JymyJussien ja Lipon haastava tilanne uhkaa sotkea Superin nousu- ja putoamiskuvioita

Seinäjoen JymyJussit sai viime syksynä Superpesis-lisenssin vasta toisella yrittämisellä.

PesäpalloViistopolkumies

JymyJussien ja Lipon haastava tilanne uhkaa sotkea Superin nousu- ja putoamiskuvioita

Pesäpalloliitto joutuu syksyllä jälleen miettimään vakavissaan, kuinka monen seuran talous kestää pelaamisen Superissa. Suurin huoli kohdistuu Seinäjoen JymyJusseihin ja Oulun Lippoon.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 12.6.2022 | KUVAT All Over Press

Pesäpallossa on noussut esille jälleen tuttu puheenaihe – miesten Superpesiksen joukkueiden määrä. Kysymys ei ole vain siitä, mikä on optimaalinen määrä seuroja Superissa, vaan kuinka monen seuraorganisaation toiminnan taso ja talous riittävät oikeasti pelaamaan pääsarjassa.

Superissa on puhuttu viidestä suuresta seurasta, mutta toimivia seuraorganisaatioita on enemmän. Hyvinkää ja Kempele ovat nousseet jo viiden suuren tuntumaan ja vaikka menestys kentällä ei olekaan ollut tällä kaudella häikäisevä, myös Kiteen, Imatran ja Koskenkorvan seuraorganisaatiot täyttävät hyvinkin Superissa pelaamisen vaatimustason. Kankaanpään ja Pattijoen tilanne on vaikeampi, mutta jos ne vain säilyttävät sarjapaikkansa, ne saavat kyllä kelvolliset joukkueet ensi kaudeksi ja aikaa vahvistaa myös organisaatioitaan.

Pick your matches today and bet on baseball or pesäpallo or both at Expekt!

Mutta sitten alkavat ongelmat. Seinäjoen JymyJussien talousvaikeudet ja ongelmat palkkojen maksussa ovat olleet jo pitkään tiedossa, eikä JymyJussit ole päässyt ongelmista eroon tälläkään kaudella. Siksi sen Superin sarjapaikka on vaakalaudalla taloudellisten syiden vuoksi. Jo viime kaudella JymyJussien ensimmäinen lisenssihakemus ei mennyt taloudessa olleiden ongelmien vuoksi läpi, mutta toinen käsittelykierros toi silloin armon.

Myös Oulun Lipon tilanne on haastava. Lipon viime vuosien päärahoittaja Mika Lähteenmäki katkaisi kaikki siteensä Lippoon ja vaikka Lippo saikin järjestettyä hätärahoituksen tämän kauden läpiviemiseksi, kriisi ei ole vielä ohi.

Lippo voi toki löytää Oulun kokoisesta kaupungista kesän aikana uusia rahoittaja, mutta tehtävä ei ole helppo, sillä Lipon uskottavuus on ollut koetuksella jo viimeiset 20 vuotta. Siksi Oulussa kannattaakin varautua siihen, että vaikka se nousisi ensi kaudeksi Superiin, lisenssin kanssa voi tulla tiukkaa. Pesäpalloliikkeen sisältä on kuulunut ääniä, että jos asiassa toimittaisiin ryhdikkäästi, Lipolle tehtäisiin jo nyt selväksi, että sen kannattaa jäädä rakentamaan tulevaisuuttaan Ykköspesikseen.

***

Nousupaikat ratkaistaan toki pelaamalla, mutta Ykköspesiksen tämän hetken vahvin seuraorganisaatio Superin tasoa silmällä pitäen löytyy Haminasta. Jos Hamina nousisi, se saisi lisenssin heittämällä ja seuralla olisi suurten yleisömäärien turvin potentiaalia vakiinnuttaa paikkaansa Superissa pidemmässäkin kaaressa.

Puijon Pesis, Jyväskylän Lohi, Alajärven Ankkurit, Simon Kiri ja Loimaan Palloilijat tekevät hyvää työtä Ykköspesiksessä, mutta ehkä niiden kannalta optimaalinen taso on juuri Ykköspesis.

€100 free bet to baseball and pesäpallo at LeoVegas!

Suomensarjasta löytyy myös muutama mielenkiintoinen seura. Jyväskylän Kiri 2020 on ilman muuta potentiaalinen seura ainakin Ykköspesikseen. Myös Vaasan Maila, Puna-Mustat ja Kinnarin Pesis ovat nousevia seuroja.

Mutta ehkä mielenkiintoisimmat joukkueet löytyvät sittenkin Seinäjoelta. Maineikas Seinäjoen Maila-Jussit pelaa Suomensarjan länsilohkossa kahden joukkueen voimin. Siitä ei ole pitkä matka siihen, että jos JymyJussien tilanne synkkenee entisestään, maagiset kolme kirjantainta ottavat jälleen vallan seinäjokisessa pesäpallossa.

***

Eli mikä on loppulaskelma?

Se on se, että Superin optimaalinen joukkuemäärä olisi seuraorganisaatioiden toiminnan tason ja talouden kannalta 12 seuraa.

Tämä tarkoittaisi sitä, että Superissa pelaisi silloin 12 Superin tason täyttävää seuraa ja sen lisäksi Ykköspesiksessä kolkuttelisi ainakin 2-3 sellaista Haminan kaltaista seuraa, joiden seuraorganisaation toiminnan taso olisi riittävä Superissa pelaamiseen.

Kun tähän päälle lasketaan Ykköspesiksen varman perustason seurat ja muutama potentiaalinen nousijaseura Suomensarjasta, voitaisiin hyvinkin nopeasti päästä tilanteeseen, että Superissa ja Ykköspesiksessä olisi noin 20 omalla tasollaan hyvin toimivaa seuraa – ja Ykköspesistä määrätietoisesti kehittämällä seurojen määrä kasvaisi entisestään.

Mutta ongelma on, miten jämäkästi Pesäpalloliitto pitää kiinni Superissa pelaamisen kriteereistä ja ketä kiinnostaa Ykköspesiksen kehittäminen? Risto Ojanperällä, Marko Hovilla, Heikki Mehtosella, Janne Anttilalla ja muilla Ykköspesiksen tulevaisuudesta ja kehittämisestä huolta kantavilla tekijöillä on edessään iso urakka.