Kuka on kaikkien aikojen kotiuttaja pesäpallossa?

Mielenkiintoinen kysymys, johon on helppo vastaus – mutta vasta sen jälkeen, kun on määritelty, miten kaikkien aikojen kotiuttaja määritellään.

Meidän määrittelymme on seuraava:

Mukaan vertailuun otetaan kaikki pelaajia kotiin lyöneet pelaajat riippumatta siitä, ovatko he pelanneet numero hihassa vai jokereina vai molempina. Ketään ei ole siis jätetty punnituksesta pois.

Sen jälkeen tulevat kriteerit. Niissä on painotettu lyöntimäärien lisäksi syksyn ratkaisupelejä – keitä ovat olleet ne pelaajat, jotka ovat ratkoneet mestaruuksia ja mitaleita.

Tämä painotus tarkoittaa samalla sitä, että se korostaa joukkuemenestyksen merkitystä. Joku voi kysyä, eikö tässä arvioida pelaajia eikä joukkueita. Toki, mutta usein heikommissa joukkueissa – kuten Jukka-Pekka Vainionpään tapauksessa – lyöjäjokerin rooli on ylikorostunut. Hänelle keskitetään kaikki tilanteet ja hän voi yrittää hieman kärjistetysti melkein mitä tahansa, kun kärkijoukkueissa lyöjäjokerin rooli on kahlitumpi ja esimerkiksi tilanteen jatkuminen on tärkeämpi asia kuin heikoimmissa joukkueissa.

Pesäpalloa on pelattu sata vuotta, joten eri aikakausien pelaajien vertaaminen toisiinsa on vaikeaa. On esimerkiksi hyvä kysymys, millaiset Seppo Uusi-Oukarin tilastot olisivat, jos hän olisi pelannut 2000-luvulla – näillä ottelumäärillä ja nykyroolituksessa. Siihen kysymykseen on vastaus vain jokaisen omassa mielessä.

Kaikkien aikojen kotiuttajien rajaaminen kymmeneen on myös raaka ratkaisu. Listalta jää ulos monta pelaajaa, jotka ovat statukseltaan huippukotiuttajia, mutta tällä kertaa raja on vedetty kymmeneen.

Kaikkien aikojen kotiuttajat

1. Roope Korhonen

Kaikkien aikojen kotiuttajaksi on vain yksi vaihtoehto: Roope Korhonen. Korhonen on loistava lyöjä – mistä kertoo kaikkien aikojen lyöjätilaston kakkossija 1332 lyödyllä juoksulla –, mutta hän on ennen kaikkea myös kaikista kovimpien paikkojen ratkaisupelaaja. Korhonen on lyönyt ylemmissä pudotuspeleissä urallaan huimat 507 juoksua, kun tilastossa toisena oleva Janne Mäkelä on lyönyt 304 juoksua. Yli 200 juoksun ero on likimain käsittämätön. Korhonen ei ole voittanut kuin kerran lyöjäkuninkuuden, mutta mitalipelien lyöjäkuningas hän on ollut 8 kertaa, kakkonen 3 kertaa ja kolmonen 3 kertaa. 12 Suomen mestaruuden mies, voittanut kaikki mestaruudet Sotkamossa. Lyö ympäri kenttää saumoja ja luukkuja, tunnettu painuvasta ilmasaumalyönnistään.

2. Janne Mäkelä

Vimpelin 2010-luvun tärkeimpiä kivijalkoja yhdessä Sami Haapakosken ja Henri Puputin kanssa. Roope Korhosen tavoin sitä parempi mitä suuremmista panoksista pelataan ja mitä tärkeämmistä pinnoista on kysymys. Kumurakotiuttaja. Lyö sitä pitkin kenttää – kakkosjatkeelle, keskelle ja kolmospuolelle. Voittanut kolmesti runkosarjan lyöjäkuninkuuden, viimeksi päättyneellä kaudella. 12 mitalin mies. 3 kultaa, 5 hopeaa, 4 pronssia. TOP10-listan harvoja oikealta lyöviä kotiuttajia.

3. Sami Ahola

90-luvun lopun ja 2000-luvun alun pelätyin lyöjäjokeri. Keskeisessä roolissa Pasi Pirisen ja Toni Kohosen ohella Kiteen nostamisessa kultakantaan ja mitalijoukkueeksi. Voitti kolme Suomen mestaruutta, joista kaksi Kiteellä ja kolmannen 2008 palattuaan Pattijoelle. Nelinkertainen lyöjäkuningas, viisinkertainen Vuoden jokeri. Tyyliltään vanhaa liittoa. Löi kovaa ja suoraviivaista lyöntiä luukkuihin ja saumoihin kovia laakalyöntejä polttolinjan yli. Perfektionisti harjoittelijana ja ravinto-opillisissa asioissa.

