NHL:n jokavuotinen varaustilaisuus ja sen ensimmäinen kierros järjestetään Suomen aikaa lauantain vastaisena yönä.

Viimeisen kymmenen varaustilaisuuden aikana NHL:ään on varattu 304 pelaajaa kaikkiaan ykköskierroksella. Ensi yönä 31 pelaajaa kuulee nimensä huudettavana NHL-draftin avauskierroksella. Vaikka joukkueita on nyt 32 ja mukana on myös laajennusjoukkue Seattle Kraken, Arizona Coyotes menetti varausvuoronsa rangaistuksena rikottuaan NHL:n sääntöjä järjestämällä sääntöjenvastaisesti omia testejään useille varausikäisille pelaajille.

Yhden silmiinpistävän huomion näistä kymmenen viime vuoden aikana avauskierroksella varatuista pelaajista voi kuitenkin tehdä – vain kuusi heistä on ollut maalivahteja.

Prosentuaalisesti se tarkoittaa sitä, että alle kaksi prosenttia ykköskierroksella varatuista pelaajista on ollut maalivahteja.

Se on pelipaikan merkitys huomioiden todella vähäinen lukema, huomauttaa NHL-seura Colorado Avalanchen maalivahtivalmentaja Jussi Parkkila.

Mutta mistä se oikeastaan johtuu?

”Yksi asia mikä vaikuttaa, on, että maalivahdeilla kestää kauemmin puhjeta kukkaan. Olemme nähneet esimerkiksi Auston Matthewsin ja Patrik Laineen kaltaisten pelaajien kohdalla, että he ovat olleet valmiita hyppäämään ryminällä kentälle saman tien. Maalivahdeilla tämä kestää kauemmin. Voidaan sanoa, että aika on joillekin kypsä 24-27-vuotiaina. Harva maalivahti on valmis hyppäämään lähes saman tien puikkoihin”, Parkkila sanoo.

”Toinen syy on, että Carey Pricen ja Tuukka Raskin kaltaisia lupauksia ei tule välttämättä edes vuosikymmenessä. Eli sellaisia lupauksia, joista näkee heti, että he ovat kasvamassa NHL:n ykkösmaalivahdin mittoihin. Suuntaus on ollut NHL-seurojen keskuudessa selkeästi sellainen, että mieluummin on siis varattu kenttäpelaajia.”

Silti ykköskierroksella varattujen maalivahtien määrä on Parkkilan mielestä yllättävän pieni.

”Maalivahdin ruutu on todella tärkeä. Näimme sen tuoreeltaan NHL:n pudotuspeleissä miten tärkeä pelaaja esimerkiksi Andrei Vasilevski Tampa Bayn maalissa oli. Vaikka edessä oli huippujoukkue, hän on myös kiistattomasti tämän hetken paras maalivahti maailmassa.”

***

Viimeiset kuusi ykköskierroksella varattua maalivahtia ovat vuonna 2020 numerolla 11 varattu Jaroslav Askarov (Nashville), 2019 numerolla 13 varattu Spencer Knight (Florida), 2017 numerolla 26 varattu Jake Oettinger (Dallas), 2015 numerolla 22 varattu Ilja Samsonov sekä 2012 numerolla 19 varattu NHL:n parhaaksi maalivahdiksi kasvanut Andrei Vasilevski (Tampa Bay) sekä numerolla 24 varattu Malcolm Subban (Boston).

Kiinnostavaa on, että Parkkilan mielestä ketään heistä ei voi pitää erityisen epäonnistuneena valintana – päinvastoin –, vaikka erityisesti Askarovin kohdalla arviointi on vielä kesken ja Subbanin ura NHL:ssä on ollut ailahteleva.

”Kaikki he ovat tavallaan onnistuneet. He ovat nousseet NHL:ään, mikä ei ole koskaan helppo homma maalivahdille. Onnistumisprosentti on siis kova, mikä on hieno juttu maalivahtien vinkkelistä”, Parkkila sanoo.

Parkkila odottaa myös Askarovista erittäin kovaa tulevaisuuden huippumaalivahtia – kuten jo NHL:n pudotuspelien makuun päässeestä Spencer Knightista.

”Uskon, että Askarov pelaa vielä vuoden Venäjällä Pietarin SKA:ssa. En kuitenkaan ihmettelisi lainkaan, jos hän lähtisi jo vuoden päästä NHL:ään ja nousisi Nashvillen kakkosvahdiksi. Hän voi tarvita alkuun puoli kautta farmissa, kuten New York Rangersin Igor Šestjorkin – joka löi tuolla tahdilla itsensä läpi. Myös Knight näytti hienosti kevään pudotuspeleissä talenttinsa. Molemmat ovat maalivahteja, jotka hyvin todennäköisesti nousevat NHL:ssä kärkimaalivahdeiksi”, Parkkila sanoo.

Nashvillen suomalaismaalivahti Juuse Saros on siis saamassa erittäin kovan haastajan.

