Kroatian maali oli sääntöjen mukaan pakko hylätä, mutta silloin meillä on väärät säännöt
Kroatian 2-2-tasoitusmaalin hylkääminen lisäajan viimeisillä sekunneilla on nostanut valtaisan kohun. Jukka Rönkä ottaa kohuun kantaa.
Kroatilta vietiin lisäajan viimeisillä sekunneilla 2-2-tasoitus Portugalia vastaan. Jukka, oikea vai väärä päätös?
Olin aluksi täysin raivon vallassa, sillä pallo ei ikimaailmassa näyttänyt koskettavan Igor Matanovićin päätä ja näin ollen Mario Pašalić ei olisi ollut paitsiossa alkuperäisellä syöttöhetkellä.
Tuomarin päätös ei kuitenkaan perustunut siihen, näkikö hän pallon koskettavan Matanovićin päätä, vaan siihen, että pallon sisällä oleva siru rekisteröi kosketuksen ja tämä tieto välittyi myös tuomari Espen Eskåsille.
Tässä tilanteessa Eskås ei voinut muuta kuin hylätä maalin – ja meidän muiden on vain hyväksyttävä, että kohuttu tilanne meni sääntöjen mukaan.
Se on sitten eri kysymys, haluammeko katsoa näin nihilististä jalkapalloa vai pitäisikö jalkapallon miettiä ja ruuvata sääntöjä inhimillisempään suuntaan?
Mitä tarkoitat?
Nythän vaihtoehtoina on karkeasti ottaen se, että jalkapallossa on käytössä VAR ja sen tukena siruteknologia, joka tunnistaa, onko pallo ylittänyt maaliviivan ja osuuko pallo esimerkiksi Kroatia-ottelun kaltaisissa paitsiotilanteissa pelaajaan vai ei, – tai sitten VAR:ista ja tällaisesta teknologiasta luovutaan?
Kukaan tuskin haluaa luopua enää maaliteknologiasta, mutta ongelma on, mitä VAR:ille ja tällaiselle äärimmäiselle siruteknologian käytölle pitäisi tehdä? Jääkö näiden kahden ääripään väliin samanlainen harmaa vyöhyke kuin esimerkiksi käsivirheissä rangaistuspotkutilanteissa tai muissakin tulkinnan varaisissa tilanteissa?
Nythän esimerkiksi Portugalille tuomittiin ottelussa rangaistuspotku, jota kaikki erotuomarit eivät olisi viheltäneet.
Katselin talvella FA Cupin kolmannen ja neljännen kierroksen otteluita ja vaikka olin pitkään VAR:in kannattaja, noiden otteluiden jälkeen mielipiteeni muuttui lopullisesti. Otteluissa jalkapallo palasi takaisin omille juurilleen sellaiseksi kauniiksi pelissä, jossa peli näyttä elämältä eikä teknologiselta saivartelulta.
Ongelmana on vain, miten asia ratkaistaisiin. VAR:in tavoitteena on korjata selvät ja ilmeiset erotuomareiden virheratkaisut. Tarkoittaa sitä, että jos tuomari tekee kentällä ratkaisun, sen täytyy olla selvä ja ilmeinen virhe häneltä. Jos se on rajatapaus, silloin tuomaria ei välttämättä kutsuta ruudulle arvioimaan, pitäisikö tuomio muuttaa.
Tämäkään ei ole mustavalkoinen asia. Esimerkiksi Kroatian hylätyssä maalissa VAR-kopissa ei nähty, koskettiko pallo Matanovićin päätä. Ilman siruteknologiaa kysymys olisi ollut juuri sellaisesta rajatapauksesta, johon VAR-kopissa ei olisi reagoitu. Nyt siihen reagoitiin vain siksi, että siruteknologia rekisteröi kosketuksen.
Näin VAR-kopin oli pakko kutsua erotuomari ruudulle ja tuomarin oli pakko hylätä maali.
Mikä olisi ratkaisu asiaan?
Vaikea kysymys. Pitäisin ilman muuta maaliteknologian, mutta muuttaisin VAR:in käyttöä ja luopuisin kokonaan siruteknologian käytöstä esimerkiksi paitsio- ja käsivirhetilanteissa.
VAR:in kohdalla muutos tarkoittaisi sitä, että nostettaisiin kynnystä, mikä on selvä ja ilmeinen virhe erotuomarilta.
Otan tähän klassisen esimerkin Thierry Henryn maalista MM-karsintaottelussa Irlantia vastaan vuonna 2009. Henry otti pallon haltuunsa – tahallisesti tai tahattomasti – kädellään ja laukoi siitä maalin, joka vei Ranskan vuoden 2010 MM-kisoihin.
Erotuomarin kannalta kysymys ei ollut tulkinnasta, vaan siitä, ettei hän nähnyt Henryn käsivirhettä eikä myöskään kumpikaan linjamies. Tällaiset räikeät vääryydet VAR:illa on saatu korjattu ja tällaisiin VAR:ia voitaisiin tai itse asiassa pitäisi käyttää jatkossakin.
Tällaiset räikeät virheet voisivat koskea maalintilanteisiin liittyvien käsivirheiden lisäksi maalitilanteisiin liittyviä selviä paitsioita sekä punakorttitilanteita. Kenkien kärkien mittaamisesta paitsioissa pitäisi sen sijaan luopua – samoin Kroatia-ottelun kaltaisesta tilanteesta, hipaisiko pallo Kroatian pelaajan hiuksia vai ei, varsinkin, kun se hipaisu vaikuttanut mitenkään pallon lentorataan.
Myönnän toki, että rajan ja linjan vetäminen olisi haastavaa, mutta haluammeko oikeasti katsoa sellaista jalkapalloa kuin Portugalin ja Kroatian ottelun loppuhetkillä?
Nyt tilanteessa hävisi Kroatia, mutta vielä enemmän jalkapallo.
