Kuka on seuraava Leijonakuningas? Liiga tarjoaa vahvoja kandidaatteja Jukka Jalosen seuraajaksi

ElmoTV:n Barometrissa pohditaan, riittääkö Jussi Tapolan karisma Leijoniin? Osaaminen riittää varmasti.

BarometriJääkiekkoLeijonatLiiga

Kuka on seuraava Leijonakuningas? Liiga tarjoaa vahvoja kandidaatteja Jukka Jalosen seuraajaksi

Jukka Jalosen päävalmentajapesti Leijonissa päättyy ensi kevääseen. ElmoTV:n Barometri listaa näyttöjensä puolesta parhaat ehdokkaat seuraavaksi Leijonien päävalmentajaksi.

Elmo toimitus
TEKSTI Elmo toimitus
@elmotvcom
JULKAISTU 12.4.2023 | KUVAT All Over Press

Jukka Jalosen seuraaja Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana, nyt!

1. Jussi Tapola

ElmoTV:n tietojen mukaan Tapparan kultasormen ura olisi jatkumassa Saksassa ensi kaudella. Tapola on takonut kuitenkin niin kovaa jälkeä Liigassa, että Suomen tavoitelluin päävalmentajapesti olisi vähintäänkin ansaittu.

Vielä käynnissä oleva kausi toi Tapolalle mestaruuden CHL:ssä ja runkosarjan voiton Liigassa. Ennen tämän kevään finaalisarjaa Tapola on nostellut Kanada-maljaa Tapparan päävalmentajana jo kolmesti.

Tapolan peli on riittänyt niin kovasti kehittyneessä Liigan kärkitaistelussa kuin aivan Euroopan seurajoukkuehuipullakin. On vaikea kuvitella, etteikö se riittäisi myös Leijonissa.

Tapolan valinta tarkoittaisi myös, että Leijonat nojaisi jatkossakin vahvasti Meidän peliin. Siirtymävaihe Jukka Jalosen jääkiekosta Jussi Tapolan jääkiekkoon olisi kovin vaivaton.

Tapola toimi myös Leijonien apuvalmentajana kaudella 2017–2018. Silloin Lauri Marjamäen johtaman ryhmän tulos jäi kuitenkin pahasti vajaaksi.

Marjamäkeen viitaten Tapolan kohdalla ainut kysymysmerkki saattaisi liittyä persoonaan. Olisiko Tapola tässä vaiheessa uraansa riittävän vahvan karismaattinen johtaja maajoukkueen päävalmentajaksi?

Silti mahdollisuus Tapolan kohdalla olisi niin suuri, että tuonkin riskin uhalla tämä kortti kannattaisi katsoa.

2. Kari Jalonen

Nelinkertaiselta Suomen mestarilta ja kaksinkertaiselta Sveitsin mestarilta ei meriittejä puutu. Tshekin maajoukkueen peräsimeen kesken viime kauden saapunut ja maan heti mitalikantaan palauttanut Jalonen voitti edellisellä visiitillään Leijonien päävalmentajana vuonna 2016 MM-hopeaa.

Jalosen osaamisesta pelin suhteen on turha kiistellä. Melkoista luomulätkää pahimmillaan ryntäilleen Tshekin supertähtineen hän sai ruotuun muutamassa kuukaudessa, joten myös Leijoniin kokenut tekijä olisi varma valinta.

Jalosen karisma ja kokemus ovat asioita, joille olisi kysyntää esimerkiksi NHL-pelaajien ollessa mukana turnauksessa. Lisätietoja tästä voi kysyä vaikkapa 2016 World Cupissa Leijonia päävalmentaneelta Marjamäeltä.

Niin laadukas valmentaja Jalonen on, että mitalitakuun hänen Leijonilleen melkein uskaltaisi antaa. Onko hänen pelissään kuitenkaan sellaista kilpailuetua, joka säilyttäisi Leijonien aseman kansainvälisen kiekon kirkkaimmalla huipulla tai veisi viimeisen kynnyksen yli, kun parhaat asettuvat parhaita vastaan?

3. Tommi Niemelä

Hymyilevän ulkokuoren takaa esiin on tullut raudanluja kilpailija. Niemelä on osoittanut vielä käynnissä olevissa pudotuspeleissä, että hän ei joukkoineen aivan vähään tyydykään.

Pelicansin ei pitänyt materiaalinsa puolesta päästä edes kymmenen parhaan joukkueen pudotuspeleihin, mutta niin vain se on kamppaillut itsensä voiton päähän loppuottelupaikasta.

