Veikkausliigan mestaruustaistelussa on tulossa hyytävä näytelmä. Kun jäljellä on enää kolme kierrosta, KuPS johtaa sarjaa 47 pisteellä, mutta HJK ja Ilves hengittävät niskaan vain kahden pisteen päässä.

Viimeisten kierrosten jännitystä lisää mestarikandidaattien keskinäiset ottelut. HJK kohtaa lauantaina Ilveksen Töölössä ja matkustaa viimeisellä kierroksella KuPSin vieraaksi Kuopioon.

HJK on voittanut historiansa aikana 33 Suomen mestaruutta ja yksistään 2000-luvulla 14 mestaruutta.

KuPSin ja Ilveksen tilanne on sen sijaan toinen.

KuPS on voittanut kuusi mestaruutta, mutta vuoden 1976 jälkeen vain yhden, syksyllä 2019. Sen jälkeen kaikki mestaruudet ovat menneet HJK:lle.

Ilveksen mestaruusvitriinissä on vieläkin tyhjempää, sillä Ilves on voittanut historiansa aikana vain yhden mestaruuden, vuonna 1983.

***

Veikkausliigassa pelataan ymmärrettävästi Suomen mestaruudesta, mutta tilanne on muuttunut oleellisesti Konferenssiliigan käynnistymisen jälkeen kaudella 2021-2022.

Veikkausliigan mestaruus ei tuo joukkueille enää vain mainetta ja kunniaa. Se tuo myös ennennäkemättömän suuren avaimen selviytyä eurocupien lohkopeleihin.

Esimerkiksi HJK on selvinnyt Konferenssiliigan perustamisen jälkeen joka kausi eurocupien lohkopeleihin. Se pelaa tänä syksynä jo kolmannen kerran Konferenssiliigan lohkopeleissä, minkä lisäksi Klubi selviytyi syksyllä 2022 Eurooppa-liigan lohkopeleihin.

Mestaruuden voittaminen ei takaa automaattisesti pääsyä eurocupien lohkopeleihin, mutta se madaltaa dramaattisesti kynnystä päästä niihin.

Suomalaisjoukkueet hyötyvät eurocupien rakenteesta, joka korostaa mestaruuden voittamisen merkitystä. Tästä säännöstä hyötyvät erityisesti pienempien maiden mestarijoukkueet.

Hyöty konkretisoitui hyvin HJK:n kohdalla tänä kesänä. Vaikka HJK hävisi jo Mestarien liigan ensimmäisellä karsintakierroksella liettualaiselle FK Panevėžysille, se pääsi silti jatkamaan europelejä Konferenssiliigan karsinnoissa. Jos HJK olisi hävinnyt vasta Mestarien liigan toisen karsintakierroksen ottelunsa, sen pelit olisivat jatkuneet Eurooppa-liigan karsinnoissa.

Konferenssiliigan karsinnoissa HJK:lla kävi siinä mielessä munkki, että se pääsi suoraan arvalla kolmannelle karsintakierroksella. Voitettuaan montenegrolaisen FK Dečićin HJK selviytyi Konferenssiliigan play-off-kierroksella, jossa se kaatoi färsaarelaisen KÍ Klaksvikin.

Vaikka jossittelu – myös positiivissa tapauksissa – on urheilussa turhaa, HJK tuskin olisi selviytynyt Konferenssiliigan pudotuspeleihin tänä vuonna, jos rima olisi ollut sentinkin korkeammalla. Nyt se pudotti Dečićin rankkareilla ja Klaksvikin kahdella toisen ottelun lisäajalla tehdyllä dramaattisella maalilla.

***

Oleellista ei ole kuitenkaan palata Klubin otteluihin, vaan sen vastustajiin. Siihen, millaisista jalkapallomaista ne tulivat.

Dečić tulee Montenegrosta, joka on uusimmassa Fifa-rankingissa kymmenen sijaa Suomen alapuolella sijalla 74. Färsaaret löytyy samasta Fifa-rankingista sijalta 140.

