Vimpeli otti toisen kiinnityksen pesäpallon Suomen mestaruuteen kaatamalla Mansen toistamiseen sunnuntaina Kaupissa numeroin 2-0 (3-0, 4-2). Pekka, nähtiinkö tänään loistava Vimpeli vai vaisu Manse?

Nähtiin molemmat.  Vimpelin ulkopeli oli tänään jäätävän hyvää, mutta Mansen sisäpeli oli suoraan sanottuna surkeaa. Jos Manse tasoinen joukkue saa ensimmäisellä jaksolla kaksi kolmostilannetta ja kymmenen kärkilyöntiä ja se saa koko ottelussa vain kuusi kolmostilannetta, silloin kaikkea ei voi Mansen tasoisen joukkueen kohdalla pelkästään ulkopelijoukkueen loistavuuteen. Kaiken lisäksi sen kahdesta juoksusta toinen tuli harhaheitolla eli se sai koko ottelussa vain yhden lyömällä lyödyn juoksun.

Me voimme listata yksittäisten pelaajien epäonnistumisia. Tuomas Jussila pelasi sisällä jo toisen pelin peräkkäin, Perttu Ruuskan onnistumisprosentti oli kolmessa kotiutusyrityksessä ja yhdessä kakkosvaihdon purkuyrityksessä nolla, Simo Vainikainen meni kentälle 50 prosentilla ja vaihtajajokeri Lauri Kivisen prosentit olivat 25.

Mutta yksittäisten epäonnistumisten takana on suurempi kysymys – pelinjohtaja Juhani Lehtimäen peluuttaminen. Kausia on sinällään turha verrata keskenään, mutta viime kaudella kakkoskärki sai paljon vastuuta, kun Lehtimäen aikana peluuttaminen on kaventunut ykköskärkeen. Tänään se pelasi sisäpeliä käytännössä viidellä pelaajalla ja jokereilla ja esimerkiksi Leevi Lehdolle ja Tomi Lehtoselle ei ollut edes yhtään yritystä.

Lehtimäki on varmasti laskenut, että nämä kokeneet ja kovat soturit hoitavat ruutunsa, mutta kun peluuttaminen on tällaista, silloin sisäpeli muuttui erittäin haavoittuvaksi, minkä myös ykköskärjen pelaajat tiedostavat. Heidän on pakko onnistua jokaisessa paikassa ja jos he eivät onnistu, käy kuten tänään kävi. Se, että Manse pelaa tällaista sisäpeliä, on kiistaton ja yksielitteinen epäonnistuminen ennen kaikkea Lehtimäeltä.

Hyvä kontrasti asiasta on Vimpeli. Totta kai Mikko Kanala tuli takaisin kehiin kreivin aikaan ja hän ollut iso pala Vimpelin kakkoskärjen pelaamisessa, mutta kun Vimpeli pelaa muutenkin kakkoskärjellä, silloin se kestää sen, jos sen ykköskärjen peli ei kulje optimaalisella tavalla, kuten eilen ja osin myös tänään tapahtui – ja se kestää myös sen, että kun tilanteita tulee, silloin jopa kotiuttajienkin vara epäonnistua. Esimerkiksi Janne Mäkelällä oli tänään viidellä yrityksellä nolla onnistumista. Manse ei sen sijaan kestänyt Perttu Ruuskan nollapeliä.

Millainen Vimpelin esitys oli tänään?

Ulkopeli oli mykistävän hyvää. Teemu Kinnunen pelasi jälleen loistavan ottelun ja Vimpelillä oli muutenkin ulkopelissä onnistujia laajalla rintamalla. Severi Lassila oli elementissään, Kanala pelasi jälleen hyvä ottelun ja Matias Rinta-aho ja Aleksi Lassila olivat etukentällä erinomaisia. Olli Heikkala on pelannut todella hyvät finaalit varsinkin sisällä, mutta myös ulkona.

Sisällä ykköskärki ei ole rullannut täysillä sylintereillä ja Mäkelälle sattui tänään musta päivä, mutta Vimpeli on silti ollut valovuoden Mansea edellä. Jokereista Jukka-Pekka Vainionpää on voittanut jokereiden yhteenoton Ruuskan kanssa ja tänään kunnarin lyönyt Jere Saukko on ollut korvaamaton syvyyspelaaja etenijäjokerina.

Ja onhan tuossa kakkoskärjessä nostettava hattua vanhemman Heikkalan lisäksi myös Kanalalle ja Lassilalle. Lassila on hyvä esimerkki, mitä erilaisella peluuttamiselle voidaan tehdä. Jos Lassila olisi ollut koko kauden samanlainen jämämies kuin Mansen hännän pelaajat, häneltä olisi ollut turha odottaa suuria tekoja sisällä. Lassila on saanut kuitenkin vastuuta Tomi Niskasen alaisuudessa ja nyt satoa voidaan korjata. Ei hän toki Vimpelin sisäpelin syömähammas ole, mutta erittäin tarpeellinen pala kahdella kärjellä pelatessa.

Muutenkin nämä kaksi ottelua ovat olleet isoja sulkia Niskasen hattuun. Hänen aikalisäänsä Mansen ainoalla hyvällä sisävuorolla toisella jaksolla on hehkutettu aiheesta. Manse oli selvästi saamassa ottelusta kiinni, mutta Manse jäätyi täysin Mansen aikalisällä ja jakso ja samalla ottelu oli siinä.

Näetkö, että Manse voi nousta vielä kahden tappion sillasta?

Manse on niin kova ja kokenut ryhmä, että sitä ei kannata nylkeä ennen kuin pilli on soinut viimeisen kerran. Mutta on tässä Mansella tekemistä. Tänään sillä oli onnistujat vähissä. Sisällä Timo Torppa pelasi hyvän ottelun etenijäjokerina ja Henri Puputti löi Mansen ainoan lyödyn juoksun. Juha Puhtimäki hoiti ruutunsa niin sisällä kuin ulkonakin, mutta hänelle tuli ykköskärjen pelin tukehtumisen seurauksena vain kolme yritystä mailassa.

Mansen haasteena on, että sen oman pelin kuntoon laittaminen on yksi asia ja toinen on Vimpelin hurja vire niin sisällä kuin varsinkin ulkona. Lehtimäen on turha mennä vaatimaan hirveitä apuja kakkoskärjeltä, sillä vahinko on jo tapahtunut. Mansen on siis pakko saada ykköskärkensä toimimaan ja sen lisäksi se tarvitsee todennäköisesti myös läpilyöntejä päästäkseen mukaan ottelusarjaan.

Helppoa Mansen ei ole kuitenkaan tästä sillasta nousta. Vimpeli on tällä hetkellä sellaisessa hurmiossa ja niin jäisessä vireessä, että kolmen ottelun voittaminen putkeen Vimpeliä vastaan alkaa olla mahdottomuuden rajamailla tai jopa sen ylikin.