1. erä

Ottelun alussa näkyi aavistuksen se, että takana oli lepopäivä. Lähes suoraan aloituksesta USA sai heti maalipaikan ja 24 sekunnin pelin jälkeen tuomarin käsi nousi pystyyn Suomen jäähyn merkiksi. Se voi olla sattumaa, mutta pelimoodiin pääseminen on aina huilipäivän jälkeen haaste.

USA:n halu pelata päästä päähän, tunteen tuominen provosoiden, täysi Nokia-areena ja jenkkien pelitapa – eli pohjoisamerikkalainen taistelu- ja vauhtipeli kaikkine taistelupareineen ja kähinöineen – oli kutsua Leijonat mukaansa samantyyppiseen peliin.

Nopeasti kävi myös selväksi, että USA:lle träppi ei ole vahvuus. Suomen yksi viivelähtö tuotti Sakari Manniselle puhtaan läpiajon viidellä viittä vastaan seisovasta tilanteesta!

USA:n viivelähtö tuotti heiltä päätyheiton, josta Suomen oli helppoa jatkossakin kääntää USA:n hyökkäykset omiksi hyökkäyksikseen. Valssiin tarvitaan aina kaksi ja kun USA haluaa ja koettaa saada pelin tuollaiseksi AHL-lätkäksi , ei missään tapauksessa siis NHL-peliksi, niin tuskin Suomen valmennus sellaiseen ainakaan rohkaisisi.

Leijonat sai kuitenkin Mikael Granlundilta todella tärkeän maalin, joka johtui tosin aika lailla USA:n pahasta pölhöilystä jo lähes varmasta purkupaikasta, joskin Mannisen hienosta takakarvasta.

2. erä

Tämä on vuosi 2022 ja muistikuvat vahvoja, miten USA on uhonnut ja sössinyt omat mahdollisuutensa tuohon tyhjään puhinaan ja typeryyteen niin monet kerrat vuosien tai oikeastaan jopa vuosikymmenien aikana.

On vaikeaa ymmärtää, että onko tämä sitä arvostettavaa Pohjois-Amerikan jääkiekkoa sitten? No, otetaan sen verran takapakkia, että kyse on aina yksilöistä ja yksittäisistä ihmisistä. On kuitenkin muistettava, että Kanada on aloittanut hienosti ja ottanut kolme voittoa näissä kisoissa. Se kertoo tasan tarkkaan siitä, että kaikki lääkärit eivät välttämättä ole loistavia lääkäreitä, vaikka lääkäreitä ovatkin. Samoin kaikki jääkiekkoilijoilta näyttävät eivät ole hyviä jääkiekkoilijoita.

Tietenkin, kun  tuodaan MM-kisoihin näin kaukana maailman huipputasosta olevia pelaajia, tulos on sitten tässä. Pohjoisamerikkalaisten fuckin huutamista joskus pelättiin vuosikymmeniä Euroopassa, mutta nyt on jopa hankala katsoa tuota tyynesti. Varsinkin kun esimerkiksi toisen erän kaksi ensimmäistä tapausta olivat todella vaarallisia pelaajien terveydelle. Ja puhun nyt myöhäisestä taklauksesta Mikko Lehtoseen ja kyynärpäätaklauksesta Teemu Hartikaista  suoraan päähän.

Suomi ammattipelaajillaan käytti nämä hölmöilyt hyödykseen ja laittoi pelin pakettiin jo tässä erässä. Tässä vaiheessa lähinnä jännitti se, ettei yhtään Suomen pelaajaa menetettäisi tuohon vastustajan typeryyteen loppupelin aikana.

Samalla voimme ymmärtää miksi Suomen joukkue ei ole täynnä niitä kaikkia pehmeäkätisiä taitureita vaan joka osastoon löytyy pelaajia oikeassa suhteessa. Nytkin Leijonat Mikael Seppälän ja muiden isojen poikien avulla on pitänyt huolta siitä, ettei noin typerällä uhoamisella ainakaan kannata Suomea jatkossa kenenkään haastaa.

Tv-lähetyksessä Sami Kapanen teki mielenkiintoisen havainnon toisen erän loppuun penkkien välistä. Kapanen sanoi, että USA:n superpuolustaja Seth Jones on täysin apaattinen penkillä. Syy lienee häpeä omaan joukkueeseensa ja tapaan toimia, koska hän on tottunut toimimaan NHL-ammattilaisten ja huippupelaajien kanssa. Tällainen junnusättääminen tuskin on sitä, mitä hän lähti kisoista hakemaan.

Pelillisesti yksi huomio alivoimapelistä oli, että kun USA:n pelaajat olivat niin täynnä uhoa ja voimaa vihellysten jälkeen, sitä ei sitten löytynyt kiekon purkamiseen ennen Suomen toista maalia. Niitä paikkoja oli 4-5.

Mutta ei Suomelta mitään pois. Hermokontrolli pysyi hienosti ja ottelu ratkaistiin upeasti USA:n surkeaa kokonaisuutta vastaan.

3. erä

Kolmas erä oli juuri sitä terveenä pysymistä, sen suurempaa yhteenvetoa ei tarvita. Suomi hoiti erän tyylikkäästi, ammattimaisesti ja otti komean voiton.

Yhteenveto:

Tässä on keskusteltu paljon siitä, että riittääkö suomalaisten valmentajien taso NHL:ään. Eiköhän tuon kurittomuuden jälkeen saatu taas yksi vastaus lisää. Sitäkin voi jokainen jäädä pohtimaan tämän illan tapahtuman jälkeen.