Nousukiidossa ollut Valioliiga-seura ajoi miinaan, jollaisiin saudiseurat eivät voi törmätä
Wolverhamptonin manageri Julen Lopetegui erosi uuden kauden kynnyksellä. Jukka Rönkä avaa eron taustat ja Wolvesin vaikean taloustilanteen. kiemurat
Valioliigaa ravistelee uusi talouskriisi, jonka seurauksena Wolverhamptonin manageri Julen Lopetegui erosi oltuaan puikoissa vain yhdeksän kuukautta. Jukka, miten vakava Wolverhamtponin tilanne on?
Kysymys on monimutkaisesta vyyhdestä, joka koostuu talouden numeroista, taloudellisen reilun pelin säännöistä ja siitä, millainen kuva asioista on Lopeteguille piirretty missäkin vaiheessa.
Aloitetaan Wolvesin taloudesta. Seura siirtyi vuonna 2016 kiinalaisen terveysalan jätin Fosunin omistukseen. Yhtiöllä on 70 000 työntekijää ja sen liikevaihto on vuositasolla yli 25 miljardia euroa.
Vaikka Fosunilla on tällä hetkellä arviolta itsellään velkaa yli 35 miljardia ja yhtiön taloudellinen tilanne ei ole paras mahdollinen, ongelma ei ole siinä, etteikö Wolvesin omistajien takana olisi edelleen rahaa.
Ongelmana on Wolverhamptonin viime vuosien oma rahankäyttö – paljonko se on käyttänyt rahaa pelaajien ostoon, heidän palkkoihinsa ja muihin jalkapalloon liittyviin kuluihin, ja paljonko sen tulot pelaajamyynneistä ja kaikesta muusta liiketoiminnasta ovat olleet. Kun nämä summat lasketaan yhteen, tullaan taloudellisen reilun pelin haasteisiin.
Wolves on käyttänyt viimeisen kolmen vuoden aikana rahaa uusien pelaajien ostamiseen 240 miljoonaa puntaa ja se oli ennen tämän kesän siirtoikkunaa myynyt samaan aikaan pelaajia vain 80 miljoonalla punnalla. Näin ollen sen nettokulutus oli taloudellisen reilun pelin kannalta kriittisen kolmen vuoden jakson aikana miinuksella 160 miljoonaa puntaa.
Julen Lopetegui sai tarpeekseen ja erosi Wolverhamptonin managerin paikalta vain yhdeksän kuukauden jälkeen.
Kun nämä summat laskettiin yhteen Wolvesin muiden jalkapallotoiminnasta syntyneiden kulujen kanssa, sen tilanne oli siirtoikkunan avautuessa se, että Wolvesin oli pakko myydä pelaajia isolla rahalla välttyäkseen Valioliigan sanktioilta taloudellisen reilun pelin sääntöjen rikkomisesta.
Tarkkaa summaa ei voida vieläkään laskea, sillä viime tilikauden tulos valmistuu vasta ensi keväänä ja uusi tilikausi – joka alkoi heinäkuussa –, päättyy vasta ensi kesäkuussa. Summa oli joka tapauksessa niin suuri – useita kymmeniä miljoonia puntia –, ettei Wolvesilla ole ollut juurikaan mahdollisuuksia ostaa tänä kesänä uusia pelaajia tai hankkia heitä palkkakulujen leikkaustarpeen vuoksi edes ilmaisilla siirroilla.
Lopeteguin eron syynä ei kuitenkaan ollut niinkään seuran taloudellinen tilanne, vaan se, että siitä on maalattu hänelle erilainen kuva. Tai itse asiassa näitä kuvia on ollut kolme – ensin se, millaiseksi tilanne maalattiin lokakuussa Lopeteguita palkatessa, sen jälkeen keväällä ja kolmannen kerran nyt kesällä. Kuvat ovat muuttuneet kerta kerralta huonommiksi ja samalla muuttuvat kuvat ovat syöneet Lopeteguin luottamusta seurajohdon rehellisyyteen.
