Kouvolan Pallonlyöjien pitkästä ja komeasta historiasta löytyy yksi poikkeuksellinen luku. Se luku kertoo 1960-luvun lopun huimista vuosista, jolloin KPL voitti Suomen mestaruuden neljästi peräkkäin ja hallitsi pesäpalloa vahvalla otteella.

Kysymys ei ollut kuitenkaan vain mestaruuksista. Kysymys oli myös siitä, mihin tuo menestys perustui.

KPL perustettiin vuonna 1931 ja se tunnettiin alusta pitäen vahvasta juniorityöstään. KPL voitti ensimmäisen nuorten mestaruuden jo vuonna 1933 ja parhaimmillaan mustakeltaisissa väreissä pelasi yli 2000 junioria. Siksi KPL:n historiaa ei voida koskaan kirjoittaa painottamatta kaksi Suomen mestaruutta 60-luvulla pelaajana KPL:ssä voittaneen ja 70-luvulla Koplan junioritoimintaa vetäneen Pertti Salosen ja lukemattomien muiden juniorivalmentajien merkitystä.

Myös 60-luvun menestysjoukkue oli rakennettu pitkälti kouvolalaisten ja lähiseutujen pelaajista. Itse kasvatetuista nuorista pelaajista, jotka olivat nousseet vastuunkantajiksi 60-luvun alussa tehdyn nuorennusleikkauksen jälkeen. KPL:n lisäksi pelaajien kasvattajaseurojen joukossa vilahteli sellaisia nostalgisia seuroja kuin Utin Haukat ja Saveron Yritys.

KPL oli muutenkin mielenkiintoinen joukkue. Pesäpallossa oli nähty jo 60-luvun alusta lähtien erilaisia versioita pelinjohtajista, mutta pelinjohtajien ensimmäinen suuri pioneeri löytyy Kouvolasta. Timo Raussi pelasi vielä vuoden 1966 mestarijoukkueessa, mutta seuraavissa kolmessa mestarijoukkueessa – kuten myös vuoden 1976 mestarijoukkueessa – Raussi oli pelinjohtaja.

KPL oli Raussin alaisuudessa tunnettu ennen kaikkea monipuolisesta taitotasostaan ja erityisesti taktisuudestaan. Joukkue oli myös erittäin tasainen. Siinä ei ollut heikkoja lenkkejä millään pelipaikalla, mutta sen vastapainoksi joukkueessa ei ollut myöskään yhtään pesäpallohistorian kaikista kovimman kategorian pelaajaa.

Vaikka Pesäpalloliiton valinnoissa onkin aina ollut teatteria ja sisäpolitiikkaa, kuvaava tuon ajan KPL:lle oli, että neljästä mestaruudesta huolimatta vain yksi Koplan pelaaja – Anssi Vesala – valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi. Myös KPL:n historian eniten Itä-Länsiä pelanneeksi pelaajaksi pääsee moneen muuhun seuraan verrattuna pienellä lukemalla – yhdeksällä Itä-Lännellä.

Kaikuja historiasta

Se, että Anssi Vesala on edelleen ainoa Vuoden pesäpalloilijaksi valittu KPL:n pelaaja, yhdistää 60-luvun suurjoukkueen myös seuran toiseen menestysjoukkueeseen – nykyiseen joukkueeseen.

KPL kävi Toni Kohosen ja Sami Joukaisen johdolla näyttäytymässä jo vuosina 2009 ja 2010 SM-finaaleissa, mutta nyt KPL on ankkuroinut itsensä pysyvästi yhdeksi Superin suurista. Se on edennyt neljän edellisen kauden aikana kolmesti SM-finaaleihin ja voittanut kolmen hopean lisäksi kerran pronssia. Myös tulevaan kauteen KPL lähtee yhtenä suurimmista mestarisuosikeista.

