Marcus Rashfordin Barcelonan tarinassa kaikki kauneus voi päättyä rumuuteen
Marcus Rashford on palannut parrasvaloihin Barcelonassa, mutta miten pitkään Camp Noun valot loistavat hänelle?
Houkutus olisi ilmeinen. Marcus Rashford olisi helppo rinnastaa Robert Louis Stevensonin legendaarisen romaanin legendaariseen kulttihahmoon, tohtori Jekylliin ja Mr. Hydeen.
Rinnastus olisi helppo perustellakin.
Tarvitsisi vain kertoa, kuinka briljantti jalkapalloilija 28-vuotias Rashford on ollut parhaimmillaan ja miten suurella sydämellä hän on tehnyt erilaista hyväntekeväisyystyötä ja miten hän on kampanjoinut yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan – ja kääntää sitten tarinan toinen puoli.
Siinä tarinassa kerrottaisiin Manchester Unitedin akatemian suuresta kultapojasta, jonka oli vaikea sopeutua yhteisiin pelisääntöihin. Kultapojasta, joka oli laiska harjoittelija ja joka nousi otsikoihin juhlittuaan yökerhoissa otteluita ennen ja niiden jälkeen.
Kun Manchester Unitedin päävalmentajalle Rúben Amorimille paljastui viime vuoden tammikuussa, että Rashford oli vastoin joukkueen sisäisiä sääntöjä juhlinut kahtena viikonloppuna peräkkäin pohjoisirlantilaisissa yökerhoissa otteluja ennen ja jättänyt toisella kerralla viimeistelyharjoitukset väliin oltuaan ”sairaana”, Amorimille riitti.
Amorimin mukaan hän olisi ottanut vaihtopenkille mieluummin joukkueen 63-vuotiaan maalivahtivalmentajan kuin Rashfordin.
Amorim ei käyttänyt sanoja rotten egg tai ovo podre, mutta sitä hän tarkoitti – mätämunaa.
***
Paluuta siltä joelta ei enää ollut. Rashford pantiin pakettiin ja lainattiin loppukaudeksi Aston Villaan.
Rashfordin loppukausi Aston Villassa ei ollut mitään ilotulitusta – vain kaksi maalia kymmenessä Valioliigan ottelussa –, mutta hän väläytteli vanhaa taikaansa sen verran, että Rashfordista kiinnostui itse Barcelona.
Ei pelkästään siksi, että Rashford olisi ollut poikkeuksellisen lahjakas pelaaja, vaan siksi, että hän mahtui Barcelonan tiukkoihin ja tarkkaan valvottuihin taloudellisiin raameihin.
Barcelona sai lainattua Rashfordin koko kaudeksi ja se sai neuvoteltua Manchester Unitedin kanssa lunastushinnaksi 30 miljoonaa euroa.
Osallistu ElmoTV:n kuittikisaan ja voita tonni!
Lunastushinta ei kertonut Rashfordin arvosta pelaajana, vaan siitä, kuinka epätoivoisesti Amorim halusi päästä eroon mätämunasta.
Nyt, seitsemän kuukautta myöhemmin, ollaan mielenkiintoisen kysymyksen ääressä – mitä Barcelona aikoo Rashfordin kanssa tehdä.
Espanjalainen sanomalehti Mundo Deportivo, jolla on perinteisesti läheiset suhteet Barcelonaan, uutisoi perjantaina, että Barcelona on päättänyt käyttää Rashfordin lunastuspykälän ja maksaa hänestä vaaditut 30 miljoonaa euroa.
***
Kaikki siis hyvin – vai onko?
Englantilaismediassa on hehkutettu tällä kaudella viikko toisensa jälkeen Rashfordin loistavia esityksiä Barcelonassa. Hehkuun ja otsikoihin on ollut aihetta – yksittäisissä otteluissa ja yksittäisinä hetkinä.
Todellisuudessa Rashford kuuluu Barcelonassa toisen tai kolmannen viulun soittajiin. Hän on toki syöttötilastossa kuudella maalisyötöllään kolmantena, mutta maalintekijänä hän on neljällä La Liga -osumallaan vasta joukkueen seitsemänneksi tehokkain viimeistelijä.
Peliaikaa hänen on saanut minuuttilaskennassa 10:nneksi eniten ja avauksessa hän ollut 11:nneksi useimmin.
Vaikka whoscored.com ei olekaan otteluiden arvioijana jumala, Rashford on sen rankingissa vasta 12:nneksi paras Barcelonan pelaaja tällä kaudella ottelukohtaisten arvosanojen perusteella.
Rashford on pelannut tällä kaudella La Ligassa 13 kertaa avauksessa ja yhdeksässä ottelussa hän on tullut vaihdosta. Rashford on pelannut koko kauden aikana vain neljä kertaa täydet minuutit. Viimeksi näin tapahtui joulukuussa. Lauantaisessa Villarreal-ottelussa hän tuli vaihdosta kentälle viimeiseksi 17 minuutiksi.
Maaleja Rashford on tehnyt La Ligassa neljä 6,62:n xG:llä.
