut tulevaisuuden hankinta ja hänen mahdollinen jälleenmyyntiarvonsa olisi ollut eri luokkaa kuin ikääntyvän Jorginhon, mutta tässä hetkessä Arsenal sai jotakuinkin samantasoisen ja selvästi kokeneemman pelaajan murto-osalla siitä, mitä Caicedo olisi maksanut.

Nostaisin esille myös sen tekijän, että pelaajakaupoissa ei ole kysymys kansanäänestyksestä, vaan siitä, mitä seurat itsenäisesti päättävät. Jorginhon siirron takana on sanottu olleen nimenomaan manageri Mikel Artetan, joka on aiemminkin yrittänyt ostaa Jorginhon Arsenaliin. Näin ollen Artetan luotto Joringinhoon on ilmeisen kova.

Vaikka Jorginho pelaakin Italian maajoukkueessa, hän on kuitenkin brasilialainen ja läheinen ystävä myös Arsenalin urheilujohtajan, brasilialaisen Edun kanssa.

Mitä Jorginho tuo Arsenaliin?

Arsenal oli ilmeisesti suunnitellut hankkivansa tammikuun siirtoikkunassa vain uuden laiturin, jonka se myös hankki ostaessaan Trossardin. Mohamed Elnenyn loukkaantumisen osoittauduttua odotettua vakavammaksi, Arsenal joutui muuttamaan suunnitelmaan ja siksi se yritti ostaa Caicedon. Kun Brighton ei suostunut myymään Caicedoa, hihasta vedettiin sitten Jorginho.

Jorginhon hankinnan tärkein syy on varmistaa se, että Arsenalin taso ei heilahtaisi, vaikka keskikentän pohjaa pelaava Thomas Partey loukkaantuisi loppukauden aikana. Partey on ollut monien mielestä jopa Arsenalin tämän kauden tärkein pelaaja ja hänen loukkaantumisensa olisi ollut valtava riski, varsinkin, kun Elneny voi olla sivussa jopa koko loppukauden. Parteyn ura on ollut kaiken lisäksi loukkaantumisten siivittämä, joten siinäkin mielessä Arsenalin oli pakko toimia.

Jorginho on pitkälti saman tyyppinen tekninen pelaaja kuin Partey. Hän on hyvä lukemaan peliä, hyvä ennakoimaan tilateiden kehittymistä ja hyvä sijoittumaan. Hän on vahva puolustuksellisesti, mutta mikä Arsenalin pelin kannalta on vähintään yhtä tärkeää, hän on Parteyn tavoin hyvä tekemään peliä.

En kuitenkaan pitäisi Jorginhoa pelkästään Parteyn korvaajana. Jorginho pystyy pelaamaan myös ylempänä, jolloin hän voisi paikata ja miksei jopa ottaa omakseen Granit Xhakan pelipaikan. Xhaka oli varsinkin syksyllä jäätävä, mutta MM-kisojen jälkeen kauden rasitukset ovat alkaneet näkyä hänen pelaamisessa.

Alun perin vaihtoehto Xhakalle oli kesällä hankittu Fabio Vieira, mutta hänellä on vielä totuttelemista Valioliigassa varsinkin kaikista kovimpia joukkueita vastaan.

Ymmärrän hyvin, että kaikki eivät ole innoissaan Jorginhon hankinnasta, mutta tämän kauden mestaruustaistelun kannalta hän ei ole yhtään huonompi vaihtoehto kuin Caicedo. Pitkässä juoksussa Caicedon hankinnassa olisi ollut enemmän logiikkaa, mutta tämän kevään kannalta Jorginho on kokemuksensa kautta jopa parempi kortti kuin Caicedo.

Jos Jorginhon siirto tuoksuu happamalta, parempi vaan unohtaa haju ja katsoa, mitä Jorginho tekee kentällä. Ei tässä kuitenkaan kilpailla mistään ”kuka tuoksuu parhaimmalle” -tittelistä.

Monet Arsenalin kannattajat ovat olleet huolissaan, miksi Arsenal ei tahdo saada maaliin näitä isoja siirtoja. Mykhailo Mudrykin varmalta näyttänyt siirto kaatui kaksi viikkoa sitten ja nyt kävi samoin Caicedon kanssa. Onko siis realistista ajatella, että Arsenal saisi kesällä hankittua sen enempää Caicedoa kuin West Hamin Declan Ricea?

Arsenal on noudattanut Edun ja Artetan aikana sellaista linjaa, että he määrittelevät etukäteen rajat jokaisen hankintalistalla olevan pelaajan siirtosummalle, pelaajalle maksettavalla palkalle ja siirron muille ehdoille. Jos ja kun summat tai siirron muut ehdot menevät sektorista yli, silloin Arsenal vetäytyy näyttämöltä.

Onko se viisas vai tyhmä linja, sitä voi jokainen tykönään miettiä. Turhauttavaa se joskus on, mutta on siinä linjassa oma logiikka.

Tämä logiikka kaatoi  Mudrykin siirron – ja näin kävi ilmeisesti myös Caicedon kohdalla. En usko, että Arsenal olisi tehnyt yhtään tarjousta Caicedosta, jos siirron toteutumista ei olisi pidetty mahdollisena. Jossain kohtaa Brighton olisi varmasti taipunut, jos puntapino olisi ollut riittävän suuri – sanotaan vaikka 120 miljoonan punnan kohdalla –, mutta Arsenalin tarjoamilla 60-70 miljoonalla punnalla Brighton ei taipunut tässä kohtaa kautta.

On hyvä muistaa, että Brighton taistelee tosissaan pääsystä eurokentille ja joukkueen kenties parhaan pelaajan myyminen kesken kauden ei olisi ainakaan parantanut sen mahdollisuuksia päästä Eurooppaan. Eivätkä ne rahat minnekään katoa, sillä joku maksaa kesällä Caicedosta helposti samaa suuruusluokkaa olevan siirtosumman kuin nyt, jos Brighton haluaa rahastaa ecuadorilaisen.

Onko Arsenal enää kesällä kiinnostunut Caicedosta, on sitten eri kysymys. Jos tiedot siitä, että Declan Rice olisi jo jollain tasolla sopinut siirrosta Arsenaliin, pitävät paikkaansa, silloin Arsenal tuskin on enää kiinnostunut Caicedosta kesällä, ellei Arsenal myisi esimerkiksi Xhakaa – tai lähinnä kentän ulkopuolisten syiden vuoksi Parteyta.

Toki Arsenal pelaa ensi kaudella Mestarien liigaa ja tarvitsee laajan ja tasokkaan squadin, mutta jos Jorginho yhtään onnistuu loppukauden aikana, silloin Arsenal todennäköisesti vahvistaa Ricen oston lisäksi mieluummin hyökkäyskalustoaan kuin ylimiehittää keskikenttänsä keskustaa.

Taivaanrannalla välkkyy myös ikäkysymys, sillä Partey on 29-vuotias, Xhaka 30-vuotias ja Jorginho 31-vuotias. Näin Arsenalin pitää jossain vaiheessa nuorentaa keskikentän keskustaansa, mutta mitään pakottavaa tarvetta nuorentamiselle ei ole vielä ensi kesänä, varsinkin, jos Rice, joka on 24-vuotias, siirtyisi Pohjois-Lontooseen.