José Mourinhon raivoaminen oli lapsellista eikä sille ollut todellisia perusteita
Sevilla voitti Eurooppa-liigan finaalissa AS Roman rangaistuspotkukisan jälkeen, mutta ottelun puheenaiheeksi nousi José Mourinho.
Eurooppa-liigan finaali päättyi erikoiseen näytelmään, kun AS Roman valmentaja José Mourinho poltti totaalisesti hihansa Roman ja Sevillan välisen ottelun käänteisiin ja ennen kaikkea englantilaiserotuomari Antohony Taylorin ratkaisuihin.
Mourinhon purkautumisen ymmärtää kahdesta syystä. Hän on valmentaja, joka elää voittamisesta, ja kun hän ei voita, silloin portugalilaisvalmentajan vimma ja viha hakevat syyllisiä. Nyt Mourinhon silmissä syytettyjen ja syyllisten penkille joutui ennen muuta Taylor.
Mourinhon mukaan Taylorin tuomarointi oli häpeällistä ja hän katsoi, että Romalta varastettiin Eurooppa-liigan voitto.
Olen eri mieltä. Taylor vihelsi ottelun rautaisella otteella ja Roman protestointi oli yliampuvaa ja söi joukkueen energiaa. Mourinho itse näytti uhmaikäisen lapsen tasoista puoltaan ja tällainenkin asia vaikutti varmasti Roman suoritukseen.
Sevilla keskittyi joukkueista enemmän pelaamiseen ja oli rangaistuspotkukilpailussa kylmän viileä.
VAR oli myös mukana finaalin käänteissä, mutta tällä kertaa – ihme kyllä – tuomiot menivät oikein. Oikeastaan ainoa tilanne, joka itseäni jäi mietityttämään, oli 67. minuutin maalinedusta hässäkkä Sevillan maalilla. Pallo osui selvästi Loic Baden käteen, mutta jostain syystä tilannetta tarkistettu ollenkaan. Toki Roman Roger Ibanezin olisi pitänyt iskeä tilanteesta pallo maaliin, mutta se ei muuta sitä, ettei VARia käytetty tilanteessa.
Joka tapauksessa Sevilla otti jälleen kerran omansa Eurooppa-liigasta ja jätti Roman pelaamaan europaikastaan Serie A:ssa veitsi kurkulla Speziaa vastaan, jolla on menossa oma taistelu säilymisestä. Ottelusta ei ole varmasti tulossa Romalle helppoja pisteitä.
***
Finaalin asetelma oli jo ennakolta kiehtova, sillä ottelussa iski yhteen kaksi epätasaisen kauden pelannutta joukkuetta.
Eurooppa-liigan kestomenestyjä Sevilla jää La Ligassa todennäköisesti europaikkojen ulkopuolelle, joten finaalin voitto ja selviytyminen sen myötä Mestarien liigan oli sille elintärkeä asia.
Sevillan kausi on muutenkin ollut repaleinen, sillä joukkue vaihtoi valmentajaa huhtikuun alussa. Vaikka sillä oli ennen finaalia allaan kolmen tappiollisen ottelun putki, Sevilla on pelannut Jose Mendilibarin johdolla hyvän kevään.
Roman kausi on ollut tuskaista katsottavaa, mutta Mourinhon joukkue kairasi silti pitkään tuloksia. Vasta keväällä sen tahti on hyytynyt ja joukkue on viimeksi voittanut Serie A:ssa huhtikuun puolessa välissä. Myös Eurooppa-liigan välierissä Bayer Leverkusen kaatui Mourinholle tyypillisesti yhteismaalein 1-0.
Ottelussa odotettavissa oli aktiivinen Sevilla ja tiivis Roma, joka pyrki iskemään nopeilla hyökkäyksillä. Vaikka Roman tulokset ovat olleet heikkoja, on Mourinho tällaisessa yksittäisessä finaalissa kova tekijä, varsinkin jos vastustaja ei pääse ottelun alussa johtoon.