Mestarien liigassa Rashford on viimeistellyt viidesti ja syöttänyt kolme maalia.
Vaikka tilastoissa onkin valoa, Barcelona on pitkään arponut, kannattaako Rashford lunastaa.
Se kertoo, että Rashfordiin ollaan samaan aikaan tyytyväisiä ja tyytymättömiä.
***
Rashford on pelannut urallaan kärjessä ja vasemmalla laidalla, mutta hän on ollut parhaimmillaan aina välikaistalla. Rashfordia on verrattu Thierry Henryyn. Myös Henry pelasi samaa vasenta välikaistaa ja karkasi sieltä Rashfordin tavoin nopeutensa turvin tuomaan kaaosta ja tuhoja – ja leikkaamaan sisälle ja hakemaan oikean jalkansa vapaaksi ennen maalilaukausta.
Ongelmana ei ole ollut koskaan se, mitä Rashford on parhaimmillaan, vaan millainen hän on heikoimmillaan – ja miten vaikeaa hänen on ollut sopeutua erilaiseen taktiseen pelaamiseen.
Tässä kohtaa myös vertaus tohtori Jekylliin ja Mr. Hydeen ontuu. Rashfordilla on kiistatta kaksi puolta, mutta hän on Mr. Hyde vain mieleltään.
Sen sijaan pelaajana Rashfordin vertaaminen Jekylliin ja Hydeen olisi romantisointia. Hänellä ei ole kentällä kahta puolta, vaan yksi puoli. Rashford on yksiulotteinen täsmäase, jota on osattava käyttää sellaisessa roolissa, joka on tehty mittatilaustyönä Rashfordille.
Amorimin jalkapallossa sellaiselle pelaajalle ei löytynyt roolia. Siksi Rashford alkoi voida pahoin Old Traffordilla.
Kahta vuotta aiemmin Erik ten Hag toimi toisin. Hän rakensi Manchester Unitedille pelitavan, jossa Rashford pääsi loistamaan.
Jälki oli tuhoisaa: Rashford teki Valioliigassa 17 maalia, mikä sivusi hänen kaikkien aikojen yhden kauden ennätystään. Kun mukaan laskettiin myös muut kilpailut, Rashford viimeisteli ten Hagin avauskaudella 56 ottelussa 30 maalia ja antoi 12 maalisyöttöä.
***
Hansi Flick on löytänyt Barcelonassa Rashfordille jälleen roolin, jossa hän viihtyy ja jossa hän pystyy hyödyntämään lahjojaan – mutta riittääkö se Barcelonalle ja jos riittää, miksi?
Kysymykseen on kaksi erilaista vastausta.
Kaunis ja ruma vastaus.
Kaunis vastaus on se, että Barcelona pitää Rashfordia pelaajana, jolla on käyttöä ja tulevaisuutta Camp Noulla ja josta kannattaa siksi maksaa 30 miljoonaa euroa.
Kauniin vastauksen vaihtoehtona on ruma vastaus.
Barcelona on tunnettu La Masiasta, tarunhohtoisesta akatemiastaan, joka on kasvattanut maailmalla lukemattoman määrän lahjakkaita jalkapalloilijoita Lionel Messistä, Xavista ja Andrés Iniestasta alkaen. Nytkin Barcan suurimmat jalokivet Lamine Yamalin ja Pedron johdolla ovat La Masian lapsia.
Kysymys ei ole vain lahjakkaita pelaajia kasvattavasta akatemiasta. Kysymys on myös filosofiasta. Jos vaa’assa ovat vastakkain on seuran oma juniori ja joukkueeseen hankittu Rashfordin kaltainen kokenut ja nimikuulu pelaaja, Camp Noulla kumarretaan mieluummin aina La Masiaa.
Se on myös avainkysymys Rashfordin kannalta.
Barcelonan presidentiksi pyrkivä Xavier Vilajoana on korostanut omassa kampanjassaan, että Barcelonan pitäisi katsoa pelaajia hankkiessaan aina ensin omiin junioreihinsa.
Siksi hänen mukaan Rashfordin sijasta Barcelonan pitäisi ennemminkin käydä hakemassa Mallorcalta kotiin erinomaista kautta pelaava Jan Virgili, joka siirtyi viime kesänä Barcelonan akatemiasta Mallorcalle ja joka on Rashfordin tavoin oikeajalkainen vasemmalla pelaava hyökkääjä.
Vilajoana ei ole yksin näkemyksensä kanssa. Siksi Espanjassa epäillään, että jos Barcelona lunastaisi Rashfordin, se lunastaisi hänet siksi, että 68 maaottelua Englannin maajoukkueessa pelanneen hyökkääjän lunastushinta on alhainen.
Ja siinä epäilijät ovat oikeassa. Jos Barcelona lunastaisi Rashfordin 30 miljoonalla eurolla, se voisi myydä hänet takaisin Valioliigaan helposti 50-60 miljoonalla eurolla. Vaikka saman tien.
Kaunista ja taloudellisesti äärimmäisen järkevää Barcelonan kannalta, mutta rumaa ja tylyä Rashfordin kannalta.






