KuPSin uusi kohuhankinta on tähti Suomessa, mutta palaa Euroopasta aina maitojunalla
KuPSin uudessa hankinnassa, Filip Valenčičissa, on mielenkiintoinen kysymys: Miksi hän on tähti Veikkausliigassa, mutta tulee Euroopasta aina takaisin maitojunalla.
KuPS hankki suomalaisen jalkapallon ystäville tutun Filip Valenčičin loppukauden mittaisella sopimuksella.
Slovenialainen ei sen suurempia esittelyjä kaipaa, mutta hänessä on yksi mielenkiintoinen ja mystinen kysymys: Miksi hänen tasoisensa pelaaja tulee jo kolmannen kerran maitojunalla takaisin Suomeen?
Asia on moniulotteinen.
Urheilu, jalkapallo ja elämä eivät aina ole reiluja. Näin voi olla myös Valenčičin kohdalla. Ehkä hän olisi ansainnut taitoihinsa nähden suurempia asioita niin Norjassa Stabækissa kuin viimeksi Dinamo Minskissä.
Joku selityshän siihen on kuitenkin olemassa, että Valenčič on Suomessa tähtikategoriaa, muttei pärjää ulkomailla kovemmassa ympäristössä. Tässä mielessä on kiinnostavaa nähdä, kuinka hänellä sujuu Simo Valakarin alaisuudessa Kuopiossa, sillä Valakari edustaa valmentajana vaativaa ja pedanttia koulukuntaa, kuten edustaa myös Mika Lehkosuo, jonka kanssa Valenčičilla meni sukset ristiin HJK:ssa.
Olin vuonna 2018 Hongassa pelatessani kentällä todistamassa Valenčičin ja Lehkosuon sananvaihtoa. Mediassa asiasta nousi kohu HJK:n ja KuPSin ottelun yhteydessä, kun Lehkosuo ja Valenčič ottivat yhteen. Yhteenotto nähtiin mediassa vain yhden ottelun ongelmana, mutta todellisuus kysymys ei ollut yksittäisestä ottelusta. Valenčič ei tuolloin ollut kiinnostunut ottamaan askeltakaan puolustuspelissä. Meitäkin vastaan Suomen Cupin välierässä hän tuli toisella puoliajalla vain seisoskelemaan keskiympyrään. ja pääsimme rauhassa pyörittämään peliämme ja nousimme otteluun mukaan.
Nuo tapaukset piirsivät selvän kuvan tilanteesta, jossa pelaaja otti omia erivapauksia, eikä suostunut kuuntelemaan päävalmentajan ohjeita. Kun kyse oli omaa joukkuetta vahingoittavasta toiminnasta, olisi voinut ajatella myös joukkuekavereilta tulevan kovaa palautetta tällaiselle pelaajalle. Vuonna 2018 HJK:lla ei kuitenkaan ollut riveissään enää esimerkiksi Markus Heikkisen kaltaista pelaajaa, joka olisi varmasti saanut ryhtiä slovenialaisen toimintaan.
***
Oli absurdia, että Lehkosuota kritisoitiin tuolloin tilanteesta. Tiedän itse kokemuksesta, että jos Lehkosuo on niskassasi, kysymys on välittämisestä. Valenčič vähät välitti valmentajansa sanomisesta, joten miksi valmentajan olisi pitänyt käyttää enää energiaa tällaiseen pelaajaan?
Ja juuri tässä on keskeisin pointti Valenčičin kohdalla. Kuinka hän sopeutuu pelaajana ja ihmisenä eri ympäristöihin?
Suomi on kohtuullisen helppo maa ulkomaalaiselle tulla pelaamaan jalkapalloa. Ihmiset puhuvat englantia ja asiat hoituvat yleensä sovitusti. Maailmalla tilanne on huomattavasti vaativampi ja tässä on varmasti Valenčičilla ollut näillä tiedoilla haasteita.
Ulkomaalaisena tärkein asia aluksi on päästä joukkueeseen hyvin sisään. Sen jälkeen kaikki on helpompaa. Helpoin tapa päästä nopeasti sisälle joukkueeseen on pelata hyvin alusta saakka, jolloin joukkueen ydinporukka yleensä ottaa pelaajaan mukaan saman tien.