Myös nykyiselle KPL:lle on tyypillistä tasaisuus. Joukkueessa on toki omien pelipaikkojensa parhaita pelaajia, mutta tämän hetken joukkueelle on tyypillistä se, että se on 60-luvun joukkueen tavoin ennen kaikkea joukkue. Tasainen kaikista saumoistaan.

Joukkueiden väliltä löytyy toinenkin mielenkiintoinen yhdistävä tekijä. 60-luvun kultajoukkueissa lähes kaikki pelaajat osasivat lyödä pomppua ja nykyisessä joukkueessa pomppu oli parhaimmillaan ainoa valtionuskonto. Vasta Iiro Haimin aikana pompun merkitystä on tietoisesti vuoltu pienemmäksi.

Vaikka KPL on voittanut historiansa aikana 19 mitalia – viisi mestaruutta, yhdeksän hopeaa ja viisi pronssia –, sen historia ei ole ollut pelkkää valssaamista. KPL alkoi 60- ja 70-lukujen menestysvuosien jälkeen notkahdella ja todellinen romahdus oli edessä 90-luvulla, jolloin KPL vajosi surkeimmillaan jopa Suomensarjaan. Romahduksen takana oli pitkälti juniorityön laiminlyöminen.

Sieltä KPL on kuitenkin noussut takaisin. Ensimmäinen uusi tuleminen ajoittui Aslak Kaikon aikaan, joka huipentui vuosien 2009 ja 2010 SM-hopeisiin. Sen jälkeen edessä oli muutama turbulenttinen kausi, kunnes KPL vakiinnutti kaudesta 2015 alkaen paikkansa yhtenä Superin kärkiseuroista.

Myös juniorituotannon suhteen Kouvolan taival on ollut 2000-luvulla vaappumista. Koplan juniorijoukkueet menestyivät juniorisarjoissa, mutta nuorten pelaajien oli vuosikausia pakkoa hakea peliaikaa ja vastuuta muista seuroista. Vasta 2-3 viimeisen vuoden aikana tuuli on muuttunut. Omille junioreille on annettu enemmän vastuuta ja samalla Valtteri Hämäläisen ja Jasperi Luoman kaltaisia omia kasvatteja on hankittu takaisin Kouvolaan.

KPL:lle on ollut tyypillistä myös Anssi Lammilan, Juho Hacklinin ja Matti Latvalan kaltaisten muualla uransa aloittaneiden pelaajien juurtuminen Kouvolaan ja kouvolalaisiksi. Toki Kouvolaa voidaan vieläkin pitää ostojoukkueena, mutta ne päivät ovat jo olleet ja menneet, kun rahalla rakentaminen ja ostaminen oli ainoa tapa rakentaa joukkuetta.

Kouvolalaiselle pesäpallolle on ollut tyypillistä myös suuret katsojamäärät. Jopa 1960-luvulla mentiin parhaimmillaan yli 5000 katsojan rajan yli ja KPL on tälläkin hetkellä Superin suurin kassamagneetti. Koplan oma yleisöennätys, 5648 katsojaa, on vuodelta 2010.

Ehkä kovin todiste pesäpallon asemasta Kouvolassa löytyy kuitenkin yksittäisten pelaajien keskiarvosta. Jos Pesäpalloliiton tilastot todella pitävät paikkaansa, Anssi Vesala oli suurten areenoiden mies.

Vai miltä kuulostaa se, että Vesalan pelaamissa otteluissa katsojia oli keskimäärin 2405?

Aivan niin. Uskomattomalta.

