Jos HJK määrättäisiin pelaamaan viisi seuraavaa ottelua tyhjille katsomoille, niin johan alkaisi tapahtua

Tätäkö me oikeasti haluamme?

46 Denton RoadJalkapalloVeikkausliiga

Jos HJK määrättäisiin pelaamaan viisi seuraavaa ottelua tyhjille katsomoille, niin johan alkaisi tapahtua

Stadin derbyssä leimahti jälleen. Ja suomalaisessa jalkapallossa leimahtaakin jatkossa, jos silmät pannaan kiinni ja pää pensaaseen.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 5.9.2022 | KUVAT All Over Press

Stadin derby nousi jälleen otsikoihin pelätyistä syistä.

Nyt tilanteen saamiseksi hallintaan ottelu jouduttiin keskeyttämään kymmeneksi minuutiksi ja kentällä tarvittiin mellakkapoliiseja, kun HJK:n kannattajien päädystä ryntäsi kentälle kommandopipoisia kannattajia. Myös HIFK:n kannattajat riehuivat ottelun aikana ja yrittämällä muun muassa vallata HJK:n kannattajien päätyä.

Tilanne jatkui räjähdysherkkänä vielä ottelun jälkeenkin lähialueen kaduilla ja pubeissa.

***

Jalkapallohuliganismi on tuttu ongelma maailmalla. Jalkapallokatsomoissa on mellakoitu jo jalkapallon aamuhämäristä alkaen, mutta tilanne paheni dramaattisesti 1960-luvulla Englannissa, kun autoilun yleistyminen mahdollisti kannattajien matkustamisen myös vierasotteluihin.

Samaan aikaan sensaatiolehdet kävivät Englannissa armotonta levikkitaistelua, mikä johti vaarallisen cocktailin syntyyn. Mitä enemmän kannattajien yhteenotot saivat julkisuutta, sitä enemmän lehdet myivät – ja sitä enemmän huligaanien maine omiensa keskuudessa kasvoi. Ei oltu enää kulmakunnan kovimpia tappelijoita. Nyt oltiin valtakunnan kovimpia nyrkkisankareita.

Kehityksen huomasivat myös muut kuin jalkapallokannattajat. He näkivät, että jalkapallo-ottelut tarjosivat valtakunnallisen näyttämön esittää kovaa ja olla jotakin. Jalkapalloseurojen taakse alkoi järjestyä erilaisia ryhmittymiä, jotka suunnittelivat tappeluita etukäteen ja toimivat muutenkin kuin pienimuotoiset rikollisjärjestöt.

Lopulta oltiin tilanteessa, että jalkapallo-ottelut olivat Englannissa kansakunnan silmissä alhaisinta sakkaa, jonne perheiden kanssa ei voitu ajatella edes mennä.

Eikä kysymys ollut vain väkivallasta. Yhtä lailla myös kielenkäyttö ja rasistiset ilmaisut loivat stadioneille ilmapiirin, jossa pelin katsominen vaati paatunutta rakkautta jalkapalloon.

***

Englannissa – kuten muuallakin Euroopassa – tajuttiin, että oli tehtävä jotakin. Ongelma oli vain siinä, että ongelma oli kaksijakoinen.

Ongelma oli konkreettisesti jalkapallon ongelma, mutta jalkapallohuliganismin todelliset syyt olivat paljon syvemmällä brittiläisen yhteiskunnan rakenteissa.

Jalkapalloviranomaiset ymmärsivät tämän kaksijakoisuuden ja he tekivät ymmärrettävän ratkaisun. He päättivät puhdistaa oman pesänsä – poistaa huliganismin ja muut negatiiviset ilmiöt jalkapallokatsomoista.

Ja siinä etenkin Englannissa on onnistuttu erinomaisesti. Toki otteluissa ja ottelumatkoilla tapahtuu edelleen yhteenottoja, mutta niiden mittakaava on täysin toinen kuin 1970- ja 1980-luvuilla.

Mutta mitä tapahtui ongelman varsinaisille juurisyille?

Ei juurikaan mitään.

Jalkapalloseurat toki toimivat nykyään paljon aktiivisemmin osana paikallisia yhteisöjä ja niillä on erilaisia ohjelmia, joiden avulla ne pyrkivät auttamaan varsinkin vaikeuksissa olevia nuoria ja helpottamaan esimerkiksi brittiläiseen yhteiskuntaan kotoutumista tai paikalliseen yhteisöön sopeutumista. Myös muihin kielteisiin ilmiöihin, kuten rasismiin, antisemitismiin ja homofobiaan, jalkapallossa on otettu jyrkkä linja.

