Eetu, olipahan trilleri! Suomi avasi voittotilin MM-kisoissa 4–3-voitolla Saksasta. Millaisella esityksellä voitto tuli?

MM-turnauksesta puhutaan parantamisturnauksena ja oleellista lienee, että Suomi kyllä paransi. Jos Yhdysvaltoja vastaan Suomi pelasi todella paljon rännikiekkoja omalta alueeltaan, nyt Leijonat palasi jo vahvemmin kiekkokontrollin äärelle.

Toki Saksa ei myöskään tarjonnut vastaavaa painetta kuin Yhdysvallat. On spekuloitu, oliko rännikiekkojen käyttäminen jopa USA:ta varten tehty pelisuunnitelma, mutta jälkikäteen on helppo sanoa, ettei tuollaisille pelisuunnitelmien tielle kannata lähteä.

Vahva avauserän pelaaminen ei kuitenkaan antanut Saksaa vastaan Leijonille toivottua tulosta. Saksa tasoitti pienen onnenkantamoisenkin kautta erän lopulla. Horjuttiko se Leijonia, tiedä häntä, mutta toisessa erässä USA-ottelun ongelmia alkoi taas näkyä.

Vaikka toisessakin erässä nähtiin pitkiä Suomen hallintajaksoja, oli vastapainona jäällä kurittomiakin Leijonia. Viittaan tällä niin jäähy- kuin pelikuriinkin.

Ensinnäkin Suomi otti erässä kolme kuritonta jäähyä. Kaksi niistä kostautui, kun ensin Saksan 2–1-johtomaali tuli, kun Leijonien vaihto venyi alivoiman jälkilöylyillä. Tasoitus 3–3-lukemiin erän lopussa olikin ylivoimamaali.

Pelikurittomuudesta esimerkki oli Mikko Rantanen. Kun esimerkiksi paljon kritiikkiä saanut Kasperi Kapanenkin loisti ajoittain jäällä, Rantaselta nähtiin heikkoa tähtijääkiekkoa toisen erän aikana.

Supertähtilaituri ei tuntunut tietävän, missä hänen pitäisi kentällä olla, kun Suomi lähti liikkeelle omista. Välimatkat kasvoivat. Nähtiin toivotaan toivotaan –syöttöjä ja päämäärätöntä kuljettelua.

Hyviäkin asioita nähtiin toisessa erässä. Mainittu Kapasen vahva pelaaminen ja Sakari Mannisen kaksi tärkeää ja upealla tavalla tehtyä maalia lupaavat Leijonille myös hyvää tulevaan. Ykkössentterin lämpimästä lavasta on tuskin haittaa turnauksen edetessä.

Kolmannessa erässä Suomi selvisi melko kovastakin painepaikasta. Toinen perättäinen tappio olisi varmasti nostanut jo keskustelua orastavasta kriisistä, mutta Suomi jauhoi väkisin helpottavan voiton 3–3-lähtötilanteesta.

Annat kovaakin raippaa Rantaselle. Hän kuitenkin syötti kaksi tärkeää maalia, joista toinen oli voittomaali. Mitä sanot siitä?

Rantasen peli ei näyttänyt hyvältä kahdessa ensimmäisessä erässä, en peräänny siitä. Se on kuitenkin sanottava, että kolmannessa erässä hän näytti, mikä hänestä tekee niin hyvän pelaajan kuin hän on.

Kolmanteen erään peliään terävöittänyt Rantanen pelasi kaksi todellista supervaihtoa hyökkäysalueella, joissa saksalaiset jäivät totaalisesti jalkoihin. Ensimmäisestä ei vielä tulosta tullut, mutta toisessa häkki heilui.

Vaikka Mikko Lehtosen laukaus lopulta toi Suomelle kaivatun voiton, oli Rantasen yksilösuoritus ennen sitä maailman luokkaa ja ratkaisevaa maalin synnyn kannalta. Laiturin fysiikka yhdistettynä nähtyyn herkkäkätisyyteen on ase, jota Suomi totta kai tarvitsee turnauksen edetessä.

Rantasen onnistumiset tänään saattavat olla käänteentekeviä myös Suomen turnauksen kannalta. Sopeutumishaasteet Leijonien tapaan pelata ja NHL-pelejä maltillisempaan peluutukseen on helpompi sietää, kun tulostaulu rullaa onnistuneiden suoritusten jälkeen.

Sopeutumishaasteet selättänyt Rantanen sitten onkin selvästi tämän turnauksen paras jääkiekkoilija.

Entä miltä Suomen maalivahtitilanne näyttää? Jussi Olkinuora torjui voiton tänään, mutta Emil Larmi joutui kovemmille USA-ottelussa.

Mielestäni Larmi vakuutti Olkinuoraa enemmän avausottelussaan. Olkinuoralle tämä ottelu oli vaikea, kun vain kolmetoista kiekkoa tuli kohti maalia ja kolme niistä livahti sisään.

Vaikka peli oli vaikea, ei Olkinuora vaikeilla hetkillä kyllä Suomea kannatellutkaan. Leijonat ehkä enemmän onnistui kaivamaan voiton nyt ilman maalivahdin huippuonnistumista.

Tuskin kuitenkaan vielä lopullista valintaa siitä on tehty, kumpi Leijonien ykkösvahti on. Larmi vaikuttaa kuitenkin juuri nyt tästä kaksikosta kuumemmalta.