5 kysymystä Chelseasta

1. Miten suuri merkitys Konferenssiliigan voitolla on Chelsealle?

Konferenssiliigan voitto on käytännössä pelkkää kosmetiikkaa, josta toki imetään voimaa ja energiaa. Chelsean kannalta tämän kauden tärkein asia oli, että se selvisi vaikean kevätkauden jälkeen Mestarien liigaan. Sekin oli hilkulla, sillä pääsy Mestarien liigaan varmistui vasta Valioliigan päätöskierroksella sunnuntaina.

Mestarien liiga -paikassa on kysymys kahdesta asiasta – rahasta ja vetovoimasta pelaajien silmissä.

Arsenal, joka ei voittanut mitään tällä kaudella, ansaitsi kauden aikana Valioliiga-seuroista eniten palkintorahoja, 332 miljoonaa euroa, kun Chelsean palkintorahat olivat 224 miljoonaa euroa eli 108 miljoonaa euroa pienemmät kuin Arsenalilla. Ja nyt puhutaan vain pelkistä palkintorahoista.

Ero syntyi nimenomaan sitä kautta, että Arsenal pelasi Mestarien liigassa ja Chelsea Konferenssiliigassa.

Toinen on Mestarien liigan merkitys pelaajarintamalla. Jos Chelsea ei olisi kolmantena vuonna peräkkäin selvinnyt Mestarien liigaan, sen olisi ollut vaikea houkutella ykköskorin pelaajia ja riskinä olisi ollut, että Enzo Fernandezin kaltaiset pelaajat olisivat alkaneet katselle jo muihin ilmansuuntiin.

2. Oliko kausi Chelsealle onnistuminen vai epäonnistuminen?

Onnistunut epäonnistuminen. Chelsea lähti kauteen suurin odotuksin ja syyskausi lupasi paljon, olihan Chelsea lähellä nousta jopa Valioliigan piikkipaikalle.

Kevätkauden romahdus oli hyvän syksyn jälkeen pettymys, mutta tämän kauden tärkeimmän asian, selviytymisen Mestarien liigaan, Chelsea saavutti ja sen päälle tuli vielä bonuksena Konferenssiliigan voitto.

3. Onko Enzo Maresca oikea manageri johtamaan Chelseaa?

Maresca oli riskivalinta ja osa riskeistä löi käsille tällä kaudella.

Hälyttävintä oli se, että Chelseassa toistui sama ilmiö kuin Marescan valmentamalla Leicesterillä vuosi sitten.

Leicester johti vuodenvaihteessa 2023-2024 jo 14 pisteellä Mestaruussarjaa, mutta romahti niin rajusti, että Maresca oli lähellä saada potkut ja Leicester menettämässä varmalta näyttäneen nousunsa. Maresca sai kuitenkin oikaistua kurssin ja pelastettua Leicesterin nousun ja oman työpaikkansa.

Tämän kauden käyrä oli samanlainen ja tälle asialle Marescan on pakko tehdä jotain. Kilpailu Valioliigan kärjessä kiristyy entisestään eikä ensi kaudella ole todennäköisesti varaa samanlaiseen sukellukseen kuin tällä kaudella.

Toisaalta Marescassa on myös omat hyvät puolensa. Hän toimi aiemmin urallaan Pep Guardiolan apuvalmentajana Manchester Cityssa ja Guardiolan vaikutus näkyy Chelsean pelaamisessa. Maresca uskoo samoihin pallonhallinta- ja prässäämisen oppeihin kuin Guardiola, mutta Chelsean pelaaminen on suoraviivaisempaa ja siinä hyödynnetään enemmän vastaiskuja kuin pepjalkapallossa.

Chelsean pelaamisen keskiössä ovat keskikentän keskellä pelaavat Moises Caicedo ja Enzo Fernandez. He kontrolloivat pelinvirtausta molempiin suuntiin. Caicedo pelasi uransa parhaan kauden ja osa kunniasta kuuluu ilman muuta myös Marescalle.

Marescan työn arvoa nostaa se, että Chelsealla on ollut koko kauden maalivahtiongelma eikä joukkueessa ole ollut maailmanluokan maalitykkiä. Viimeistelyn ongelmaa korosti tällä kaudella Cole Palmerin jäätyminen useiksi kuukausiksi kauden keskellä. Ei ollut sattuma, että Palmer sai jo uuden lempinimen – Cold Palmer.

4. Onko Chelsea Valioliigan kulusääntöjen suhteen lirissä?

Pitäisi olla, sillä Chelsea on viimeisen kolmen vuoden aikana eli Todd Bohleyn seurakunnan valtaan noustua käyttänyt rahaa uusien pelaajien ostamiseen 1,3 miljardia euroa ja ostojen ja myyntien balanssi on miinuksella 780 miljoonaa euroa.