”On varmasti saamassa. Saros oli kuitenkin niin hyvä päättyneellä kaudella, että jos hän jatkaa noin ja jopa pikkuasioita hiomalla parantaa, häntä on vaikeaa syrjäyttää. Nashvillessa on kyllä hyvin pullat uunissa maalivahtipelin osalta. Jos Askarov pysyy nöyränä, harjoittelee hyvin hyvässä valmennuksessa – kuten varmasti harjoitteleekin – mitään esteitä hänen nousemiselleen NHL:ään nopeassa aikataulussa ei ole.”

***

Maalivahtien tilanteeseen saattaa kuitenkin olla luvassa pieni muutos. Perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomen aikaa ykköskierroksella on menossa ennakko-odotusten valossa mahdollisesti jopa kaksi maalivahtia ykköskierroksella – SHL:ssä pelaavan Luulajan Jesper Wallstedt sekä WHL-sarjan Edmonton Oil Kingsin Sebastian Cossa.

”Tällä hetkellä näyttää siltä, että etukäteiskaavailuissa maalivahdit ovat vähän paremmin edustettuina. Listat ovat kuitenkin listoja. Sehän selviää sitten, miten jokainen seura vuorollaan näkee asian omasta näkövinkkelistään – että otetaanko maalivahti vai sittenkin kenttäpelaaja.”

Molemmat maalivahtien kärkinimistä ovat isokokoisia maalivahteja, sillä Wallstedt on 191-senttinen ja Cossa 197-senttinen maalivahti.

Kertooko se siitä, että koolla on väliä maalivahteja varattaessa?

Parkkilan mukaan kertoo, vaikka esimerkiksi juuri 179-senttisen Saroksen esimerkki osoittaa, ettei pituus ole kaikki kaikessa.

”Onhan se kylmä fysiikan laki, että jos on 190-senttinen atleettinen maalivahti, joka pystyy liikkumaan samalla tavalla kuin vaikkapa Juuse Saros – niin vaaka kallistuu isomman maalivahdin puolelle. On itsestään selvää, että pitkänä pelaajana maalivahti löytää paremmin irtokiekkoja, sillä ylhäältä näkee luonnollisesti paremmin kuin alempaa. Ja jos kiekkoa ei näe lainkaan, jos on maskia tai tulee ohjuria, voi kiekko silti napsahtaa paremmin peittävän maalivahdin olkapäähän”, Parkkila sanoo.

Maalivahtipelin kehittymisessä tällä hetkellä on valmennuksessa erityisen tärkeää kiinnittää huomiota alati nopeutuvan peliin.

”Kun peli on mennyt niin paljon nopeammaksi, myös maalivahtipelin vaatimukset ovat kasvaneet. Miten peliä luetaan ja miten liikutaan – kaikki tulee nyt paljon nopeammin ja laukauksetkin ovat kehittyneet. Ei ole aikaa reagoida ja lukea, vaan liikemallit ja pelinlukeminen on tapahduttava paljon pienemmässä ajassa kuin jo vaikkapa 10 vuotta sitten”, Parkkila sanoo.

”Tilanteet on tunnistettava entistä nopeammin – eli mitä teet, kun tulee ylivoimahyökkäys, päätypeli tai suorahyökkäystilanne. Nykyään maalivahdin tekemiä pieniäkin virheitä on vaikeaa paikata NHL:ssä. Ei tarvitse olla paljoa myöhässä, kun kiekko on yläkulmassa tai laukaus lipsahtanut patjan yli.”

”Esimerkiksi Tampa Bayn Andrei Vasilevski on hyvä malli kaikille maalivahdeille. Hän tekee monia asioita, yksityiskohtiakin, erittäin kovalla tasolla.”

***

Suomalaismaalivahtien osalta on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Suomalaisista Vezina-voittajista Pekka Rinne lopetti jo uransa. Myös 33-vuotiaan Tuukka Raskin sopimus Boston Bruinsin kanssa päättyi tähän kauteen, eikä Rask jatka ikuisesti.

Miltä suomalaisten maalivahtien NHL-tulevaisuus siis näyttä?

”On ollut hienoa nähdä, miten esimerkiksi Juuse Saros löi lopullisesti läpi viime kaudella. Joonas Korpisalo on ollut Columbuksessa ihan hyvä – ja Kaapo Kähkönen, Kevin Lankinen ja Ville Husso ovat nimiä, jotka toivottavasti pystyvät nousemaan ykkösmaalivahdeiksi. Se on kuitenkin vielä aikaista sanoa.”

Silti tulevaisuudessa on nähtävillä myös hieman huolenaihetta suomalaisen maalivahtituotannon suhteen.

”Jos kahdeksassa liigaseurassa oli ulkomaalainen ykkösmaalivahti ja sama suuntaus jatkuu, mistä saadaan jatkossa huippumaalivahteja, jos suomalaisille maalivahdeille on paikka vaikkapa vain viiden tai kuuden liigaseuran ykkösmaalivahtina”, Parkkila kysyy.

”Jos entistä vahvemmin nuorten pelaajien sarjaksi muodostuneessa Liigassa ei pysty olemaan ykkösvahti, niin kuinka voi kuvitella, että maalivahti pääsee esimerkiksi KHL:ään tai Sveitsiin saati NHL:ään? Trendi on huolestuttava. Toivottavasti nuoret ja lahjakkaat maalivahdit saisivat enemmän jalansijaa, sillä se palvelisi myös suomalaista jääkiekkoa.”