Kaiken lisäksi Klaksvikin kohdalla kysymys ei ollut edes arpaonnesta, sillä play-off-kierroksen arvonnassa samassa 10 joukkueen ”mestarien polun” korissa olivat HJK:n lisäksi mukana muun muassa Gibraltarin, Andorran, Liettuan, Pohjois-Irlannin ja Walesin mestarijoukkueet.

Wales kuulostaa tässä yhteydessä komealta, mutta Konferenssiliigan selviytynyt The New Saints oli historian ensimmäinen Walesin omasta puoliammattilaissarjasta eurocupien lohkopeleihin selviytynyt joukkue.

Jos HJK:lla ei olisi ollut mestarijoukkue, se olisi päässyt vain Konferenssiliigaan karsintoihin – ja jos Klubi olisi edennyt play-off-kierroksella asti, se olisi voinut joutua karsimaan paikasta lohkopeleissä Chelsean, Real Betisin tai Fiorentinan tasoisten seurojen kanssa.

***

Eurocupien lohkopeleihin pääsyssä kysymys on samalla tavalla maineesta ja kunniasta kuin Veikkausliigan mestaruuden voittamisessa, mutta varsinainen palkinto eurocupien lohkopeleihin pääsyssä on raha.

Football Coefficient -sivuston mukaan HJK on jo tähän mennessä ansainnut kesän karsintaotteluista ja Konferenssiliigan lohkopeleihin pääsystä reilut 3,7 miljoonaa euroa. Ja lisää on tulossa: jokainen voitettu ottelu lohkopeleissä toisi suoria tuloja UEFA:lta 400 000 euroa ja tasapelikin 133 000 euroa.

Lisäksi Klubi tulee saamaan lisäpalkkion sillä perusteella, miten se sijoittuu 36 joukkueen sarjataulukossa. Jos HJK ei selviydy jatkopeleihin, se saa silti rahallisen bonuksen. 25. sijoittuneella joukkueella summa on 308 000 euroa ja 36. sijoittuneella joukkueella 28 000 euroa.

Vaikka HJK:n eurokentiltä saamat tulot eivät ole puhdasta tuloa, niiden mittakaava kertoo kuitenkin oleellisen.

Esimerkiksi KuPSin liikevaihto oli viime vuonna noin 2,5 miljoonaa euroa. Se ei riittänyt kuitenkaan kattamaan tuloja, sillä KuPS teki viime tilikaudella noin 1,9 miljoonaa euroa tappiota.

Ilman seuran pääomistajan Ari Lahden vuosikausia jatkunutta mittavaa taloudellista tukea, KuPS kamppailisi todennäköisesti joka kausi putoamista vastaan kuin mestaruudesta.

***

Mestaruustaistelussa kolmantena seurana mukana olevan Ilveksen liikevaihto oli viime vuonna vajaat miljoona euroa ja sen tekemä tappio 450 000 euroa.

Ilveksen talousluvut paranevat tänä vuonna sen päästyä muuttamaan täksi kaudeksi 8000 katsojaa vetävälle upealle Tammelan stadionille. Lisäksi Ilves kuittasi Konferenssiliigan karsintapeleistä Football Coefficient -sivuston mukaan komeat 900 000 euroa.

Konferenssiliigan rahapotti vaati kuitenkin Ilvekseltä paljon kovempaa onnistumista kuin HJK:lta, sillä sen vastustajat arvottiin niin sanotun pääpolun joukkueista.

Ilves selviytyi kolmannella karsintakierrokselle lyötyään toisella karsintakierroksella Itävallan suurseuran Austria Wienin. Kolmannella karsintakierroksella se sai vastaansa ruotsalaisen Djurgårdenin, jolle se hävisi kaksiosaisen karsintaottelun yhteismaalein 2-4.

Molemmat joukkueet olivat täysin eroa tasoa kuin HJK:n tämän kauden eurovastustajat.

***

KuPS ja Ilves pelaavat Veikkausliigan viimeisillä kierroksilla maineen ja kunnian lisäksi ennen muuta mahdollisuudesta.