Varsinkin Pelicansin pelirohkeus suurempiaan vastaan on ihastuttanut asiantuntijoita. Juuri tuollainen pelaaminen yhdistettynä Pelicansin sitkeään puolustuspeliin soveltuisi varmasti myös Leijonille.

Tuskin haittaa ajatellen Leijonia on myöskään siitä, että Niemelä on Pelicansin valmentajaputken jälkeen käynyt läpi myös liiton juniorimaajoukkuevalmentajaputken. Keväällä 2018 tuo putki sai huipennuksensa alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden muodossa.

Niemelän kohdalla ohueksi kysymysmerkiksi nousee kokemattomuus. Eikä ole lainkaan varmaa, että pitkään prosessiin ja jatkuvaan kehittymiseen luottava 39-vuotias päävalmentaja haluaa Suomen suurimpiin parrasvaloihin vielä tässä vaiheessa uraansa.

4. Antti Pennanen

Pennasesta on monessa paikassa puhuttu jopa suurimpana suosikkina Jalosen seuraajaksi. Kevään 2019 Suomen mestarin kilpeen on tullut kuitenkin ehkä ohuita säröjä, jotka eivät vielä pudota häntä spekulaatioista, mutta muuttavat kiistatta voimasuhteita.

Kahdet nuorten MM-kisat päävalmentajana Pohjois-Amerikassa tuottivat pronssin ja hopean. Se on jo kiistatta kova suoritus.

Kuitenkin, vaikka jopa maailmanmestaruus oli jälkimmäisissä kisoissa jatkoajalla Kanadaa vastaan aivan senteistä kiinni, eivät Pennasen suoritukset alle 20-vuotiaiden Leijonien peräsimessä olleet pelkästään riemumarssia.

Pennanen ajoittain lipsui pelistä kohti psykologiaa. Vastsavaa kaikua kuultiin lausunnoissa, kun hän hyppäsi Ilveksen penkin taakse Jouko Myrrän tilalle.

Pennasen puheiden ja tekojen välillä on kauden aikana havaittu ristiriitoja. Sellaisiakin, että hän on joutunut puheitaan paikkaamaan jälkikäteen, ikään kuin hänet olisi ymmärretty väärin.

Myös pelitapavalintoja on ihmetelty. Nyt Ilves painaa hurjana pystysuuntaan ja se on osoittautunut ainakin Pelicansia vastaan riskialttiiksi tavaksi. Riskeeraisiko Pennanen myös Leijonien pelillistä identiteettiä vai palaisiko hän päävalmentajana kiekkokontrollin ääreen?

Parhaimmillaan Pennanen on loistava valmentaja. Hän on mainittujen meriittien lisäksi myös aikuisten maailmanmestari Leijonien apuvalmentajana.

Kovia näyttöjä siis löytyy. Kyse lienee kaikkein eniten siitä, haluaako Pennanen lopulta olla valmentaja aivan terävimmällä huipulla vai jotain muuta.

5. Karri Kivi

Vuoden 2013 Ässien mestarivalmentaja oli jo hetken hieman sivuraiteella suomalaisten huippuvalmentajien kartalta, mutta nyt paluu tapahtui ryminällä. Ässien uskottavuuden palautus oli Kiveltä työnäyte, jonka olisi suonut jatkuvan tätä kevättä pidemmälle.

Ässien päättyneen kauden joukkue oli niin tasapaksu, että tuskin Kivi itsekään on urallaan nähnyt vastaavaa. Tapa, jolla se kuitenkin haastoi isompiaan, tiputti TPS:n, haastoi Ilvestä ja ennen kaikkea toi porilaiset takaisin Isomäkeen, oli vakuuttava.

Kivi taitaa suomalaisen tavan pelata jääkiekkoa. Ässissä hän otti vajaasta materiaalista maksimin irti luottamalla puolustuspeliin ja yhteistyön jääkiekkoon. Puolustava kolmikko pysyi pelin alla loppuun asti.

Kivi on omimmillaan repimässä hieman materiaalivajeisesta porukasta parhaan irti. Menneen kauden Ässissäkin puolustamiseen luottava peli perustui juuri siihen, että se oli järkevin veto materiaaliin nähden.

Maajoukkuemenestystäkin löytyy. Kivi nosti Suomen pitkän kuivan kauden jälkeen kultakantaan nuorten MM-kisoissa 2014. Sekin mestaruus tuli luonnollisesti suomalaisen jääkiekon vahvuuksilla vahvempia pelaajamateriaaleja vastaan