Jos pelaaja sen sijaan pysyttelee joukkueen ulkopuolella ja tekee kentällä asiat oman päänsä mukaan, tulee monesti ongelmia niin muiden pelaajien kuin valmennuksenkin kanssa. En tietenkään tiedä tarkalleen mitä Norjassa tai Valko-Venäjällä on tapahtunut, mutta jalkapalloilijana Valenčičilla ei pitäisi olla vaikeuksia pärjätä noissa paikoissa. Ongelma on todennäköisesti ollut siksi jossakin muussa asiassa.
***
Toinen olennainen asia liittyy Valenčičin pelaamiseen. Hänen suurin heikkoutensa on puolustaminen, eikä Valenčičilla ole urallaan kuin ehkä kaksi kautta, jolloin kevyempi rooli puolustusvaiheessa on ollut jotenkin perusteltua tulostaululla olleiden lukemien kautta.
Piilokärjen rooli on tässä mielessä raadollinen. Olisi oltava joukkueen talismaani ylöspäin, jolloin saa anteeksi muut puutteet, mutta jos pelaaja pelaa kiikareilla useamman pelin, alkaa soraääniä kuulua.
Kaiken lisäksi nämä eri pelipaikkojen erikoismiehet ovat nykyjalkapallossa jo monista hyvistä sarjoista kadonneet, koska tarjolla on samantasoinen pelaaja, joka hoitaa vielä puolustusvelvoitteetkin. Tämä on yksi syy siihen, miksi Valenčičin läpimurto Euroopassa on kerta toisensa jälkeen tyssännyt.
Valenčičin kannalta tilanne on harmillinen, sillä hän voisi edelleen pelata huomattavasti Veikkausliigaa kovemmassa sarjassa, mutta hän on jo 30-vuotias ja mahdollisuudet päästä pelaamaan pelkillä vahvuuksilla ovat koko ajan harvemmassa ja harvemmassa. Näin se vain menee.
MTV3:n jalkapallotoimittaja Timo Innanen kommentoi KuPS-diilin jälkeen Valenčičian viime kauden esityksiä HJK:ssa sanomalla, että Valenčič joutui raatamaan liikaa alaspäin, mikä pitää paikkaansa peliminuuttien suhteen, mutta itse olin yllättynyt, että hän juoksi niinkin paljon mitä hän teki viime kaudella. Roope Riski hoiti kahden pelaajan työt ja Valenčič pystyi auttavasti tukemaan Riskin hyviä prässejä.
En usko, että Valakarin KuPSissa Valenčičille löytyisi jostain vapaalippu avauskokoonpanoon. Myös vain loppukauden mittainen sopimus viittaa tähän. Valakari haluaa nähdä, kuinka Valenčič sopeutuu hänen joukkueeseensa ja miettii jatkoa vasta sitten, kun näytöt on annettu tai jätetty antamatta.
***
Vaikka tässä jutussa on ollut negatiivinen klangi, korostan, että pallollisessa vaiheessa Valenčič on parhaimmillaan kansainvälisen tason pelaaja, joka tarvitsee vain yhden kerran tilaa kiihdyttääkseen pallon kanssa ja verkko heiluu. Tässä mielessä Valenčič on KuPSilleiso mahdollisuus, sillä Valakari osaa luoda pelisysteeminsä tuottamaan johdonmukaisesti Valenčičille edullisia tilanteita. On myös kiinnostavaa nähdä, kuinka Valakari organisoi puolustuksensa Valenčičin kanssa.
Valenčič näytti KuPSin esittelykuvassa olevan suhteellisen kevyessä kunnossa, mikä on hyvä asia. Valenčič on vahva pelaaja, mutta hänen on hyvä antaa jatkossa muiden tehdä salilla hauiskääntöä ja yläkroppaa. Ylipaino tai turha paino urheilijalla on yksi suurimpia altistavia tekijöitä loukkaantumisille ja uskon Valenčičin suorituskyvyn nousevan merkittävästi, mikäli hän on sulattanut jonkun kilon lihasta yläkropastaan. Räjähtävänä pelaajana hänellä on hyvällä harjoittelulla edessään vielä useampia hyviä pelivuosia, mitä edesauttaa pelipainon laskeminen hiukan alaspäin.
KuPS teki joka tapauksessa tällä hankinnalla Veikkausliigasta vieläkin mielenkiintoisemman. Myös Valenčič sai jälleen uuden mahdollisuuden urallaan kehittyä pelaajana ja ihmisenä kovemmalle tasolle.
