Kiteen ensi kauden yllä on suurempi kysymys kuin se, millaisia sen uudet pelaajat ovat
Kitee sai ensi kauden joukkueensa pakettiin. Matka ylöspäin ei ole lyhentynyt - mutta ei myöskään alaspäin. Tärkein kysymys ensi kaudella onkin, mihin suuntaan Kitee kääntyy vai kääntyykö mihinkään.
Kiteen Pallo
Kausi 2023
Kitee pelasi odotetun kauden – niin tuloksellisesti kuin siinä mielessä, että pelinjohtaja Juho Kaikko joutui väistymään kesken kauden Sami Partasen tieltä.
Partanen teki jo ennen kauden alkua Kiteen kanssa pelinjohtajasopimuksen vuosiksi 2024-2026, joten Kiteen kannalta kysymys oli lähinnä vain Partas-projektin aikaistamisesta.
Kitee ei venynyt mihinkään häikäiseviin esityksiin, mutta ei myöskään sen suuremmin kompuroinut, vaikka Kaikko saikin kesken kauden potkut. Lopulta Kitee oli runkosarjassa 8:s, voitti säälipleijareissa Pattijoen 2-1 ja putosi puolivälierissä Sotkamolle, joka meni välieriin otteluvoitoin 4-0.
Kauden pelaaja
Kitee on huutanut jo useampana vuonna peräkkäin kotiutusvoimaa. Siksi lyöjäjokeri Jiri Pippolan onnistumisesta tuli elintärkeä tekijä yksittäisissä otteluissa. Kiteen Pallon oma kasvatti kävi hakemassa kesällä 2021 vauhtia Siilinjärveltä, mutta viime kaudella hän palasi Kiteelle ja teki läpimurtonsa Superissa. Tällä kaudella hän jatkoi siitä, mihin viime kaudella jäi.
Pippola löi runkosarjassa 66 juoksua ja sen päälle pudotuspeleissä 10 juoksua. 23-vuotias Pippola ei ollut vain harvoja Kiteen pelaajia, jotka saavat kaudesta puhtaat paperit. Hän oli myös hieman vaisun kiteeläiskauden tärkein ja paras pelaaja.
Muutokset
Kitee on yksi eniten muuttuvista joukkueista ensi kaudeksi. Tämän kauden joukkueesta eivät jatka Joni Lehikoinen, Ville Lattu, Matias Litmanen, Paavo Pelto ja Otso Mäkelä.
Eniten kipeää tekee Lehikoisen lähtö, sillä hänen tasoisia etumiehiä ei kasva jokaisella oksalla.
Kitee korvasi lähteneet pelaajat hankkimalla neljä uutta pelaajaa. Hankinnoista kovin ja kokenein on Koskenkorvalta tuleva Anttoni Jakobsson. Lisäksi haaviin tarttuivat Hyvinkään Joonas Tuomi, Imatran Joona Mäkelä ja Puijon Nestori Moisio.
Analyysi
Kitee on pudottanut selkeästi kakkoskorin seurauksi, jonka on vaikea houkutella Rantakentälle enää kovan luokan pelimiehiä. Siksi se joutui nytkin katsomaan muualle.
Hankintojen punaisena lankana on selkeästi ollut saada lisää nopeutta. Sitä Kitee myös sai, sillä Mäkelä ja Tuomi ovat molemmat nopeita ja hyviä etenijöitä. Jakobsson tuo kokemusta ja monipuolisuutta linjaan, sillä hän pystyy pelaamaan linjassa molemmissa kulmissa. Moisio on täsmäosto Lehikoisen korvaajaksi etukentälle.
Kiteen suurin ongelma kesällä oli kotiuttajien puute ja sitä ongelmaa nämä hankinnat eivät korjaa. Pippola hoitaa edelleen oman ruutunsa, mutta hänen olisi välttämätöntä saada ensi kaudella apuja Samu-Kalle Varoselta ja Lassi Vasaraiselta. Kiteellä on myös hihassaan potentiaalinen yllätyskortti lyöjäjokeriksi, 18-vuotias Jonne Matikainen.
Sitä, että Kiteeltä löytyy ensi kaudella jalkoja ja etenijöitä kahteen kärkeen, voidaan pitää modernin pesäpallo-oppien mukaisena linjauksena. Myös vaihtopelivoimaa joukkueessa on riittävästi, mutta Pippola pannaan roopekorhosmaiseen paikkaan, jos Varonen ja Vasarainen eivät lyö kahdestaan lähemmäksi sataa juoksua – tai jos Matikainen ei nouse yhdeksi kesän komeetoista.
Kiteellä on koossa nyt 15 pelaajan ryhmä, mikä on hyvä tilanne mahdollisten loukkaantumisten kannalta. Partasella on kuitenkin edessään melkoiset talkoot, miten hän rakentaa ja roolittaa sisäpeli- ja ulkopelikoosteensa sekä jokeriosastonsa, sillä kaikki eivät mahdu kerralla pelaamaan.
On myös mielenkiintoista nähdä, miten Pippolan lisäksi muut jokeripaikat täytetään missäkin ottelussa – pelataanko kahdella etenijäjokerilla vai nouseeko Matikainen Pippolan rinnalle toiseksi lyöjäjokeriksi?
Kiteellä on alkamassa Partasen johdolla selkeästi uusi projekti. Haasteena on vain se, ettei menestyksen kivijalka ole vielä valmis. Kahden oman kasvatit, Hannes Pekkisen ja Elmeri Purmosen, lähdöt vuosi sitten olivat kovia takaiskuja, samoin kuin lähes oman kasvatin Joni Lehikoisen siirtyminen ensi kaudeksi Joensuuhun. Heitä on vaikea korvata eikä paljon puhuttu uusien Partasten, Varosten ja Sutisten sukupolvi ehdi apuun vielä 4-5 vuoteen.
Myös Partasen todellinen osaaminen pelinjohtajana ja valmentaja nähdään vasta tulevina vuosina. Ennusmerkit ovat toki hyvät. Partaselta löytyy oikeanlaista osaamista, särmää ja vaativuutta, mutta ukkosen jyrinä ei ole vielä sama asia kuin sade.
Kiteen mahdollisuus on siinä, että Partanen saa muokattua nuorehkosta ja taidoiltaan potentiaalisesta joukkueesta yhtenäisen ja samaan hiileen puhaltavan hyvähenkisen ryhnän, jossa pelaajat haluavat kehittyä ja mennä eteenpäin. Tätä edesauttaa se, ettei joukkueessa ole suuria supertähtiä, vaan kaikki lähtevät kilpailemaan vastuusta ja rooleista suunnilleen samalta viivalta.
Kitee kuuluu ensi kaudella samaan keskiryhmään yhdessä Pattijoen ja Seinäjoen kanssa kuin tänäkin kesänä. Matka ylöspäin, lähinnä Hyvinkääseen ja Kouvolaan, ei ole lyhentynyt, mutta olisi yhtä suuri yllätys, jos Kitee ei pitäisi ensi kaudella takanaan Imatraan, Alajärveä ja Haminaa.
Ensi kautta tärkeämpi kysymys on kuitenkin se, saako Partanen käännettyä Kiteen sellaiselle kurssille, että Kitee voi tulevina vuosina nousta seuraavalle tasolle ja alkaa haastaa kärkijoukkueita muissakin kuin yksittäisissä otteluissa. Se voisi tehdä Kiteestä myös ykköskorin pelaajien silmissä jatkossa kiinnostavan vaihtoehdon – varsinkin, kun Kiteeltä löytyy yllättävänkin rapsakkaa valmiutta maksaa pelaajille.