Chelsea on kuitenkin Valioliigan taitavin seura haistamaan säännöissä olevat porsaanreiät ja käyttämään niitä härskeimmin hyväkseen.

Ensin se kikkaili siirtosummien kanssa tekemällä pitkiä sopimuksia, jolloin se pystyi jyvittämään pelaajista maksetut siirtosummat jopa kahdeksalle vuodelle. Sääntöjä muutettiin ja nyt maksimi jyvitysaika on viisi vuotta.

Sitten se myi omistamalleen tytäryhtiölleen kaksi hotelliaan, joilla se pelasti toissa tilikauden. Viime tilikauden se pelasti myymällä tytäryhtiölleen seuran naisjoukkueen täysin poskettomalla 236 miljoonalla eurolla. Ilman sitä Chelsea olisi tehnyt 86 miljoonan euron tappiollisen tilikauden.

Naisten joukkueen myymisessä oleellista on, että se pelastaa Chelsean tilanteen Valioliigan kululaskelmissa, muttei UEFA:n kululaskelmissa.

Sitä, miten tiukka Chelsean tilanne on kulurajoitusmielessä, on mahdoton arvioida. Tämä tilikausi ei ole vielä päättynyt ja seuraava tilikausi alkaa vasta heinäkuussa ja päättyy kesäkuussa 2026. Chelsea tietää varmasti oman tilanteensa, mutta Valioliiga pääsee kiinni tämän kauden lukuihin vasta joulukuussa ja ensi kauden lukuihin vasta joulukuussa 2026.

UEFA joutuu arvioimaan Chelsean tilannetta ennen Mestarien liigan lohkopelien alkamista syyskuussa, mutta olisihan se megaluokan yllätys, jos Chelsea heitettäisiin kuluylitysten vuoksi ulos Mestarien liigasta.

5. Mitä The Bridgella tapahtuu kesän siirtoikkunassa?

Tärkeimmät ratkaisut tiivistyvät kolmeen pelipaikkaan: mistä Chelsea löytää maailmanluokan maalintekijän, uuden maalivahdin ja uuden topparin?

Toki muitakin siirtoja voi ja tulee tapahtumaan, mutta ne ovat toissijaisia noiden ratkaisujen kanssa, ellei Chelsea onnistuisi kaappaamaan esimerkiksi jotain Rodrygon tasoista pelaajaa jollekin toiselle pelipaikalle.

Chelseaan on ymmärrettävästi linkattu viime viikkojen ja viime kuukausien aikana lukematon määrä siirtomarkkinoiden kuumimpia nimiä ja tahti vain kiihtyy, kun sen selviytyminen ensi kaudeksi Mestarien liigaan varmistui.

Maalintekijöiden listalla ovat olleet Viktor Gyökeresistä, Benjamin Seskosta ja Liam Delapista alkaen kaikki perusnimet, mutta nyt sinne on noussut mielenkiintoinen vaihtoehto, Eintracht Frankfurtin 22-vuotias ranskalaiskärki Hugo Ekitike. Hän voiolla kärkimieskisan musta hevonen.

Toppareiksi esillä on ollut useampi vaihtoehto luokkaa Marc Guehi, Jarrad Branthwaite ja Jorrel Hato.

Sama pätee maalivahteihin. Heitä ovat ainakin James Trafford, Gregor Kobel ja Lucas Chevalier.

Chelsea joutuu rahoittamaan osan siirroistaan myymällä pelaajia ja muutenkin se haluaa keventää täysin kohtuuttomaksi kasvanutta pelaajarinkiään.

Joukkueen suurimmat helmet Cole Palmer, Enzo Fernandez ja Moises Caicedo eivät ole myynnissä varsinkaan nyt, kun Chelsea pelaa ensi kaudella Mestarien liigassa.

Chelsea haluaisi myydä jopa parikymmentä pelaajaa, mutta heille kaikille ostajaa on vaikea löytää. Listalla ovat joka tapauksessa sellaiset pelaajat kuin Christopher Nkunku, Kiernan Dewsbury-Hall, Robert Sanchez, Mykhailo Mudryk sekä jo puolittain ulos työnnetyt Joao Felix, Raheem Sterling, Kepa Arrizabalaga, Armando Broja, Ben Chilwell, Axel Disasi, Andrey Santos, Lesley Ugochukwu, Carney Chukwuemeka pienemmistä sinteistä puhumattakaan.

Varmasti kesä tuo myös muutaman yllättävän myynnin, kuten joka kesä viime vuosina on tapahtunut. Chelsea tuskin myöskään lunastaa Manchester Unitedissa lainassa ollutta Jadon Sanchoa, vaikka tämä tekikin Konferenssiliigan finaalissa keskiviikkona yhden maalin.