Kouvolan unelma loppuottelupaikasta säilyi juuri ja juuri hengissä, kun Kopla kaatoi Mansen kolmannessa välieräottelussa perjantaina kotikentällään kotiutuslyöntikisan jälkeen 2-1 (3-2, 0-4, 0-0, 2-0). Pekka, nähtiinkö perjantaina parempi Kouvola?

Nähtiin hieman parempi Kouvola, mutta kyllähän tämä ottelu olisi voinut mennä kummalle joukkueelle tahansa. Erot olivat todella pienet ja marginaaliset.

Kouvola oli reagoinut kahden ensimmäisen pelin ongelmiin ja Matti Latvalan siirtäminen jokeriosastolta ulkopeliin oli hyvä veto. Latvala hoiti oman tonttinsa ulkona virheittä ja samoin sisällä Latvala oli pomppuineen erinomaisessa iskussa.

Perttu Kenttäaho meni tänään kentälle kahdeksalla yrityksellä viidesti. Kouvolan ykköskärjen ongelma ei ole ollut kuitenkaan kentällemeno, vaan ykkösvaihdon purkaminen eli Patrik Vartaman epävarmuus kakkosena.

Siksi Kouvolan ykköskärjen peli ei nytkään rullannut vaaditulla tasolla. Kun ykköskärki teki heti alkuun paloja, Kouvolan tilanteiden tekeminen alkoi yskiä. Kuvaavaa oli, että joukkueen toinen lyöjäjokeri Teemu Nikkanen ei päässyt kertaakaan yrittämään kotiuttamista.

Näiden kolmen välieräpelin perusteella Kouvolan on pakko tehdä muutoksia ykköskärkeensä, sillä se ei toimi nyt riittävän hyvin. Helpoin ratkaisu olisi edelleen se, että Vartama pelaisi ykkösenä, Eemeli Laine kakkosena, Elias Pitkänen kolmosena ja Latvala nelosena.

Ulkopeli ei ollut tänäänkään Kouvolan ongelma, vaikka Aapo Komulainen onkin edelleen niskan päällä Pitkäseen verrattuna. Ei suuren suuresti, mutta silti selvästi. Kysymys ei ole vain syöttötyöskentelystä, vaan Komulaisen kokonaisvaltaisesta otteesta ja asenteesta. Hän käy koko ajan henkistä sotaa syötönvalvojaa vastaan myös sanallisesti.

Muutenkin Mansella on enemmän Komulaisen, Henri Puputin, Juuso Myllyniemen ja Perttu Ruuskan kaltaisia pelaajia, jotka ovat ennenkin olleet kovissa paikoissa ja jotka nauttivat tällaisten otteluiden panoksista, paineista ja niistä henkisistä väännöistä, joita näissä otteluissa käydään.

Mansen ei tarvitse laittaa tappiosta huolimatta päätään mitenkään pensaaseen. Se pelasi hyvän ottelun ja onnistujia oli laajalla rintamalla. Kaikki ihastelivat syystäkin Ruuskan upeaa kunnaria, mutta Tomi Lehtonen, Kalle-Tapio Huusko ja Puputti pelasivat todella erinomaisen ottelun.

Varsinkin Lehtosesta on tullut Mansen ulkopelissä iso pelaaja. Hänet pannaan vaihtotilanteissa aina sinne, missä tarvitaan ”kovinta” miestä.

Toki myös Kouvola pelasi hyvän pelin ulkona. Kaiken kruunasi kaksi likimain käsittämätöntä Tommi Mäentaustan tappoheittoa kakkosjatkeelta.

Sisällä Koplan ykköskärjen ongelmat heijastuivat koko sisäpeliin. Patrik Wahlsten pääsi yrittämään kotiutusta kuudesti, mutta onnistui vain kahdesti. Kakkoskärki teki mitä pystyi, mutta Kouvolan ongelmat lähtivät tänään ykköskärjestä – sitä on turha kiertää.

Vieläkö Kouvolalla on sauma loppuotteluun?

Totta kai, mutta kyllähän tämä ottelupari on selkeästi kallellaan Manselle.

Kouvolan on nyt ratkaistava, uskooko se edelleen ykköskärkensä pystyvän tällä lyöntijärjestyksellä nousemaan kuopasta vai pitäisikö ykköskärkeä remontoida enemmän eli siirtää Vartama ykköseksi ja vaihtaa Laine purkamaan ykkösvaihtoa.

Latvala pelasi varmasti itsensä nyt pelaavaan kokoonpanoon ja hyvä niin.

Manse on nostanut pelaamisensa tasoa kesästä ja se on ollut selvästi paremmin valmistautunut pelaamaan näitä otteluita kuin Kouvola. Mansen pelaaminen huokuu muutenkin sellaista henkistä vahvuutta, että jos Kouvola ei pysty nostamaan pelillistä tasoaan tästä päivästä ja kahdesta edellisestä ottelusta, Manse menee finaaleihin jo lauantaina.