Kouvolan Pallonlyöjien kaikkien aikojen pelaajat

1 Pertti Lonka

Utin Haukkojen kasvatti on KPL:n komean historian juhlituin ja ikonisin pelaaja. Ura KPL:ssä kesti 19 kautta vuodesta 1964 vuoteen 1982. Tänä aikana voitti kaiken, mitä Koplan tuon ajan kultajoukkue voitti – viisi mestaruutta, yhden hopean ja kaksi pronssia. Oli omana aikanaan valtakunnan parhaita lukkareita, ellei jopa paras, mutta oli monen muun KPL:n pelaajan tavoin aliarvostettu. Valittiin Vuoden lukkariksikin vain kahdesti, 1968 ja 1979. Lukkarina herrasmies, piti kärkkyjät hyvin kurissa, kuuluisa korkeasta tolpastaan. Oli itse rakentanut lukkaripolkunsa harjoittelemalla paljon omalla ajallaan ja tutkimalla peliä. Sisällä vahvimmillaan vaihtaja ja kotiuttajia.

2. Matti Lautala

Toinen pitkän uran tehnyt KPL-ikoni. Oma kasvatti, joka nousi SM-sarjan miehistöön 17-vuotiaana 1965 ja pelasi kauteen 1981 saakka. Voitti Longan tavoin viisi mestaruutta, yhden hopean ja kaksi pronssia. Sisällä vaihtajavirtuoosi ja hyvä etenijä. Löi myös yli 200 juoksua. Ulkona huippuvarma ja luotettava kakkosvahti. Tehnyt peliuransa jälkeen pitkän päivätyön KPL:n taustavoimissa.

3. Antero Vatto

Kuusankosken Puhdin kasvatti ja kouvolalaisen pesäpallohistorian ristiriitaisimpia pelaajia. Pelaajana huippulahjakkuus, mutta lähti Kouvolasta rikinkatkuisissa tunnelmissa ja siirtyi PunaMustiin kaudeksi 1973. Pelasi PuMussa vain yhden kauden ja lopetti uransa 28-vuotiaana. Voitti KPL:ssä kahdeksan kauden aikana neljä mestaruutta, yhden hopean ja yhden pronssin – ja valittiin joka vuosi Itä-Länteen. Voitti viidennen mestaruutensa PuMussa. Huippuluokan kakkospolttaja ja vahva sisäpelaaja, yleensä numero 4 tai 5. Olisi voitu heittämällä valita myös Vuoden pesäpalloilijaksi.

4. Anssi Vesala

Saveron Virityksen kasvatti, joka nousi Utin Haukkojen ja PunaMustien kautta KPL:n SM-sarjamiehistöön vuonna 1966. Pelasi KPL:ssä kuusi kautta, jona aikana voitti neljä mestaruutta ja yhden hopean. Voitti 1969 Lyöjäkuninkuuden ja valittiin samana vuonna – edelleen ainoana KPL:n pelaajana – Vuoden pesäpalloilijaksi. Muodosti sisällä KPL:n kultavuosien kuuluisan konehuoneen, Vesala-Vatto-Taulasalo. Pelasi ulkona pikkupojasta lähtien polttolinjassa. KPL:n menestysvuosina erinomainen kolmospolttaja. Lopetti Vaton tavoin uransa turhan aikaisin – 30-vuotiaana.

5. Matti Latvala

Koskenkorvan Urheilijoiden kasvatti ja harvoja pelaajia, jotka ovat onnistuneet siirtymään ja juurtumaan Pohjanmaalta Itä-Suomeen. Siirtyi Kouvolaan 2009 ja pelasi kolme kautta, kunnes siirtyi kolmeksi kaudeksi Kiteelle. Palasi Kouvolaan 2015 ja ollut siitä lähtien joukkueen tärkein yksittäinen kulmakivipelaaja. Ulkona erinomainen kakkosvahti, pallovarma, hyvä käsi ja nopea heitto. Sisällä huippuvarma vaihtaja ja erinomainen kotiuttaja, joka on pelannut vuonna 2002 alkaneen pitkän uransa kovalla 62,3 onnistumisprosenteilla. Monipuolinen kakkosvaihdon erikoismies. Voittanut Koplassa viisi hopeaa ja yhden pronssin. Pelannut kahdeksan Itä-Länttä, joista seitsemän Kouvolassa.

