Keken ajan kohukeksintö panee F1-autot pomppimaan tällä kaudella
Yksi tämän kauden kysymyksistä on, miksi F1-autot pomppivat? Vastaus löytyy Keke Rosbergin aikakaudelta.
Yksi F1-autojen suurimmista muutoksista liittyy tänä vuonna aerodynamiikkaan ja downforceen. Aiemmin downforce toteutettiin ylhäältä siipirakenteiden ja rungon alas työntävän aerodynaamisen voiman tuloksena. Nyt keskitytään lisäksi maaefektiin eli auton alle luotavaan alipaineeseen, joka imee autoa rataa vasten.
Haasteena on, että tietyissä nopeuksissa auton alla kulkeva ilmavirta sakkaa, jolloin auton hallinta muuttuu epävakaaksi. Yksi sen ilmentymä on pomppiminen.
”Tämän maaefektin ensimmäisen tulemisen aikana elettiin vielä Keke Rosbergin kuljettaja-aikaa. Silloin maailma ei ollut vielä valmis tähän aerodynaamiseen mullistukseen ja maaefektin käyttö kiellettiin”, Erkki Mustakari toteaa.
”Maaefekti oli huikea innovaatio 80-luvun alkuvuosina, mutta silloin autoissa ei ollut vielä kovin paljon siipiä ilmavirtojen ohjaamiseen. Rosbergin Williamsin etusiipi näytti esimerkiksi siltä kuin kaksi lautaa olisi täräytetty kiinni auton nokkaan, yksi lauta kummallekin puolelle. Se oli todella yksinkertainen etusiipi verrattuna siihen, mihin olemme nykypäivänä formuloissa tottuneet.”
Testeissä lähes jokainen auto on kärsinyt maaefektin turbulenssin hallinnan ongelmista. Red Bull ja Ferrari ovat ehkä onnistuneet hallitsemaan sitä muita paremmin. Mercedes pomppi välillä ongelmaksi asti.
”Yksi syy pomppimiseen on myös se, että nyt ajetaan hyvin matalaprofiilisilla renkailla ja F1-autoissa renkaat ovat vuosien saatossa olleet osa jousitusta. Kumia on ollut vanteen reunasta ulkosyrjälle noin kymmenkunta senttiä ja siitä on nyt otettu siis puolet pois.”
Pomppiminen saattoi tulla talleille jopa hieman yllätyksenä näin isoksi ongelmaksi.
”Näkisin, että insinöörien haasteena on ollut tehdä näihin raskaisiin uusiin autoihin oikeanlainen jousitus. Jousituspuolen inssit miettivät varmasti siis tällä hetkelläkin ahkerasti ratkaisuja asiaan.”
Talvitestien tv-kuvassa porpoising-ilmiö näkyi selvästi. Se täytyy Mustakarin mukaan saada kuriin, sillä kuskien hyvinvointikin voi olla siitä kiinni. Monet kuskit valittelivat jatkuvan pomppimisen tekevän huonovointiseksi.
”Myös pohjalevyillä on väliä. Niissä on aerodynaamista taikaa. Kaikilla radoilla kenguru-ongelma ei kuitenkaan ole samaa luokkaa. Ikivanhat radat ovat pomppuisia tietysti jo muutenkin.”
Maaefektin toimintaa ei ole vielä nähty vesikelillä. Se vasta on mielenkiintoista. Auton alle syntyneen alipaineen voisi kuvitella nostavan runsaasti vettä radasta ilmaan.