Pattijoen Urheilijoiden taloustilanne on noussut pesäpallon tämän hetken ykköspuheenaiheeksi.

Seuran johtokunta julkaisi lauantaina kirjeen kannattajille, jossa se vahvisti Kalevan tiedot Pattijoen vaikeasta taloustilanteesta. Johtokunta perusteli talousahdinkoa sillä, ettei seurassa tehty koronakriisin iskiessä tarpeeksi suuria leikkauksien pelaajien palkkioihin, ja ettei seuran menestys ole ollut odotusten mukainen.

Parhaat kertoimet kaikkeen urheiluun Expektiltä – kokeile jopa 50 euron ilmaisvedolla!

Pesäpalloliitto lähetti aiemmin syksyllä Pelaajayhdistyksen kautta Superpesiksen pelaajille sekä sen lisäksi pelinjohtajille kyselyn, ovatko seurat maksaneet kaikki heille kuuluvat palkkiot. Nyt Pesäpalloliitto on pyytänyt osalta seuroja lisäselvityksiä niiden taloustilanteesta ennen kuin se käsittelee ensi kaudeksi myönnettäviä Superpesis-lisenssejä.

Kaikista vaikein ja uhkaavin tilanne on juuri Pattijoella. ElmoTV:n tietojen mukaan Pattijoen Superpesis-lisenssin peruminen näyttää tällä hetkellä todennäköiseltä.

Pattijoki sijoittui päättyneellä kaudella runkosarjassa kahdeksanneksi. Se kohtasi puolivälierissä Vimpelin, joka pudotti sen ulos jatkosta suoraan kolmessa ottelussa otteluvoitoin 3–0.

Kauden jälkeen Pattijoen ovat jättäneet uransa lopettaneet Topi Kosonen, ja Jari Törmänen, Kempeleeseen siirtynyt Sami Haapakoski, Kankaanpäähän lähtenyt Severi Piispanen sekä sopimuksensa oma-aloitteisesti purkanut Miikka Matikka.

”Aiemmin”

ElmoTV:n pesäpalloasiantuntija Pekka Arffman suhtautuu Pattijoen taloustilanteeseen ja mahdolliseen sarjasta sulkemiseen ristiriitaisin tuntein.

”Se, että Pesäpalloliitto on puuttunut seurojen taloustilanteisiin ja rästissä oleviin pelaajapalkkoihin, on sinällään hyvä asia, mutta tässä on nyt sellainen sivumaku, että nämä ongelmat olisivat tulleet jotenkin yllätyksenä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä näiden muutamien seurojen talousongelmista on puhuttu pesäpallopiireissä avoimesti jo monta vuotta. Siksi näihin tilanteisiin olisi voitu ja pitänyt reagoida aiemmin”, Arffman sanoo.

”Myös Pattijoen johtokunnan kirjeessä kannattajille on hieman ontto kaiku. Voidaan tietenkin sanoa, että on tehty virhearvioita niin pelaajapalkkioiden leikkaamisessa koronakriisin seurauksena ja siinä, miten joukkueen olisi pitänyt menestyä sarjassa.”

”Todellisuudessa kysymys on kuitenkin ollut huonosta seurajohtamisesta. Jotkut seurat leikkasivat todella rajulla kädellä pelaajapalkkioita koronakriisin alettua ja ne ovat selvinneet koronasta jopa yllättävänkin hyvinkin.”

Samat kriteerit

Arffman pitää tärkeänä, että Pesäpalloliitto toimii nyt reilusti kaikkia seuroja kohtaan.

”Jos jollekin seuralta evätään lisenssi ja jollekin toiselle se myönnetään, silloin siinä pitää olla sellaiset kriteerit, että ne oikeasti kestävät päivänvalon. Nostaisin tähän vertailuun mukaan myös Jyväskylän Kirin lisenssin perumisen syksyllä 2015. Näiden ratkaisujen pitäisi olla linjassa keskenään.”

”Pesäpalloliiton on myös otettava tiukempi ote seurojen talousseurannasta, jotta näihin liukumisiin huonoon suuntaan voidaan reagoida siinä vaiheessa, kun niihin voidaan vielä vaikuttaa. Lisenssi on tietenkin yksi keino, mutta seurojen taloutta pitäisi seurata myös kauden aikana, ja jos nähdään, että joku seura on vaikeuksissa, silloin sitä olisi pyrittävä kaikin käytettävissä olevin keinoin auttamaan”, Arffman sanoo.

Ilmiö

Pattijoen ajautumista kuilun partaalle Arffman pitää surullisena asiana.

”Pattijoki on ollut pesäpallokartalla viimeisen 20 vuoden aikana persoonallinen ja tervetullut ilmiö. Sillä oli varsinkin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä todella hyvä joukkue, joka oli rakennettu Pattijoen omien junioreiden ympärille. Sami Aholan, Pertti Mäkelän, Marko Rasinkankaan ja Timo Kallion kaltaiset kaikkien tuntemat huippupelaajat olivat Pattijoen omia helmiä ja vaikka Sami Haapakoski onkin alkujaan Ylivieskan Kuulan kasvatti, hänkin teki läpimurtonsa Pattijoella.”

”Pattijoki oli muutenkin Heikki Tuomikosken aikana ja Rautaruukin tuella aikansa ilmiö. Pattijoki sai houkuteltua omien kasvattiensa rinnalle Raaheen Topi Kososen, Jarkko Kokon, Pasi Pohjolan ja Jukka-Pekka Vainionpään kaltaisia kovan luokan pelimiehiä, joille myös maksettiin kovan luokan palkkioita.”

”Pattijoki oli parhaimmillaan myös mielenkiintoinen joukkue taktisesti. Siellä tehtiin erilaisia taktisia kokeilua, joista osa on vieläkin käytössä pesäpallossa.”

Arffmanin mukaan Pattijoen kuihtumiselle on ollut loogiset syyt.

”Ensimmäinen iso asia oli, että siellä lopetettiin oman juniorityön tekeminen siinä mitassa ja sillä tasolla kuin aiemmin. Toinen merkittävä tekijä oli se, että Rautaruukki veti suurimman osan taloudellisesta tuestaan pois ja Pattijoki on joutunut keräämään rahansa viime vuosina pienistä puroista.”

”Kaiken lisäksi Raahen seudun väestöpohja on sen verran pieni, että Pattijoki on joutunut tyytymään varsin vaatimattomiin katsojalukemiin. Esimerkiksi viimeisellä ehjällä kaudella, 2019, se oli Siilinjärven kanssa ainoa Superin seura, joka ei rikkonut 1000 katsojan keskiarvon rajaa 926 katsojan keskiarvollaan.”