Mourinhoa kiinnostaa ainoastaan tulostaulu, ei tyyli, millä se tulos sinne saadaan. Siksi Sevillan oli pystyttävä tasapainoiseen ja kärsivälliseen suoritukseen.
***
Mourinho oli kaivanut finaaliin yllättävän positiivisen ottelusuunnitelman, mikä yllätti Sevillan. Romalla oli riittävästi pelaajia pelinrakenteluvaiheessa ja se sai näin pidettyä palloa hallussaan. Sevillan prässi oli avausjaksolla alivoimaisena usein tehoton. Näin Roma hallitsi ottelun ensimmäistä puolta tuntia.
Ensimmäinen laadukas maalipaikka tuli oikealla hyvän kombinaation seurauksena, jossa Paolo Dybala löysi Zeki Celikin Sevillan boksista. Tätä seuranneessa viimeisessä syötössä parempi pelaaja olisi antanut takaviistoon peitetyn laadukkaan syötön, mutta Celik roiskaisi palloa vain sinne päin, minkä seurauksena Leonardo Spinazzolan viimeistely vaikeutui ratkaisevasti pomppivasta pallosta ja Bono torjui laukauksen.
Roma siirtyi ansaitusti johtoon reilun puolen tunnin kohdalla nopeasta tilanteenvaihdosta, jonka Dybala päätti kliinisesti. Suoritus näytti helpolta, mutta se vaati millintarkan läpisyötön, täydellisen ensimmäisen kosketuksen ja viimeistelyssäkin oli juuri tarvittava laatu.
Johtomaalin jälkeen näytti hetken siltä, että finaali etenee juuri Roman haluamalla tavalla Sevillan pelaajien turhautuessa herkästi. Espanjalaiset saivat kuitenkin koottua rivinsä puoliajan loppua kohden ja loivat kaksi hyvää maalipaikkaa ennen taukoa.
Roma tarjosi Sevillalle koko ottelun ajan mahdollisuuden iskeä kulmapotkuista, joissa Mourinho luotti erikoisesti lähes täysin miesvartiointiin. Fernando karisti kuitenkin vartijansa helposti päästyään puskemaan taka-alueelta.
***
Mendilibar reagoi puoliajalla ja toi kentälle Eric Lamelan ja Suson. Vaikka finaali oli kokonaisuudessaan tarkkaa peliä, Roma antoi turhan paljon tilaa muotonsa sisältä. Välillä näytti, etteivät pelaajat tienneet, millä korkeudella haluttiin puolustaa. Tämä loi pohjat Sevillan tasoitukselle, jossa Gianluca Mancini ohjasi epäonnekseen pallon omiin Jesus Navasin kovasta keskityksestä.
Tasoituksen jälkeen peli odotetusti hiukan rauhoittui. Alettiin vältellä virheitä ja pelata kelloa pois. Roma oli lopussa lähempänä voittoa hyvien erikoistilanteidensa ansiosta. Giallorossi pääsi yrittämään useamman kerran maalintekoa sivuvaparistaan ja Spinazzola pelasi suoran vapaapotkun paikassa hienon pallon etualueelle irronneelle Andrea Belottille.
Kun jatkoaika ei tuonut maaleja, Eurooppa-liigan finaali ratkaistiin jälleen rankkareilla. Siitäkään ei puuttunut dramatiikka, sillä Sevillan neljäs ampuja Gonzalo Montie epäonnistui rangaistuspotkussaan, mutta sai uusia sen, koska Rui Patricion katsottiin liikkuneen maaliviivan yli liian aikaisin.
Mourinho raivosi tästäkin tuomiosta ja kun hän sai finaalin päätyttyä hopeamitalin, hän heitti sen katsomoon.
Siihen piirsi hienon luonnekuvan Mourinhosta. Niin hyvässä kuin pahassa.