6. Anssi Lammila

Ykkösvaihdon spesialisti. Aloitti uransa Loimaan Palloilijoissa, pelasi myös Alajärvellä ja Hyvinkäällä, kunnes siirtyi Kouvolaan 2009. Pelasi KPL:ssä Superissa 12 kautta, kunnes lopetti uransa toissa syksynä. Pelasi vielä viime kaudella yhden Superin ottelun. Koko uran onnistumisprosentti 66,5, pelasi usealla kaudella KPL:ssä yli 70 prosentin tehoilla. Huippupomputtaja. Aloitti ulkona kopparina, mutta pelasi suurimman osan KPL-vuosistaan 3-polttajana ja etulukijana – ja tarvittaessa jopa siepparina. Voitti KPL:ssä viisi hopeaa ja yhden pronssin. Seitsemän Itä-Länttä, joista viisi Kouvolassa. Tehnyt arvokasta työtä jo peliuransa aikana nuorten pelinjohtajana.

7. Pekka Taulasalo

Legenda isolla L:llä. Suuri persoona ja 60-luvun tunnetuimpia väriläiskiä niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Yleisön suuri suosikki. KPL:n oma kasvatti, joka pelasi vuosina 1961-1970 KPL:ssä 10 kautta ja voitti tänä aikana neljä mestaruutta ja yhden hopean. Kaksi Itä-Länttä. Rohkea ykkösvahti, sisällä armoton kotiuttaja, joka oli kuuluisa kovasta pystymailalyönnistä.

8. Juho Hacklin

Jokioisten Koetuksen kasvatti ja yksi Kouvolaan juurtuneista ikisotureista. Ratkaiseva pala KPL:n 2000-luvun menestysvuosia. Tuli Kouvolaan 2007 ja edessä on 16:s kausi KPL:ssä. Yksi kaikkien aikojen pomputtajista, jolla on voitu viedä surutta kahta pesää. Saanut nykyään enemmän vastuuta myös kotiuttajana, mutta on edelleen parhaimmillaan vaihtaja. Ulkona peruskoppari, kehittyi vuosi vuodelta. Pelaa nykyään vaihtaja- ja kotiuttajajokerina. Voittanut Kouvolassa viisi hopeaa ja yhden pronssin. Kaksi Itä-Länttä.

9. Tommi Mäentausta

Hyvinkään Tahkon kasvatti ja yksi viime vuosien parhaista kärkimiehistä Superissa. Varma kentällemenijä, erinomainen ja kestävyysominaisuuksiltaan huippuluokan etenijä. Voitu vaihtaa saman tien toisella lyönnillä, jos on joutunut ensimmäisen lyönnin jälkeen palaamaan pesälle. Ulkona kakkoskoppari, joka Hacklinin tavoin on kehittynyt joka vuosi. Hyvä käsi. Ollut viime vuosien menestyksessä kriittisessä roolissa sisäpelin avaajana. Viime vuotta haittaisivat loukkaantumiset. Edessä 13:s kausi Kouvolassa. Voittanut KPL:ssä neljä hopeaa ja yhden pronssia. Neljä Itä-Länttä. sisäpelin

10. Sami Joukainen

Yksi pesäpallokenttien suurista kiertolaisista ja yksi kaikkien aikojen lyöjäjokereista. Pelannut urallaan kymmenessä eri seurassa, alkujaan Hämeenlinnan Paukun kasvatti. Pelasi KPL:ssä vuosina 2007–2012 seitsemän kautta, jona aikana voitti kaksi SM-hopeaa. Löi KPL:ssä 433 juoksua ja johtaa seuran sisäistä lyöntitilastoa edelleen ylivoimaisesti. Pelasi 25 vuotta kestäneellä urallaan 11 Itä-Länttä, joista kuusi Kouvolassa. Voitti neljästä lyöjäkuninkuuden, joista yksi tuli Kouvolassa. Yleisön suuri suosikki.