Liigan päättämä nahkamalli voi olla rajuimmillaan pelkkä välimalli 12 seuran suljettuun Liigaan
Liiga-seurat päättivät siirtyä ensi kauden jälkeen 14+10 seuran A- ja B-liigaan ja tuoda suorat nousut ja putoamiset liigojen välille. Jukka Rönkä on skeptinen sen suhteen, miten pitkään näillä linjauksilla oikeasti tullaan Liigaa pelaamaan.

Liiga-seurat tekivät historialliseksi luonnehditut päätökset Liigan tulevasta sarjajärjestelmästä ja muista keskeisistä toimintamekanismeista. Aloitetaan joukkuemäärästä. Kaudesta 2027-28 alkaen pelataan niin sanotulla 14+10-mallilla. Jukka, oikea vai väärä ratkaisu?
Tätä ratkaisua voisi luonnehtia demokraattisen päätöksenteon sanelemaksi nahkaratkaisuksi. Suuret seurat olisivat halunneet supistaa Liigan joukkuemäärän 12:een ja se olisi ollut monessa mielessä todennäköisesti kaikista toimivin joukkuemäärä.
Viimeisten viikkojen aikana kävi kuitenkin selväksi, etteivät pienemmät seurat niele tätä mallia. Siksi oli löydettävä sellainen kompromissi, joka menee Liigan päätöksentekomyllyn läpi.
Päätös ei ollut varmasti helppo ja siitä kertoo myös se, että Liigan puheenjohtajan Jyrki Sepän mukaan Liigan joukkuemäärää voidaan tarkastella 2-3 vuoden päästä.
Tämän voi tulkita kädenojennukseksi suurimmille seuroille – varsinkin, jos A-liigassa pelaavien joukkueiden määrästä päätetään 2-3 vuoden päästä jonkinlaisella muulla tavalla kuin äänestämällä kaikkien seurojen kesken seura ja ääni -periaatteella, kuten nyt päätös tehtiin.
Toinen iso ratkaisu oli se, että A- ja B-liigasta noustaan ja pudotaan suoraan eli A-liigan viimeinen putoaa ja B-liigan voittaja nousee ilman tasonmittauskarsintoja. Mitä sanot tästä päätöksestä?
Ymmärrän hyvin, että nyt tehtiin tällainen päätös. Totta kai tämä on urheilullisesti erinomainen ratkaisu, joka tuo tervettä kilpailua ja korostaa osaamista.
On kuitenkin hyvä muistaa, että kysymys Liiga-seuran pyörittämisessä ei ole vain urheilusta, vaan yhtä lailla liiketoiminnasta. Tätä taustaa vasten en olisi yllättynyt, että jossain vaiheessa suurten seurojen keskuudessa nostettaisiin esille malli, jolla ne turvaisivat omaa liiketoimintaansa. Käytännössä tämä tarkoittaisi enemmän tai vähemmän suljettua A-liigaa.
Tätä asiaa ei varmasti nosteta huomenna esille, mutta tämänpäiväisessä kokouksessa tehtiin erittäin merkittävä muutos rahanjakomalliin. Jatkossa A-liigan seurat saavat Liigan yhteisistä rahoista, esimerkiksi tv-tuloista, 80 prosenttia, ja seurat saavat pitää play-off-otteluiden tulot itsellään, kun nyt ne on pistetty play-off-otteluissa pelanneiden joukkueiden yhteiseen jakokassaan.
Tällainen rahanjakomalli johtaa helposti, ellei jopa väistämättä, muutaman vuoden kuluessa tuloerojen kasvuun ja siihen, että A-liigan kärkiseurojen liikevaihdot ovat täysin eri kokoluokassa kuin B-liigan seurojen liikevaihdot ja tulot.
Siinä vaiheessa nousee väkisin esille kysymys, mitä B-liigaan putoaminen tarkoittaisi taloudellisesti jonkun suuremman seuran kannalta. Tarkoittaisiko se vain harmillista putoamista vuodeksi tai kahdeksi B-liigaan vai niin suurta taloudellista takaiskua ja pahimmillaan raskasta velkakierrettä, että sillä horjutettaisiin koko seuran toimintaa? Näinhän esimerkiksi kansainvälisessä jalkapallossa on usein käynyt, kun sarjojen väliset tuloerot ovat nousseet merkittäviksi.
Tässä on turha lähteä ennustamaan mitään, mutta en olisi yllättynyt, jos 14+10 malli on tosiasiassa muutaman vuoden mittainen väliaikainen malli ja jossain vaiheessa, ehkä 5-10 vuoden aikaikkunassa, suurimmat A-liigaseurat lähtisivät ajamaan jonkin muotoista suljettua sarjaa. Nykyinenkin Liiga avattiin muodollisesti, mutta monet kriitikot pitävät Liigaa silti tosiasiallisesti suljettuna ja ymmärrän hyvin miksi.
Ensi kaudella Liigassa pelataan siirtymäkausi, jonka aikana Liigassa pelaa 16-18 seuraa. Mitä sanot tästä ratkaisusta?
Tämä ratkaisun voidaan perustella miten tahansa, mutta tosiasiallisesti päätös tarkoittaa sitä, että Jokerit haluttiin nostaa ensi kaudeksi Liigaan ja nyt se nostettiin. Jos kysymys olisi ollut jostain muusta, silloin päätös olisi ollut se, että Mestiksen tämän kauden mestari ja toinen loppuottelija voivat hakea Liiga-lisenssiä ensi kaudeksi.
Nyt päätös muotoiltiin sellaiseksi, että lisenssiä voivat hakea Mestiksen viime kauden mestari eli Jokerit ja tämän kauden mestari sillä lisäyksellä, että jos Jokerit voittaa Mestiksen myös tällä kaudella, silloin myös toinen tämän kauden loppuottelija voi hakea lisenssiä. No mitä muuta tämä tarkoittaa kuin sitä, että kysymys oli Jokereiden Liiga-paikasta päättämisestä?
Tämäkin ratkaisu on ymmärrettävä. Kun isot seurat alkoivat muutama vuosi sitten valmistella Liiga-joukkueiden määrän supistamista, niiden keskuudessa oli varsin yksimielinen ajatus siitä, että Jokerit olisi hyväksi Liigan ja sitä kautta Liiga-seurojen bisnekselle.
Nyt sitten Jokerit-projekti on maalissa siltä osin, että Jokerit pelaa ensi kaudella Liigassa ja lähtee tavoittelemaan paikkaa A-liigassa kaudeksi 2027-2028.
Ensi kaudella Liigassa on joka tapauksessa hurja jännite, sillä runkosarjan 12 parasta seuraa pääsee suoraan seuraavan kauden A-liigaan ja sijoille 13-16 sijoittuneet karsivat vuoden päästä keväällä kahdesta viimeisestä A-liigapaikasta.