On hyvä kysymys, olisiko Lopetegui tullut Wolvesiin, jos hänellä olisi ollut nämä kuvat tiedossa jo viime syksynä. Nyt kuvia on muutettu lennosta ja Lopetegui koki, että tällaisessa tilanteessa hänen ole mieltä jatkaa managerina. Hän on kuitenkin kovan tason valmentaja, joka on valmentanut urallaan Espanjan maajoukkuetta ja Real Madridia.
Brittimediassa on puhuttu, että Wolverhampton on myynnissä. Onko se ratkaisu Wolvesin ongelmiin?
Ei ole. Ongelma on edelleen se, että Wolves on tahkonnut viime vuosina tappiota. Tänä kesänä tilannetta on korjattu myymällä pelaajia yli 80 miljoonalla punnalla, mutta on väistämätöntä, että pelaajia on jatkossakin myytävä enemmän kuin heitä voidaan ostaa.
Jos kyseessä olisi saudiseura, Fosun voisi painaa vain iloisesti kaasua, mutta Valioliigan seuroja ja muita eurooppalaisia seuroja rajoittavat toisenlaiset säännöt, ja siksi Fosunin on pakko painaa hätäjarrua. Joku voisi perustellusti kysyä, onko tämä reilua, mutta moniko asiassa huippujalkapallossa on tänä päivänä reilua?
Tällainen asetelma ymmärrettävästi heikentää joukkuetta ja sen mahdollisuuksia menestyä. Kun Fosun osti Wolvesin ja hankki seuran takapiruksi huippuagentti Jorge Mendesin, ajatus oli nostaa Wolves yhdeksi Valioliigan kärkiseuroista, joka pelaisi säännöllisesti eurocupeissa ja jopa Mestarien liigassa, saisi menestyksen myötä mittavia tv-tuloja ja muita tuloja ja olisi kaiken lisäksi nero siirtomarkkinoilla.
Wolves nousi kyllä Valioliigaan keväällä 2018 ja sen nousukiito näytti jatkuvan myös Valioliigassa, kunnes käyrät kääntyivät laskuun. Kun Wolves erotti Lopeteguin edeltäjän Bruno Lagen, seura oli Valioliigassa viime lokakuussa viimeisenä ja se oli tehnyt koko alkukauden aikana vain kolme maalia.
Nyt ollaan sitten menossa kierteessä toiseen suuntaan, alaspäin. Kurssin korjaaminen on toki mahdollista, mutta äärimmäisen haastavaa ja on hyvä kysymys, näkeekö Fosun enää mielekkääksi jatkaa jalkapalloseuran pyörittämistä, kun heidän varsinainen bisneksensä on kaukana jalkapallosta ja siinäkin on haasteensa.
Tässä tilanteessa Wolves voi hyvinkin vaihtaa omistajaa.
Millainen kausi Wolvesia odottaa Valioliigassa?
Wolves on ilman muuta yksi putoajaehdokas. Ainoa rahallinen siirto on ollut Boubacar Traoren lainasiirron vakinaistaminen, mutta hän pelasi joukkueessa jo viime kaudella eikä siten varsinaisesti vahvista joukkuetta. Matt Doherty on oikeastaan ainoa merkittävä hankinta, mutta hänkin tuli seuraan ilmaisilla papereilla.
Wolves on joutunut samaan aikaan myymään joukkueen suurimman tähden Ruben Nevesin sekä Nathan Collinsin, Raul Jimenezin ja Ryan Gilesin kaltaisia pelaajia. Wolves ei myöskään uusinut Adama Traooren, Joao Moutihon ja Diego Costan sopimuksia.
Joukkue on siis heikentynyt viime kaudesta, jolloin se oli suuressa putoamisvaarassa ennen Lopeteguin tuloa. Uudeksi manageriksi vahvimmin ehdolla oleva Gary O’Neil sai viime kaudella pelastettua Bournemouthin putoamiselta, mutta se oli kuitenkin hilkulla. Yhdessä vaiheessa näytti likimain varmalta, että Bournemouth lähtee.
Toki O’Neil voi tehdä saman tempun myös Wolvesissa, mutta edessä on joka tapauksessa haastava kausi ja putoaminen sarjaporrasta alemmaksi on todellinen riski.