Mutta kysymys on silti ensisijaisesti siitä, että jalkapallo halutaan pitää puhtaana – tuotteena, joka kiinnostaa muitakin vain hc-kannattajia ja generoi siten jalkapalloon valtavia rahavirtoja niin tv-, lippu- kuin muidenkin kaupallisten tulojen kautta.

Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana jalkapallo ja urheilu voivat olla arvokas voimavara, mutta ne eivät kuitenkaan johda ja päätä yhteiskunnallisista asioista.

***

Sama kaksijakoisuuden dilemma koskee myös suomalaista jalkapalloa ja Stadin derbyssä maanantaina nähtyjä kielteisiä ilmiöitä.

Ensimmäinen ja helpompi kysymys on, onko suomalaisessa jalkapallossa puututtu jalkapallohuliganismiin riittävän voimakkaasti?

Vastausta ei voi juosta pakoon: ei ole.

Stadin derbyistä tiedetään jo etukäteen, että tänään taas rähinöidään ja riehutaan.

Miksi?

Siksi, että jalkapalloseuroille on tärkeämpää pitää kiinni jokaisesta myydystä pääsylipusta ja päästää sisään stadionille kaikki, jotka sinne haluavat. Halutaan hyvä ja sähköinen tunnelma ja sitten siunaillaan, miten joku voi tuolla tavalla riehua ja tulla hyppimään kentälle kommandopipo päässä.

Näitä Stadin derbyn kaltaisia näytelmiä on katsottu riittävän pitkään. Tässä kohtaa tarvitaan järeämpiä toimia. Jos seuroilta ei tätä järeyttä löydy, silloin Veikkausliigan ja Palloliiton on otettava asiassa vastuu.

Jos HJK:lle ilmoitettaisiin tällä viikolla, että se pelaa seuraavat viisi Veikkausliigan kotiottelua tyhjille katsomoille, niin alkaisihan tapahtua. Eikä vain HJK:ssa. Siinä olisi tehty kerralla linjaus kaikkien muidenkin suomalaisten jalkapalloseurojen tarpeiksi.

Samalla tavalla yksittäiset mellakoitsijat voitaisiin poimia ja heille voitaisiin tuomita ikuinen porttikielto HJK:n kotiotteluihin. Mutta eihän tässä maassa haluta yksilön vapautta rajoittaa!

***

Jos jalkapallohuliganismi on saatu kuriin Englannissa, silloin se on mahdollista saada kuriin myös Suomessa. Kysymys on vain siitä, nähdäänkö tämä vuodesta toiseen päätään nostava ongelma niin vakavaksi, että siihen pitäisi puuttua.

Englannissa ei aikoinaan nähty ja seuraukset olivat fataalit.

Seuraava kysymys on paljon hankalampi: Onko ongelma oikeasti jalkapallon ongelma vai yhteiskunnan ongelma, jonka yksi ilmentymismuoto on jalkapallohuliganismi?

Hankalaksi kysymystä ei tee se, että vastaus olisi vaikea, vaan vastaukseen liittyvä vaara.

Englannissa jalkapallohuliganismiin ei reagoitu vielä 70-luvulla ja 80-luvun alussa riittävän vakavasti, koska ”ongelma oli yhteiskunnan, ei meidän”.

Totta, mutta olisiko jalkapallon kannattanut silti ottaa jalkapallohuliganismin kuriin laittamiseksi yhtä järeät toimet kuin 80-luvun lopulla ja 90-luvulla lopulta otettiin?

Siksi Suomessa kannattaisi herätä ongelmaan nyt – mutta herätäänkö siihen?

Ikävä kyllä, ennusmerkit ovat heikot. Siksi  ääriliikkeen miesten ohjeiden mukaisesti hyssyttelystä olisi siirryttävä asiaan ja määrätä HJK oikeasti pelaamaan tyhjille katsomoille. Vaikka ne viisi seuraavaa kotiottelua.

Joku voi sanoa, että eikö tässä pitäisi rangaista myös HIFK:ta. Olisi pitänyt jo paljon aiemmin, mutta tämän illan ottelun järjesti HJK ja se vastasi siitä, millainen näytelmä tänä iltana suomalaisen jalkapallon ystäville tarjottiin.

Darwin Nunez