Pesäpallokesää on sähköistänyt raju keskustelu siitä, miten pesäpallon 100-vuotisjuhlavuotta pitäisi ensi vuonna juhlistaa.

Kiistan aiheena oli pitkään Pesäpalloliiton suunnitelma ratkaista ensi vuoden Suomen mestaruudet miehissä ja naisissa yhdessä ottelussa, joka olisi pelattu lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Olympiastadionilla.

Kun hanke sai vastaansa rajun myrskyn, vaihtoehtoisena suunnitelmana oli siirtää ensi vuoden Itä–Länsi Olympiastadionille lokakuun alkuun. Manse PP ei kuitenkaan suostunut siirtämään saamaansa ensi vuoden Itä–Länttä vuodella eteenpäin.

Lyö kunnari uudella Expektilla – Parhaat pesiskertoimet joka kierrokselle!

Samalla koko Olympiastadion-hanke pantiin jäihin ja hanketta voimakkaasti ajanut Pesäpalloliiton myyntijohtaja Jonne Kemppainen vapautettiin juhlavuoden juhlatoimikunnan vetovastuusta. Nyt vastuu on Pesäpalloliiton luottamusjohdolla ja juhlatoimikuntaa on nimetty vetämään Pesäpalloliiton johtokunnan 2. varapuheenjohtaja Timo Mäkelä.

Kannattaako Porin Itä-Länttä pelata?

Yksi myrsky on takana, mutta toinen nousemassa. Se myrsky liittyy tämän vuoden Itä–Länteen, joka pitäisi pelata ensi viikonloppuna Porissa.

Kaikki on valmiina ja valmisteltu, että Porissa pelattaisiin ensi viikonloppuna, mutta nyt taivaanrannalle on nousemassa uusi mörkö – rajulla vauhdilla paheneva koronatilanne.

Aluehallintovirasto tiukensi perjantaina muun muassa Satakuntaa ja sitä kautta Poria koskevia rajoituksia. Uusien rajoitusten mukaan yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia ulkotiloissa voi järjestää vain, jos niissä noudatetaan viranomaisten hygienia- ja turvallisuusohjetta ja fyysinen kontakti osallistujien välillä pystytään tosiasiallisesti välttämään.

Uudet rajoitukset eivät vielä suoraan estä Itä–Lännen pelaamista, mutta paheneva koronatilanne ja Itä–Lännen läheisyys pudotuspeleihin on saanut monet pelaajat varauksellisiksi sen suhteen, onko Itä–Länteen järkevää osallistua. Pelaajien keskuudessa on pelätty sitä, että Itä–Lännestä voisi pahimmillaan seurata tartuntoja, altistumisia tai karanteeneja, jotka sotkisivat jopa syksyn ratkaisupelejä.

Mitä siis tässä tilanteessa pitäisi tehdä?

ElmoTV:n vastaus on tämä:

Perutaan tässä tilanteessa Porin Itä–Länsi ja turvataan se, että tämän kauden tärkeimmät pelit, pudotuspelit ja finaalit, voidaan pelata. Tai, että niiden pelaamisen suhteen ei oteta ainakaan yhtään ylimääräistä riskiä.

Tästä päästään paljon radikaalimpaan ratkaisuun: Pelataan ensi vuonna useampi Itä–Länsi.

Manse PP saa järjestää oman Itä–Läntensä heinäkuussa normaalilla tavalla ja normaalilla aikataululla, mutta kruunataan pesäpallokausi ja pesäpallon 100-vuotisjuhlavuosi pelaamalla kauden lopussa Olympiastadionilla yksi tai miksei jopa kaksi Itä–Länttä, jos Porin Itä–Länsi jouduttaisiin perumaan.

On totta, että pesäpallon historiassa ei ole koskaan pelattu kauden aikana kahta Itä–Länttä, mutta pesäpallohistorian aikana ei ole myöskään koettu mitään vastaavaa kuin maailmaa ravistellut koronakriisi.

Ja tämä vuosi on opettanut meille jalkapallon EM-kisoissa ja Tokion olympialaisissa, että jonkun tietyn vuoden urheilutapahtumat voidaan näissä poikkeusoloissa järjestää aivan hyvin jonakin toisena vuonna.

Sillä, että ensi vuonna pelattaisiin kaksi tai Porin peruuntuessa jopa kolme Itä–Länttä, pelastettaisiin se, mitä Jonne Kemppainen ajoi pesäpallokauden päättämisellä Olympiastadionilla. Juhlavuodelle saataisiin upea kruunu, joka toisi näkyvyyttä pesäpallolle niin Helsingissä kuin koko valtakunnassa ennennäkemättömällä tavalla.

Monet kavahtivat Olympiastadion-hankkeen yhteydessä sitä, että Pesäpalloliitto ajattelee niin voimakkaasti rahaa. Toki painatuksista voidaan aina keskustella, mutta jos Pesäpalloliitto olisi tässä taloudellisessa tilanteessa saamassa useiden satojentuhansien eurojen arvoisia yhteistyösopimuksia, joista rahaa olisi ollut tarkoitus jakaa suoraan myös pesäpalloseuroille, niin onko se oikeasti sellainen asia, jota pitää kynsin hampain vastustaa.

Toivottavasti Jonne Kemppainen ei ole menettänyt taistelumieltään. Jos yksi ovi menee kiinni, jossain on aina olemassa toinen ovi. Nyt tarvitaan vain avointa mieltä ja rohkeutta.