KuPS on suurten asioiden kynnyksellä, kun se kohtaa torstaina Eurooppa-liigan kolmannella karsintakierroksella liettualainen FK Suduvan.

Ilmari Niskasen siirtyminen KuPSin keltaisista Saksan 3. Bundesliigaan on tietenkin kolaus kuopiolaisten peliin, mutta se ei ole ehkä sittenkään niin merkittävä.

Norjalaisvalmentaja Arne Erlandsen on rakentanut joukkueensa pelaamisen rutiinitason erittäin korkealle. Vaikka hyökkäyksestä lähtikin yksi tärkeimmistä palasista, KuPSin pelaaminen ei kaadu siihen.

Joukkueella on liuta hyviä pelaajia ja selkeä pelitapa.

Torstain Eurooppa-liigan karsintaottelua ajatellen tilanne on KuPSin kannalta herkullinen. Edellisellä kierroksella joukkue osoitti, että sen pelaamisen taso pystyy vastaamaan tasapäin Slovan Bratislavan kaltaista hyvää eurooppalaista joukkuetta vastaan. Torstaina vastassa on ennakkoon Slovania hieman heikompi joukkue, liettualainen FK Suduva.

Veikkausliigassa KuPS on mestaruustaistelussa vankasti mukana.

Korkea rutiini- ja vaatimustaso pelissä

KuPSin kaaosjalkapallo ei ole pelitavallisesti kehityksen aallonharjalta, mutta aina, etenkään Veikkausliigassa, ei ole kyse siitä, onko pelitapa itsessään moderni vai ei vaan myös siitä, miten joukkue toteuttaa pelitapaa.

Tässä asiassa Erlandsenin joukkue on kenties kaikkia Veikkausliiga-joukkueita edellä. KuPS pelaa riisuttua jalkapalloaan erittäin hyvällä ja korkealla intensiteetillä. Siksi se on ainakin vielä pysynyt voittokannassa kiinni.

KuPSin pelitapa on selkeä. Siinä on yleensä hyvin vähän, jos ollenkaan, säätöä pelien välillä. Pelaajat tietävät tasan tarkkaan, mitä tehdä, ja he toteuttavat pelin periaatteita laadukkaasti.

Pelin vaatimustaso ja intensiteetti ovat korkealla. KuPS haluaa voittaa pelejä. Ailahtelua on hyvin vähän, ja siksi KuPS kaataa Veikkausliigassa rutiininomaisesti keskikastin ja alemman keskikastin joukkueita.

Kuopiolaisia on erittäin vaikea voittaa, koska joukkue luo hyökätessään kaaosta, jota se pystyy kontrolloimaan usein paremmin kuin vastustaja, ja lisäksi KuPSin puolustuspelin yhteiskoordinaatio on laadukasta.

KuPSin puolustuspelaamisessa on kolme hyvin organisoitua vaihetta. Maineikas prässi ei ole kuopiolaisten ainoa puolustusase, mutta on hyvin tärkeä sellainen.

Slovania vastaan viime Eurooppa-liigan karsintakierroksella KuPSin prässi oli hyvin vahvasti pelaajaorientoitunut. Alkukaudella prässistä nähtiin enemmän sitä versiota, jossa laitahyökkääjät puolittivat ja keskikentän kolmikko puolusti laajalla säteellä leveyttä.

Oli prässimuoto kumpi tahansa, KuPS on pystynyt sillä haavoittamaan vastustajaa. Viime torstain Slovan-ottelussa joukkue loi useamman korkealaatuisen maalipaikan pelaajaorientoituneen prässinsä ja siitä seuranneiden riistojan kautta.

KuPSin 4–5–1-blokkimuoto on tiivis, ja sillä kuopiolaiset pystyvät puolustamaan laadukkaasti niin keskikaistat kuin leveyden.

Lisäksi Erlandsenin joukkue pystyy syvästäkin blokista käynnistämään teräviä prässitilanteita.

Pitkä pallo ei ole riskitön

Voisi luulla, että KuPSin pitkään palloon perustuva hyökkääminen on riskitön vaihtoehto pelata jalkapalloa, sillä pallollisena painopiste pyritään pitämään kaukana omasta maalista.

Siltä osin toki riskiä pienennetään, mutta toinen riski liittyy siihen, että usein KuPSilla jää valtavia tiloja puolustettavaksi negatiivisissa tilanteenvaihdoissa eli silloin, kun se menettää pallonhallinnan vastustajalle.

Slovan loi viime torstain pelissä usean vaarallisen vastaiskun silloin, kun KuPS oli nostanut pitkää palloa varten koko pakkansa tiiviiksi keskirajan yläpuolelle.

Jotta KuPS saa pitkistä palloistaan irti mahdollisimman paljon, sen tulee nostaa paljon pelaajia ylös, jotta se saa kakkospallointensiteetin mahdollisimman korkeaksi. Jos kuitenkin vastustaja pystyy voittamaan kaaostilanteessa pallon itselleen, KuPSin paketti on erittäin tiiviinä, ja selustoissa tai painottomalla puolella on valtavia tiloja. Puolustusvalmius voi olla hyvinkin heikko, sillä vain topparit saattavat olla sellaisissa asemissa, että he pystyvät puolustamaan mahdollisen vastaiskun oman maalin puolelta.

Tässä on yksi ehdottomista vastustajan iskun paikoista KuPSia vastaan. Negatiivisten tilanteenvaihtojen jälkeinen toiminta ei ole tasoltaan kovin korkeaa niissä hetkissä, kun KuPS ei pysty vastaprässillä riistämään palloa takaisin. Sama haaste on edessä myös hyökkäyspään erikoistilanteissa, joihin KuPS niin ikään nostaa paljon pelaajia.

Ei tapahdu usean pelaajan voimin räjähtävää spurttia kohti omaa rangaistusaluetta vastustajan pelitilan pienentämiseksi ja vaarallisten maalintekoalueiden puolustamiseksi.

KuPSin topparit ovat hyviä puolustamaan pelaajia heidän etualueellaan, mutta kun pitäisi puolustaa isoja tiloja selustassa, tulee haasteita. Esimerkiksi Juho Pirttijoella on vaikeuksia kääntymisen, liikkeen intensiteetin ja askelfrekvenssin kanssa, kun hän joutuu puolustamaan selustan isoja tiloja.

Veikkausliigassa heikompia joukkueita vastaan tämä ei yleensä ole ongelma, koska KuPS voittaa luomiaan kaaostilanteita hyvällä prosentilla.

Torstain Suduva-ottelun yksi ratkaiseva osa-alue on kulminoituu nimenomaan siihen, mitä tapahtuu, kun KuPS ei saakaan pitkän pallon jälkeen pallonhallintaa itselleen.

Kaikesta huolimatta torstaina KuPSilla on hyvä sauma edetä Eurooppa-liigan karsinnoissa viimeiseen, play off -vaiheeseen. Rutiinitaso on korkea, ja KuPSilla on erittäin laadukas joukkue.

Veikkausliigassa KuPSin kaaosfutista mitataan toden teolla loppukaudella mestaruussarjassa.