4. Jere Dahlström

Kaikkien aikojen lyöjätilaston ykkönen 1458 lyödyllä juoksullaan. Silti hieman aliarvostettu, valittu esimerkiksi Itä–Länteen viimeksi 2014. Kuuluu myös kylmäpäisten kotiuttajien aateliin. Lyönyt ylemmissä pudotuspeleissä 251 juoksua. Muistetaan Vimpelille vuoden 2010 Suomen mestaruuden ratkaisseesta lyönnistään, joka valittiin Vuoden sykähdyttävämmäksi urheiluhetkeksi. Kiertänyt useita seuroja. Ura jatkuu Koskenkorvalla.

5. Simo Eerikäinen

Hyvinkään Tahkon suurimpia seuralegendoja, joka ylitti ensimmäisenä pelaajana pesäpallossa 1000 lyödyn juoksun rajan. Pelasi urallaan ulkona ja jokerina. Voitti vain yhden Suomen mestaruuden (2007 Tahkossa), mutta on ylempien pudotuspelien lyöjätilastossa 255 lyödyllä juoksullaan kolmantena Roope Korhosen ja Janne Mäkelän jälkeen.

6. Juha Korhonen

Toinen Tahko-legenda, joka Eerikäisen tavoin pelannut urallaan niin ulkona kuin jokerina. Ylempien pudotuspelien lyöjätilastossa kuudentena, kaikkien aikojen kunnaritilaston ykkönen 98 kunnarillaan. Kova läpilyöntiuhka, mutta pystyy lyömään myös kumuraansa merkistä saumaan. Ura jatkuu edelleen.

7. Seppo Uusi-Oukari

1970-luvun legendaarisin ja pelätyin kotiuttaja, joka löi urallaan 527 juoksua. Oli kuuluisa vasemmalle kaartuvasta kierteisestä lyönnistään. Kankaanpään Mailan kasvot. Olisi mielenkiintoista tietää, miten pesäpallohistoriaa kirjoitettaisiin, jos Uusi-Oukari olisi pelannut jokerisäännön aikana.

8. Jukka-Pekka Vainionpää

Nykypesäpallon tilastohirmu, joka on voittanut lyöjäkuninkuuden jo viidesti. Pitää hallussaan yhden kauden lyöntiennätystä, 139 lyötyä, jonka hän saavutti kaudella 2018 32 ottelussa. Vasta 31-vuotias, joten halutessaan voi kirjoittaa lähes kaikki lyöjäennätykset uusiksi – paitsi mitalipelien lyöntitilastoja. Voitti Pattijoella yhden SM-pronssin (2012), mutta pelannut muuten keskikastin seuroissa, lähinnä Seinäjoella. Punnitaan ensi kaudella Vimpelissä samalla vaa’alla Roope Korhosen, Janne Mäkelän ja muiden suurten pelien ratkaisupelaajien kanssa.

9. Juha Niemi

Toinen nykypolven jokeri, jolla 33-vuotiaana on edelleen aikaa hakata tilastoja uusiksi. Lyö kovaa kumuraa, joka on ollut parhaimmillaan tuhoisa, myös ratkaisupeleissä. Uraa vaivannut epätasaisuus niin kausien kuin otteluidenkin välillä. Seinäjoen Maila-Jussien kasvatti, joka nousi kulttipelaajaksi Joensuussa. Voitti JoMassa kaksi Suomen mestaruutta ja viisi pronssia – ja kolmannen mestaruuden syksyllä Mansessa. Siirtyy ensi kaudeksi Hyvinkäälle.

10. Sami Joukainen

Kaikkien aikojen lyöjätilaston kolmonen, löi urallaan runkosarjassa 1236 juoksua. Nelinkertainen Superin lyöjäkuningas, joka voitti urallaan 3 SM-hopeaa ja 2 pronssia. 11 Itä-Länttä. Kiertolaispelaaja, joka pelasi Superia yhdeksässä eri seurassa. Oli Puijon Pesiksen menestysvuosien kulmakivipelaajia. Hämeenlinnan Paukun kasvatti.

Kunniamaininta: Unto Väisänen

Kaikkien jokerilyöjien kantaisä, jolla oli jokeripelaajien käyttöön ja rooliin tilastojaan suurempi merkitys. Jokerisääntö tuli vuonna 1986, mutta aluksi jokeri vei aina yhdeltä sisäpelaajalta vuoron, jos hän tuli lyömään. Tämä sääntö poistui vasta 1989, minkä jälkeen lyöjäjokerit pääsivät irti – ja Unski ratsasti lauman johtavana hevosena. Oli kriittisessä roolissa Sotkamon uuden tulemisen ensimmäisessä mestaruudessa 1990. Löi kauden aikana kaikki pelit mukaan lukien 95 juoksua ja ensimmäisessä finaalissa Imatraa vastaan Jymyn kuudesta juoksusta neljä. Ura katkesi loukkaantumiseen 1993.

https://open.spotify.com/episode/2uav8c2fXpRDR6Srlubbih?si=3SyLSYigRTeW_Cae0VB0cw