Lotta Kemppinen jatkoi 60 metrin finaalissa upean tasapainoista tekemistään ja täräytti päivän kolmannessa juoksussaan ajan 7,22 ja itsensä sadasosataistelussa EM-hopealle.

Hetkeä myöhemmin Ella Junnila jysäytti korkeuspaikalla SE-tuloksen 196 ja EM-pronssia.

Kun taustalla on Kristian Pullin pituuspronssi, Nooralotta Nezirin nelostila aidoissa – vain sadasosan päässä pronssista – sekä Senni Salmisen, Kristiina Mäkelän ja Wilma Murron pistesijat, tuli Torunin EM-hallireissusta paras suomalainen arvokisareissu pitkään aikaan.

Ella Junnila hyppäsi EM-pronssille uudella SE-tuloksella 196.

Kun lisäksi viikonloppuun mahtui Junnilan ja Pullin SE-hyppyjen ohella Silja Kososen liki käsittämättömästi lumihankien keskellä paiskaama moukarin SE-tulos, hakee tämä viikonloppu vertaistaan. Ei tällaista ole koettu vuosikymmeniin.

Viime vuosien loputtoman kehitysoptimismin ja yleisurheilun piristyneen yleisilmapiirin jatkoksi saatiin lopultakin myös laajan rintaman näyttö tuloksina. Suomalaiset ottivat aivan uutta näkyvyyttä osana eurooppalaista yleisurheilua.

Tempun merkittävyyttä lisää se, kun huomaa missä lajeissa EM-hallien menestys tehtiin. Korkeushyppy, pituushyppy, 60 metriä – mitalilajit ovat erittäin kovan globaalin kilpailutilanteen lajimuotoja ja sittenkin hieman uusia menestyslajeja suomalaisille. Suomesta on tulossa hyppääjien ja pikajuoksijoiden yleisurheilumaa!

Kun tähän pakettiin tulee kesällä mukaan moukarin- ja keihäänheittoa sekä estejuoksua, alkaa kehittyvä yleistilanne näkyä entistä paremmin. Jotakin todella mielenkiintoista on nyt tapahtumassa.

Nuorten vallankumous

Tätä hehkutusta syventää havainto siitä, minkälaisten urheilijoiden voimilla suomalaiset nyt menestyvät.  22-vuotias Lotta Kemppinen oli ensimmäisissä oikeissa arvokisoissaan, samoin Senni Salminen. Ella Junnila on vielä juniori myös.

Ja vaikka Anni Siirtolan aitakisa kaatui varaslähtöön, jo se, että hän oli jo tässä uravaiheessa hakemassa arvokisakokemuksia, on syytä rekisteröidä. Sama koskee miesten aidoissa karsiutunutta, mutta hyvässä kehitystahdissa olevaa 23-vuotista Ilari Mannista.

Ja vaikka moukari ei hallilaji ole, viikonlopun lumisissa oloissa SE:n korjanneen Silja Kosonen ikä on myös syytä huomata: hän on 18-vuotias.

On vihdoin tapahtumassa jotakin mitä on kauan toivottu. Lahjakkaat nuorisolupaukset alkavat näkyä ja menestyä myös aikuistasolla, ja nimenomaan siinä ikävaiheessa, kun todelliselle huipulle tähtäävän urheilijan pitääkin. Se on hyvä merkki ja lupaa 2020-luvun loppupuoliskolta erittäin hyvää.

Yleisurheilussa on kasvamassa todella lahjakas ja hyvään nykyaikaiseen valmennukseen päässyt nuorisoketju – eivätkä jo aiemmin tutuiksi tulleet Nooralotta Neziri, Wilma Muro, Topi Raitanen, Annimari Korte, Elmo Lakka, Sara Kuivisto, Aaron Kangas ja muutamat muut vastaavat hyvässä kansainvälisessä tahdissa olevat nimetkään vielä mitään ikäloppuja ole.

2000-luvun yleisurheilun yleistunnelma on ollut melkoista tarpomista ja väkisillä yrittämisen tunnetta täynnä, mutta nyt alkaa olla merkkejä idean ja tasapainon löytymisestä. On lahjakkuutta, on monipuolisuutta, on tasoa, on tason leveyttä. On valmennuksellista kokonaisvaltaisuutta, verkostoitumisen ideaa, parhaan mahdollisen osaamisen etsimisen meininkiä.

Toki vielä on työtä jäljellä eikä yksi EM-hallireissu vielä mistään taikaiskusta kaikkea paremmaksi muuta, mutta tästä avautuu kyllä lupaava kehitysnäkymä jatkoa varten. Luultavaa on, että nämä hallimenestykset eivät jää näiden urheilijoiden uran kirkkaimmiksi huippuhetkiksi – vaikka tärkeitä käännekohtia ja merkkipaaluja ovatkin.

Tilanne on yleisurheilussa hyvä, ja huomattavasti parempi kuin vaikkapa MM-kisansa tänään päättäneessä naapurilajissa, suomalaisessa maastohiihdossa.

Mutta se onkin jo toinen tarina se.