Manse meni finaaliin, mutta Tahko näytti hävitessäänkin, miksi se on vaarallinen vastustaja

Santtu Patovalle ei tullut tilastoihin yhtään kotiutusyritystä maanantaina.

Pesäpallo

Manse meni finaaliin, mutta Tahko näytti hävitessäänkin, miksi se on vaarallinen vastustaja

Manse PP pelaa finaalissa Vimpeliä vastaan. Pekka Arffman nostaa kuitenkin kunnioituksesta hattua myös Hyvinkään Tahkolle.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 5.9.2022 | KUVAT All Over Press

Hallitseva mestarijoukkue Manse raivasi tiensä Superpesiksen loppuotteluun kaatamalla Hyvinkään Tahkon neljännessä ottelussa Pihkalassa 2-0 (7-1, 4-3). Pekka, kertovatko numerot totuuden?

Siinä mielessä peli kertoi totuuden, että juuri tuon verran parempi Manse on Tahkoon verrattuna, mitä se tänään pelillisesti oli. En puhu nyt niinkään numeroista, vaan siitä millaista Mansen ulkopeli oli, millaisilla lyönneillä se teki tilanteet ja löi juoksut – ja miten Tahko pelasi omat tilanteensa.

Ensimmäinen jakso oli toki tyrmäys, mutta toisaalta Tahko näytti tässä ottelussa hävitessäänkin, miksi se on niin vaarallinen vastustaja.

Ensimmäisellä jaksolla se sai väännettyä kyllä tilanteita, mutta se hukkasi ne turhalla hätäilyllä. Esimerkiksi Petteri Alanen pudotti mailan käsittämättömässä paikassa ja Eero Kuitunen karkasi epätoivoisessa tilanteessa kolmoselta. . Lisäksi Jere Vikströmillä oli vaatimaton ilta – ja jos kakkosella on vaatimaton ilta, silloin ollaan vaikeuksissa.

Mutta toisella jaksolla Tahkolla oli piipussa koko ajan mahdollisuus viedä jakso, vaikka se toki olikin pelillisesti altavastaaja. Toinen jakso näytti myös sen, että jos Niemellä saadaan paikkoja, hän lyö niistä kyllä juoksuja.

En tarkoita, että Tahkon olisi pitänyt voittaa toinen jakso, mutta se olisi voinut tehdä sen ja siinä Tahkon vahvuus on ollut koko kauden – sen sitkeydessä ja vaarallisuudessa.

Millaisen kuvan tämä ottelu jätti Mansesta?

Äärimmäisen vahvan. Joukkueella on tämä superkova ydin, josta on puhuttu jokaisessa käänteessä, mutta eihän sitä voi ohittaa. Nytkin Henri Puputti ja Perttu Ruuska löivät ensimmäisellä jaksolla Mansen juoksut kahdestaan – Puputti neljä ja Ruuska kolme. Ja toisella jaksolla Mansen neljästä juoksusta Ruuska löi kaksi, Juha Puhtimäki yhden, Timo Torppaan tyhjään kenttään kunnarin.

Yhdestätoista juoksusta kolme tuli ulkopelaajan virheen avustamana, mutta muuten Mansen juoksut tulivat hyvillä lyönneillä. Ja onhan nämä Mansen tärkeimpien pelaajien prosentit hurjia. Juuso Myllyniemellä prosentit olivat jopa sata. Myös ulkona Manse pelasi tosi vahvan pelin ja Tahko joutui puristamaan juoksunsa tosi hyvillä lyönneillä.

Julkisuudessa puhutaan paljon Puhtimäestä, mutta kyllä valokeilan pitäisi ottaa yhtä voimakkaasti myös Myllyniemi, Tuomas Jussila ja Puputti. Esimerkiksi Puputti on todella jäinen pelaaja tällaisissa peleissä, joissa aletaan ratkoa kaikista isompia pokaaleita.

Palataan finaaliin tarkemmin myöhemmin, mutta Manse on Tahko-sarjan perusteella valmis kohtamaan Vimpelin. Varmasti Vimpeli tulee lyömään rumputulta kolmospuolelle ja testaamaan toisella puolella Aku Kettusta, mutta luvassa on kyllä huikeat finaalit.

Entä sitten pronssiottelu, jossa iskevät yhteen syksyn yllättäjät Hyvinkää ja Joensuu?

Pidän Hyvinkäätä suosikkina pronssiottelusarjassa pitkälti juuri sen hurjemman lyöntikaluston takia.

Niemi ja Juha Korhonen ovat loistovedossa ja vaikka Valentin Ikonen ei pelannutkaan mitään ihmeellistä Manse-sarjaa, hän muodostaa kuitenkin vaarallisen vasemmalta lyövän kaksikon yhdessä Santtu Patovan kanssa nelosena ja viitosena.

Uskon, että molemmat tekevät kyllä tilanteita ja ulkopelikin on kohtalaisen tasavahvaa, mutta ero tulee kotiutusosaston tason ja leveyden takia. Juho Toivola on pelannut hyvän kauden, mutta Niemi on vielä astetta kovemmassa vireessä ja onhan Kore Korhosenkin mailassa lähes yhtä kova kiilto.

Tahko on pelannut kokonaisuudessaan tosi hyvän kauden. Se on pelannut omilla vahvuuksillaan ja pystynyt kehittämään peliä koko kauden. Nyt vain vastassa oli sellainen seinä, että sen yli Tahko ei enää pystynyt kiipeämään.