KuPS näytti ottavan Veikkausliigan kärkikamppailussa HJK:ta sen, mitä se oli tullut Helsingistä hakemaan ja mitä se olisi tarvinnut mestaruustaistelun kannalta. Kuopiolaiset kuitenkin hyytyivät ottelun lopussa ja voiton varmistelu oli kostautua, sillä HJK oli vahvan loppunsa ansiosta lähellä voittaa koko ottelun.

Ottelu alkoi HJK:n painostuksella. Toni Koskelan valitsema hyökkäysmuoto, jossa HJK avasi kolmella topparilla ja Luis Murillo nosti vasemmalta ylös, toimi hyvin. Klubi loikin alussa pari näyttävää hyökkäystä, jotka olivat pienestä kiinni. Roope Riski karkasi myös kerran 1v1 -tilanteeseen pitkästä avauksesta Henri Toivomäkeä vastaan.

Vaikka HJK hallitsi, se jätti edelleen hyödyntämättä koko potentiaalinsa. HJK teki liian monta huonoa ja kärsimätöntä päätöstä, jotka johtivat pallon menetyksiin.

Esimerkiksi Daniel O’Shaugnessyn muutamat todella kaukaa KuPSin muodon ulkopuolelta annetut avaukset suoraan KuPSin maalivahdille Johannes Kreidlille olivat sellaisia palloja, joiden jokainen Bolt Arenalla näki tulevan. Nämä avaukset päättyivät joka kerta KuPSin pitempään pallonhallintaan ja auttoivat kuopiolaisia pääsemään mukaan peliin. Toisella puoliajalla O’Shaugnessy onnistui valinnoissaan paremmin.

O’Shaugnessylla on hyvä syöttövalikoima, mutta hänen olisi opittava peittämään varsinkin läpisyöttönsä, sillä tapahtumaketju haltuunotto-> katse ylös-> syöttö ei riitä kovemmissa peleissä. Niissä tarvitaan mieluummin katse ylös-> haltuunotto-> syöttö ja katse mahdollisesti jopa muualle syöttäessä. Murillo näytti tästä erinomaisen esimerkin Fenerbahcea vastaan.

O’Shaugnessystä ollaan varmasti kiinnostuneita Suomen ulkopuolella ja mikäli hän pystyy kehittämään päätöksentekoaan pallollisena, tulee hän todennäköisesti pelaamaan vielä hyvän uran ulkomailla.

HJK ei houkuttele riittävästi

HJK:lla on edelleen heikkoutena se, ettei se riittävästi houkuttele vastustaa. HJK:n on avattava peliä enemmän lähempänä vastustajan muotoa, varsinkin silloin, kun vastustaja ei prässää aktiivisesti. Tällöin Klubi pääsisi myös syöttelemään vastustajan muodon sisään helpommin.

Vastustajan prässätessä kovaa, tavoite on totta kai päästä prässin alta pois tai murtautua sen taakse. HJK:n yleisestikin olisi syöteltävä enemmän helppoja syöttöjä vapaana oleville pelaajille kaistaa vaihtaen. Nyt peli pysähtelee liikaa, kun jokainen jää vuorollaan katselemaan, olisiko jokin ässäsyöttö mahdollinen.

Tällaisella turvallisella jouhevalla syöttelyllä HJK ostaisi aikaa pelaajilleen liikkua hyville paikoille sekä saisi samalla liikutettua vastustajan muotoa ja luotua nykyistä enemmän murtautumispaikkoja. Tätä jouhevaa syöttelyä peliin toi toisella jaksolla Lucas Lingman, minkä seurauksena HJK sai koko ajan vahvemman otteen pelistä.

KuPS hyytyi

KuPSlla näytti kestävän kymmenkunta minuuttia saada koneet käyntiin. Niin käy usein vieraspeleissä – ja varsinkin HJK:n tasoista vastustajaa vastaan, Kaiken lisäksi HJK aloitti ottelun hyvin.

KuPS pyrki kärsivällisesti pelaamaan tutulla tyylillään, mutta ei aivan saanut peliään toimimaan missään vaiheessa optimaalisella tavalla. KuPSin kannalta parasta antia pelissä olivat muutamat loistavat korkean prässin hetket, joissa se muutti nopeasti passiivisen keskikorkean blokin korkeaan prässiin. Tämän kaltaisesta tilanteesta KuPS iski myös 1–0 maalin, toki Hugo Kedon väärän päätöksen ja liukastumisen avulla.

Myös pelinavaaminen oli hyvällä tasolla, minkä seurauksena HJK:n oli vaikea saada korkeaa prässiään toimimaan.

Pitkään näytti siltä, että KuPS pitää johtonsa, kun HJK hakkasi päätään seinään ja Simo Valakari laittoi KuPSin kärkeen Lucas Rangelin, Udohin ja Tim Väyrysen targeteiksi.

Valakari muutti KuPSin muotoa toisella jaksolla useamman kerran, mikä lopulta saattoi kostautua kuopiolaisille. KuPS näytti lopussa väsyvän pahasti ja se luovutti liiaksi pallollisen pelin HJK:lle. Klubi pääsi ottelun lopussa Lingmanin johdolla jauhamaan hyökkäyksen toisensa perään.

KuPSin muutokset näkyivät myös 86. minuutilla tulleessa Klubin 1–1-tasoitusmaalissa. Valakari oli muuttanut puolustusmuotoa jo useamman kerran ja HJK:n tasoituksessa muutaman pelaajan roolit menivät hiukan sekaisin ja KuPSin boksi jäi haavoituttavaksi. Toki maali oli myös HJK:n hyvyyttä. Sen laitapelissä oli muutamat hyvät hetkensä, ja yhdestä niistä Riku Riski tarjoili tarkan keskityksen loistavan nousun pilkulle tehneelle Jairille, joka iski pallon verkkoon.

Tasoituksen jälkeen Jairilla ja Roope Riskillä oli vielä hyvät paikat iskeä 2–1.

Kohti mestaruutta

HJK johtaa edelleen Veikkausliigaa yhdeksän pisteen erolla ennen ottelun vähemmän pelannutta KuPSia. HJK on etenemässä vahvasti kohti Veikkausliigan mestaruutta, jos se pääsee pelaamaan syksyn ilman avainpelaajien loukkaantumisia.

HJK:lla on vielä kaksi kovaa testiä ennen ylemmän loppusarjan alkamista, kun se kohtaa kahdesti FC Interin. José Riveiron miehistö voi haavoittaa Klubia ja siksi mestaruustaisto on vielä auki.

KuPS tarvitsee mestaruuden voittaakseen muiden joukkueiden apua, vaikka uskon sen pystyvän HJK:n tavoin pelaamaan vähillä pistemenetyksillä. Muillakin joukkueilla riittää peleissä panosta, joten helpolla kumpikaan ei tule pääsemään – ja olisi hienoa, jos HJK:n ja KuPSin välinen mestaruustaistelu ratkeaisi vasta ylemmässä loppusarjassa.