Mahdollisuus ei tarkoita vain sitä, että niillä olisi ensi vuonna erinomainen mahdollisuus selviytyä ensimmäisen kerran historiansa aikana eurocupien lohkopeleihin.

Mahdollisuus ei tarkoita myöskään sitä, että yksi kausi eurocupien lohkopeleissä muuttaisi kaiken.

Esimerkiksi KuPS on tehnyt viimeisen 15 vuoden aikana arviolta yli 12 miljoonaa euroa tappioita.

Vaikka Ari Lahti on maksanut tappiot omasta taskustaan, jatkuva tappiolla eläminen kertoo, etteivät KuPSin toiminnan tulot riitä kattamaan sen nykyisen tason menoja.

Siksi KuPS on jo pitkään yrittänyt saada Kuopioon uuden ja modernin stadionin, jonne mahtuisi Tammelan tavoin 8000 katsojaa ja jossa olisi nykyaikaiset VIP-tilat ja aitiot.

Yhtenä vuotena eurocupien lohkopeleihin selviytyminen korjaisi kyllä yhden tilivuoden tuloksen, mutta jos KuPS haluaa seistä omilla jaloillaan ja taistella jatkossakin Suomen mestaruuksista, se tarvitsisi enemmän tuloja.

Niitä se voisi saada vain uuden stadionin myötä sekä pääsemällä säännöllisesti eurocupien lohkopeleihin, kuten HJK on tehnyt.

Pelaajamyynnit voisivat olla kolmas merkittävä tulonlähde, mutta historia on osoittanut, että sitä kultasuonta suomalaisseurojen on ollut vaikea löytää.

***

Ilves on KuPSia askeleen pidemmällä. Sillä on jo uusi stadion ja Tampereen talousalue on muutenkin Kuopion talousaluetta suurempi ja yritysmaailmaltaan vauraampi.

Niiden haaste on kuitenkin sama: voiko Ilves tai KuPS haastaa HJK:n taloudellisessa mielessä, jos ne pelaavat vain silloin tällöin eurocupien lohkopeleissä ja HJK pelaa niissä säännöllisesti?

Vastaus on helppo: eivät voi.

Voimasuhteet voivat muuttua vain, jos HJK menettäisi tämänhetkisen yksinoikeutensa pelata eurocupin lohkopelejä. Se taas edellyttäisi ensimmäiseksi sitä, että Ilveksen, KuPSin tai muiden HJK:n haastajien olisi voitettava Veikkausliigan mestaruuksia säännöllisesti.

Vaikka eurocupien lohkopeleihin pääsi tänä vuonna 12 joukkuetta enemmän kuin aiempina vuosina, raaka totuus löytyy siltä ajalta, jolloin Konferenssiliigaa ei vielä pelattu.

HJK on kaudesta 2021 lähtien selvinnyt joka vuosi eurocupien lohkopeleihin, mutta sitä ennen se selviytyi varsinaisten eurocupien lohkopeleihin vain kahdesti – Mestarien liigassa 1998 ja Eurooppa-liigassa 2014.

***

Vaikka tie lohkopeleihin on teoriassa auki kaikille eurocupien karsintoihin selviytyneille joukkueille, pääsyy eurocupien lohkopeleihin edellyttää käytännössä mestaruuden voittamista edellisenä syksynä.

Mitä siis mestaruuden voittaminen edellyttää KuPSilta, Ilvekseltä ja muilta HJK:n haastajilta?

Lyhyesti sanottuna: tällä hetkellä HJK:n tunarointia.

Jokainen seura tekee valmentaja- ja pelaajavalinnoissa virheitä, mutta HJK:lla virheiden historia alkaa olla viime vuosina kroonista.

Sen pitäisi resursseihinsa nähden voittaa Veikkausliigan mestaruus joka kausi pystyyn, mutta HJK on viime vuosina hukannut virhevalintojensa seurauksena niin paljon potentiaaliaan, että yli puolet pienemmillä pelaajabudjeteilla operoivat KuPSin ja Ilveksen kaltaiset seurat ovat tänäkin vuonna voineet aidosti haastaa HJK:n mestaruustaistelussa.

