Liiga on rajujen tosiasioiden edessä – pelejä tuskin jatketaan vielä tapaninpäivänä
Liiga on rajujen tosiasioiden edessä. Tunnelin päässä on valoa, mutta valo on yhä liian kaukana. Liigan on varauduttava pitkäkestoisiin rajoitustoimiin.
Liiga laittoi ovet hetkeksi aikaa kiinni ja aloitti ennenaikaisesti joulutaukonsa. Syynä tähän on koronavirusepidemia, jonka myötä sairaanhoitopiirit ovat kiristäneet rajoitustoimia ympäri maata.
Ensimmäisten joukossa rajoitukset iskevät luonnollisesti yleisötapahtumiin. Koska yleisöä ei käytännössä saa enää millään Liiga-paikkakunnalla ottaa ovista sisään, pelit laitettiin seis.
Pelata saisi, mutta Liigasta on viestitty pitkin koronakriisiä, että tyhjille katsomoille ei pelata.
Se on taloudellisesta näkökulmasta perusteltu päätös, mutta se on myös päätös, joka on osaltaan ajamassa Liigaa yhä syvempään kriisiin.
Himmeä valo
Koko maailma odottaa kuin kuuta nousevaa, että rokote päättäisi pandemian ja palauttaisi maailman tilaa kohti normaalia.
Etenkin urheilu toivoo tätä, sillä yleisötapahtumien rajoitusten vuoksi se on joutunut äärimmäisen haastavaan paikkaan.
Suomessakin on saatu hyviä uutisia rokotteen osalta, kun Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottivat torstaina suunnitelluista rokotuksen aikatauluista.
Suomessa rokotukset alkanevat ensi vuoden alussa. Tammi- ja helmikuussa rokotetaan terveydenhuollon työntekijöitä. Sen jälkeen siirrytään riskiryhmien ja vähitellen muun väestön rokottamiseen.
Se ei siis ole muutaman viikon projekti. Virukselle altista väestöä on yhä valtavasti talven ja kevään aikana.
Ihan heti ei ole siis merkittävää muutosta tilanteeseen tulossa edes rokotteen myötä. Valoa näkyy, mutta Liigan kannalta valo on himmeä ja tuskallisen kaukana.
On potentiaalinen uhka, että yleisörajoitukset kestävät pitkään.
Tapaninpäivä kuulostaa optimismilta
Kiekon pitäisi tippua jäähän Liiga-paikkakunnilla jälleen tapaninpäivänä 26.12. Siihen on kolmisen viikkoa aikaa.
Keväällä meni monta kuukautta ennen kuin yleisötapahtumia koskevat rajoitukset löysentyivät. Silloin epidemiatilanteen laantumista edistivät paitsi erittäin tiukat rajoitukset ja ihmisten liikkumisen huomattava väheneminen myös ajankohta.
Kesää kohden ylähengitystieinfektioiden leviäminen tyypillisesti laantuu. Tosin keväälläkin meni monta viikkoa tiukkojen rajoitusten asettamisen jälkeen siihen, että uusien tartuntojen määrä lähti laskuun.
Nyt mennään vasta kohti talvea. Rajoituksia on vasta asetettu. Rokotteesta ei ole tulossa pikavoittoa, vaikka se tuoneekin jollain aikavälillä päätöksen epidemiaan.
Kuulostaa hyvin optimistiselta, että kolmen viikon päästä tilanne olisi sellainen, että Suomessa saataisi järjestää laajoille yleisöille tilaisuuksia.
Alueellisia eroja varmasti on, ja joillain paikkakunnilla voi ollakin mahdollista pelata. Toki nyt suositus yleisötapahtumista tuli THL:ltä kategorisena koko maahan.
Yhtälö näyttää kokonaisuutena vaikealta, sillä oletettavasti usealla alueella rajoituksiin ei ole tullut merkittäviä lievennyksiä. Ja yleisötapahtumat ovat listan kärkipäässä, kun rajoituksia asetetaan, ja listan häntäpäässä, kun niitä puretaan.
Kun virusta on paljon liikkeellä yhteiskunnassa, ne ovat yksinkertaisesti liian iso riski.
Rohkeaa politiikkaa
Liigan päätös siitä, että pelejä ei pelata tyhjille katsomoille on tietyllä tapaa rohkea. Ja tässä kohtaa olisi helppo todeta, että myös näköalaton.
Elettiinkö tosissaan siinä uskossa, että kevään jälkeen koronavirus ei iskisi uudestaan toden teolla?
Oliko kesällä tehty kattava selvitys siitä, olisiko pelaaminen taloudellisesti mahdollista tyhjille katsomoille? Käännetty jokainen kivi? Pidetty työpajoja, aivoriihiä?
Vai oliko todettu saman tien, että ei ja piste?
Nyt sille pohdinnalle ja analyysille olisi tarvetta, sillä yleisörajoitukset voivat jatkua vielä Liigan suunnitteleman tauon jälkeen.
Homman budjetoiminen sen mukaan, että pelejä pelattaisi koko kausi yleisölle, toki rajatummalle määrälle kuin aiemmin, oli suunnitelmana syteen tai saveen.
Kaikki tai ei mitään.
Nyt ollaan menossa kovaa kohti hyökyaaltoja. Kun takana on jo valmiiksi vaikea syksy, jonka aikana useilla Liiga-paikkakunnilla on ollut koronarajoituksiinkin nähden huolestuttavan vähän yleisöä, näkymä on ennennäkemättömän tukala. Etenkin, jos koronatilanne jatkuu tämänkaltaisena viikkotolkulla vielä joulutauon jälkeenkin.
Länsinaapurissa Ruotsissa yleisöä on päässyt kiekkopeleissä huomattavasti rajatummin katsomoihin kuin Suomessa. Käytännössä on pelattu tyhjille katsomoille.
Ruotsissa seurat ovat valtavassa pulassa, mutta valtio on tukemassa jääkiekkoa laajasti. SHL-seurat ovat saavat paketista yhteensä reilun 10 miljoonan euron kokoisen siivun.
Liigan osalta toiveissa on, että myös Suomessa valtiovalta rientää apuun.
Elmo on UUDISTUNUT!
Tai osta joulukuun Elmo
irtinumerona tai lue se diginä
