Kun Marcus Grönholm juhli vuonna 2002 rallin maailmanmestaruutta, harva osasi nähdä, että rallihullu Suomi joutuisi odottamaan seuraavaa rallin maailmanmestaruutta 20 pitkää vuotta.

Suomalaiskuljettajat taistelivat Jari-Matti Latvalan ja Mikko Hirvosen johdolla ranskalaista ylivaltaa vastaan, mutta vasta toisen polven rallitähti, Kalle Rovanperä, pystyi päättämään pitkän odotuksen. Odotuksen pituudesta antaa hyvän kuvan se, että lauantaina 22 vuotta täyttänyt Rovanperä oli Grönholmin mestaruuden aikaan vasta kaksivuotias.

Ennen 20 vuoden jääkautta, suomalaiset olivat olleet rallin valtiaskansaa. Maailmanmestaruuksia satoi vuosi toisensa perään ja suomalaisten valta oli niin mykistävää, että rallipiireissä puhuttiin jopa suomalaismafiasta. Eikä pelkästään pilke silmäkulmassa. Monet olivat aidosti katkeroituneita siitä, että sinivalkea mafia jakoi keskenään pakan päältä parhaat autot ja kauniimmat pokaalit.

***

Kalle Rovanperän tarina on monessa mielessä mielenkiintoinen. Hänen isänsä Harri oli omana aikanaan yksi maailman parhaista rallikuljettajista, vaikka voitti vain yhden MM-rallin. Hän kuului kuitenkin tuohon samaan lentävien suomalaisten mafiaan.

Kalle Rovanperästä voi sanoa, että hän syntyi ralliteille. Ralli oli läsnä hänen elämässään siitä lähtien, kun hän parkaisi ensimmäiset parkaisunsa – kaikista maailman kaupungeista sattumoisin juuri Jyväskylässä.

Rovanperä istutettiin auton sarviin jo pikkupoikana. Me muistamme videoita, joissa hän tykitti menemään auton ratin takana jo kahdeksanvuotiaana.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa, sanotaan. Rovanperän kohdalla se tarkoitti sitä, mitä se tarkoittaa monen muunkin huippu-urheilijan kohdalla. Voittajaksi ei synnytä, voittajaksi kasvetaan.

Matti Pulli avasi aikoinaan toisen suuren jyväskyläismestarin, Matti Nykäsen, salaisuutta sanomalla, ettei Nykälä ollut muita yhtään lahjakkaampi. Hän vain harjoitteli nuoruudessaan muita enemmän mäkihyppyä ja ennen kaikkea sen kriittisintä asiaa, ponnistuksen ajoitusta. Kun muut mäkihyppääjät olivat huipulle tulleessaan hypänneet 15 000 hyppyä, Nykäsellä hyppyjä oli käsittämättömät 30 000.

Ralliautoilu ei ole mäkihyppyä, mutta siinä, kuten kaikessa muussakin urheilussa, on sama logiikka: vain harjoittelu tekee mestareita – yhdistettynä urheilijan henkisiin ominaisuuksiin. Rovanperän kylmäpäisyydestä ja hermoista puhutaan jokaisessa rallilähetyksessä. Varmasti aiheesta.

***

Rovanperä on historian nuorin rallin maailmanmestari. Sébastien Loebin ja Sébastien Ogierin esimerkit osoittavat, että Rovanperä voi hallita rallipolkuja vuosikausia eteenpäin.

Kysymys on toki Rovanperän poikkeuslahjakkuudesta, mutta myös siitä, millaiseksi rallin MM-sarja on muuttunut.

Kun David Richards osti rallin MM-oikeudet 2000-luvun alussa, hänen ajatuksenaan oli nostaa ralli takaisin sille kuuluvaan arvoonsa. Richards tiesi entisenä F1-tallin tallipäällikkönä, että formula ykkösten suistaminen vallasta oli vaikeaa, mutta Richards halusi palauttaa ralliin vanhaan loistoonsa formula ykkösten rinnalle.

Suunnitelmat olivat kauniit, mutta toteutus on osoittautunut hankalaksi. Rallin MM-sarjassa on tälläkin kaudella vain kolme tallia, jotka voivat kerätä MM-pisteitä valmistajien MM-sarjassa.

Rallille on leimallista myös se, että osa kuljettajista ajaa vain osan MM-sarjasta. Esimerkiksi Esapekka Lapin kausi päättyi syyskuussa, kun hänen paikkansa loppukauden ralleissa otti aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti Sébastien Ogier.

***

Ralli joutuu muutenkin kamppailemaan asemastaan urheilufanaatikkojen silmissä. Jyväskylän MM-rallilla on edelleen pyhä paikka suomalaisen rallikansan silmissä ja Rovanperän menestys takaa sen, että menestyshullujen suomalaisten kiinnostus rallia kohtaa kasvaa entisestään.

Tilanne on edelleen haastava, muttei toivoton. Rallin tv-katsojamäärät ovat kääntyneet lupaavaan nousuun ja juuri tässä voi olla iso avain myös rallin uudelle maailmanlaajuiselle tulemiselle. Mitä enemmän rallia seurataan maailmanlaajuisesti, sitä suuremmaksi autonvalmistajien kiinnostus rallia kohtaan kasvaa – ja sitä suuremmaksi myös ralli voi urheiluna kasvaa.

Vaikka Richardsin kaikki suunnitelmat eivät olekaan toteutuneet, hän ymmärsi television merkityksen rallin suosion ja sen aseman kasvattajana. Samaan aikaan, kun formula ykköset kamppailevat ohitusten määrien ja kisojen kliinisyyden kanssa, rallissa käytännössä jokainen hetki on vangitseva hurjan vauhdintunnun ja siihen kytkeytyvän jännityksen vuoksi. Ja tämän hetken suorat tv-lähetykset pystyvät nykytekniikalla viimeinkin vangitsemaan.

Mieleen tulee snookerin suosion räjähdyksen kasvaminen tv-lähetysten myötä 1980-luvulla. Kun television avasi, jokaisen lyönnin taika alkoi koukuttaa. Samoin rallissa koukuttaa jokaisen hurjalla vauhdilla ajettavan mutkan ja hyppyrin taika.