Jos HJK ei voita tänä syksynä mestaruutta, se ei tarkoita vielä sen kannalta mitään fundamentaalista. 2-3 miljoonan nettoeuron todennäköinen menettäminen ensi vuonna kirpaisisi vuorenvarmasti HJK:n johtoa, mutta loistavia talouslukuja vuosi toisensa perään takonut Klubi kestää sen niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti.

HJK:n suuruutta ei kuitenkaan mitata siinä, kestääkö se yhden mestaruuden ja siitä todennäköisesti aiheutuvan eurocupien lohkopeleistä ulos jäämisen taloudelliset seuraukset. Sen suuruus mitataan siinä, miten tiukasti HJK uskaltaa ja haluaa katsoa itseään peiliin – ja mitä johtopäätöksiä kuvasta tehdään?

Kuitataanko esimerkiksi tämän kauden mahdollinen mestaruuden menettäminen ja heikot esitykset kentällä pistämällä epäonnistuminen potkut saaneen urheilutoimenjohtaja Vesa Mäen ja Ferran Sibilan valmentajasekoilun piikkiin vai kyseenalaistaako joku tämän kauden pelaajahankinnat tai kertaalleen seurasta ulos heitetyn Toni Korkeakunnaksen uudelleen palkkaamisen?

HJK voi korjata aina kurssiaan, mutta se edellyttää kahta asiaa: sitä, että kurssin korjaamisen tarve tunnustetaan ja että kurssia korjataan oikeilla korjausliikkeillä?

Aika näyttää, onko HJK siihen valmis.

***

KuPSin ja Ilveksen haaste on vaikeampi.

Niiden pitäisi pystyä hyödyntämään tämän kauden mahdollinen mestaruus ensi kaudella siten, että ne selviytyisivät ensi kaudella eurocupien lohkopeleihin.

Mutta se ei riitä. Joukkuetta, valmennusta ja ylipäätään seuran koko toimintaa pitäisi pystyä kehittämään samaan aikaan niin paljon, että ne taistelisivat myös tulevina kausina Veikkausliigan mestaruudesta – eivätkä vain taisteli, vaan myös voittaisivat mestaruuksia säännöllisesti.

Se ei välttämättä tarkoita, että mestaruuksia pitäisi jyrätä samalla prosentilla kuin mitä HJK on viime vuosina tehnyt, mutta jotta ne voisivat aidosti nousta samaan painoluokkaan HJK:n kanssa, niiden pitäisi voittaa mestaruuksia säännöllisesti – ja pelata eurocupien lohkopelejä säännöllisesti.

Kysymys ei olisi vain siitä, että niillä itsellään olisi mestaruuksien myötä oleellisesti parempi mahdollisuus selviytyä seuraavalla kaudella eurocupien rahakkaisiin lohkopeleihin. Samalla myös HJK menettäisi yhden merkittävän rahasammon – sen, että ne pelaavat kausi toisensa jälkeen eurocupien lohkopeleissä.

Se tasoittaisi Veikkausliigan voimasuhteita ja söisi HJK:n asemaa suomalaisen jalkapallon ylivoimaisena lippulaivaseurana.

Varmasti sekin päivä tulee vielä, että eurocupien lohkopeleissä pelaa samana vuonna kaksi suomalaista joukkuetta, mutta se edellyttää sitä, että Suomeen saadaan toinen HJK. Ei välttämättä identtistä HJK:ta, mutta taloudellisesti ja toiminnallisesti riittävän vahva seura, joka voittaisi useamman mestaruuden kuin kerran kymmenessä tai kahdessakymmenessä vuodessa.

Tässä perspektiivissä lähimpänä HJK:ta on Ilves, koska sen pohjakortit – stadion ja Tampereen talousalueen taloudellinen – ovat tällä hetkellä Kuopiota vahvemmalla pohjalla.