Pattijoki 2020: Joukkueanalyysi

Pattijoki lähti kauteen suurin odotuksin, mutta siitä tuli lopulta runkosarjan suurin pettymys miesten Superissa. Joukkue pääsi juuri ja juuri pudotuspeleihin, vaikka sitä pidettiin ennen kautta mitaliehdokkaana. Puolivälierissä se pelasi näennäisesti kaksi tasaista ottelua Joensuuta vastaan, mutta todellisuudessa Joensuu oli eri sarjan joukkue.

Pattijoen kausi kaatui selkeästi kotiutuksiin. Sen kärjen pelaaminen ja tilanteiden tekeminen – kuten myös ulkopeli – olisivat riittäneet paljon korkeammallekin, mutta meno tyssäsi kotiutuksiin. Toki osasyynä heikkoon kauteen olivat myös loukkaantumiset, mutta ne olivat vain osasyy. Pattijoki pelasi koko kauden alle oman tasonsa ja siksi sen kausi oli pettymys.

Paperilla Pattijoella oli riittävästi kotiutusvoimaa, mutta sen sisäpeli rullasi siten, että Sami Haapakoski ja Topi Kosonen joutuivat tekemään paljon myös tilanteita. Se kaikki oli pois Pattijoen kotiutusvoimasta, eivätkä keskinkertaiset lyöjäjokerit, Juuso Keski-Koukkari ja pitkään loukkaantuneena ollut Jari Törmänen pystyneet kantamaan kotiutusvastuuta toivotulla tavalla.

Pattijoki 2020: Pelinjohtaja-analyysi

Jussi Haapakoski ei voi paeta omaa vastuutaan Pattijoen heikossa kaudessa. Haapakoski johti Pattijoen sisäpeliä siten, kuten valtavirtana tällä hetkellä on – varman päälle. Ensin tilanne päälle ja sen jälkeen kotiuttajat kehiin. Myös sarjan kolme muuta pettymystä, Hyvinkää, Seinäjoki ja Imatra, pelasivat samalla kaavalla. Peruspelaamisen vastakohta ei ole silmitön hyökkääminen vaan samanlainen rohkea ja yllätyksellinen, mutta kuitenkin järkevä pelaaminen kuin esimerkiksi altavastaajana pelanneella Kiteellä. Pattijoella se olisi tarkoittanut – pelkistetysti sanottuna – sitä, että Haapakoski olisi tehnyt ensin kolmostilanteen ja viimeisellä olisi lyöty merkkiä päälle paljon rohkeammin kuin nyt.

Pattijoki 2020: Pelaaja-analyysi

Pattijoella oli muutamia yksilötason onnistujia. Topi Kosonen osoitti edelleen olevansa valtakunnan ykköslukkareita ja esimerkiksi Joensuu-sarjassa hän piti lähes yksinään Joensuun aisoissa. Toinen suuri onnistuja oli Alajärveltä täksi kaudeksi hankittu kärkimies Severi Piispanen. Sami Haapakoski osoitti olevansa edelleen raskaansarjan pelaaja niin sisällä ulkona, mutta varsinkin sisällä Haapakosken kaudesta puuttui samanlainen loistokkuus kuin Vimpelissä. Myös päävaihtajat Paavo Pelto ja Timo Kallio kuten myös ulkona hyvin pelannut Teemu Juntunen voivat olla kauteensa tyytyväisiä.

Pattijoki 2020: Tulevaisuus

Pattijoen korkeasta keski-iästä on puhuttu paljon, mutta tämä kausi osoitti, että vanhoissa luissa on vielä virtaa jäljellä, vaikka kausi olikin tuloksellisesti pettymys. Siksi Pattijoen tulevaisuuden näkymä ei välttämättä ole niin synkeä kuin jotkut sen näkevät.

Kokeneista pelaajista Timo Kallio ilmoitti lopettavansa, mutta pelinjohtaja Jussi Haapakoskella ja suurimmalla osalla muusta joukkueesta on jo sopimus ensi kaudesta. Isoista pelaajista ilman sopimusta ovat Kosonen ja Haapakoski. Jos ja kun Pattijoki saa pidettyä kaksikon, se olisi hyvin lähellä sellaista tasoa, jolla se voisi taistella ensi kaudella mitaleista.

Kysymys olisi teoreettisesti kahdesta pelaajasta – 80–100 juoksua lyövästä lyöjäjokerista ja anttikorhosmaisesta nelosesta, joka olisi vahva kotiuttaja ja vahvistaisi Pattijoen ulkopelin heikointa osaa, etukenttää. Tällä liikkeellä Kososen saataisiin siirrettyä parhaalle sisäpelipaikalle, kolmoseksi.

Varmasti helpoimmin sanottu kuin tehty, mutta näin lähellä Pattijoki on kaikesta huolimatta mitalitason joukkueesta.