Manchester United erotti maanantaina manageri Rúben Amorimin. Jukka, oikea vai väärä ratkaisu?

Tässä tilanteessa ainoa oikea ratkaisu.

Kysymys oli toki tuloksista, mutta myös siitä, että Amorim oli menettänyt Manchester Unitedin johtohenkilöiden luottamuksen.

Tämä tuli konkreettisesti esille siinä, että Amorim olisi halunnut vahvistaa joukkuetta tammikuun siirtoikkunassa, mutta seurajohto halusi välttää saman virheen, jonka se teki Erik ten Hagin kanssa kesällä 2024.

Ten Hagin asema oli samalla tavalla vaakalaudalla kuin Amorimin asema nyt, mutta United käytti rahaa uusien pelaajien ostamiseen kesällä 2024 yli 200 miljoonaa puntaa. Suurin osa näistä pelaajista oli sellaisia, joita ten Hag halusi ja jotka sopivat hänen pelitapaansa.

Kun ten Hagille jouduttiin antamaan potkut paria kuukautta myöhemmin, Old Traffordilla ihmeteltiin porukalla, että oltiinpas sitä kerrassaan viisaita.

Nyt päätettiin toisin ja kun tämä valkeni Amorimille, hän ymmärsi, mitä se tarkoittaa isommassa kuvassa.

Se selittää myös sen, miksi hän alkoi julkisesti avautua ennen viikonloppua ja vielä sunnuntaisen Leeds-tasapelin jälkeen. Vaikka Amorim ei sanonut asioita suoraan, rivien välistä paistoi, että hänen suhteensa etenkin jalkapallojohtaja Jason Wilcoxiin oli katkennut.

Kun tilanne oli ajautunut näin tulehtuneeksi, jonkun oli lähdettävä – ja nyt se joku oli Amorim.

Amorim nimitettiin Manchester Unitedin manageriksi 14 kuukautta sitten marraskuussa 2024. Miksi hänen taikansa ei siirtynyt Sportingista Old Traffordille?

Se on monen asian summa.

Ensinnäkin Valioliigan taktinen vaatimustaso on eri luokkaa myös valmentamisen kannalta kuin Portugalin liiga. Vastassa ei ole vain erinomaisia joukkueita ja pelaajia, vaan maailman parhaita valmentajia ja valmennustiimejä sekä niiden takana huippuluokan analysointi- ja dataosastoja sekä muita taustavoimia.

Se, millainen valmentaminen ja taktinen osaaminen toimivat ja riittivät Portugalissa, eivät välttämättä riitä Valioliigassa. Liverpool, joka teki todella perusteellisen analyysin Jürgen Kloppin seuraajaa valitessaan keväällä 2024, raakkasi saman tien top-ehdokkaiden listalta Amorimin, vaikka tämä oli sillä hetkellä kuumin valmentajanimi saatavilla olevilla markkinoilla.

Pelillisesti Amorimin haaste oli siinä, että hän uskoi vakaasti omaan 3-4-3-pelisysteemiinsä, mutta hänen käytettävissään ollut materiaali ei ollut viime kaudella mitenkään ideaalinen 3-4-3:n kannalta. Kesällä asioita yritettiin korjata, mutta ongelmat eivät ratkenneet, vaikka Manchester Unitedin pelaaminen näyttikin välillä jo paremmalta.

Amorimia voidaan syyttää monesta asiasta, mutta myös Manchester United joutuu katsomaa seurana peiliin. Miksi alun perinkin palkattiin 3-4-3-pelitavan manageri, varsinkin, jos hänen ei annettu riittävästi muokata joukkuetta?

Kun asiat eivät toimineet odotetulla tavalla, Manchester Unitedin ja ennen kaikkea Wilcoxin ratkaisu oli painostaa Amorimia muuttamaan pelitapansa. Se saattoi olla hyvinkin perusteltu pyyntö, mutta kuten Amorim sanoi Leeds-ottelun jälkeen, hän on joukkueen manageri ja hoitaa managerille kuuluvat tehtävät ja muiden on hoidettava omat tehtävänsä.

Jalkapallojoukkueen pelitapa ja kokoonpanovalinnat eivät ole sellaisia asioita, joista päätetään huutoäänestyksellä seuran työntekijöiden ja seurajohtajien kesken. Manageri voi ja hänen pitää käydä avointa keskustelua ja kuunnella myös muita mielipiteitä, mutta viime kädessä vastuu peluuttamisesta ja kokoonpanovalinnoista on yksin hänen.

Muutenkin Manchester Unitedin toiminta on ollut Sir Alex Fergusonin vetäytymisen jälkeen yhtä ja samaa kaaosta, jota on ollut sorkkimassa kaiken maailman suhaajat.

Unitedin väliaikaisena managerina kaudella 2021-2022 toiminut Ralf Rangnick sanoi osuvasti, ettei Unitedin toiminta parane siten, että asioita korjataan vähäsen siellä ja täällä. Rangnickin mukaan ainoa tapa muuttaa kurssia olisi ollut tehdä koko seuralle avoin sydänleikkaus.

Sir Jim Ratcliffen otettua vastuun Manchester Unitedin jalkapallo-operaatioista, hänen piti tehdä tuo Rangnickin kuvaama sydänleikkaus, mutta leikkauksessa oli yksi ongelma: Sir Jim ei ole sydänkirurgi, vaan eläinlääkäri. Sir Jim ymmärtää varmasti kemikaalibisneksestä kaiken, mutta jalkapalloseuran johtamisesta hänen näyttönsä ovat toistaiseksi c-luokkaa.

Siksi Manchester United on edelleen moniongelmainen potilas. Amorim vastasi toki omasta tekemisestään ja omista ratkaisuistaan, mutta kaikkea kuonaa ei voi kaataa pelkästään hänen päälle.

Joko tiedetään, kenestä tulee Amorimin seuraaja?

United nimitti väliaikaiseksi manageriksi entisen pelaajansa Darren Fletcherin. Hänen pestinsä pituus riippuu siitä, kenet United haluaa Amorimin pysyväksi seuraajaksi ja milloin uusi manageri olisi saatavilla.

Vapaiden miesten listalla ovat kärjessä Chelseasta viime viikolla lähtenyt Enzo Maresca, Barcelonan ex-luotsi Xavi ja Englannin maajoukkueen entinen päävalmentaja Gareth Southgate.

Muissa seuroissa kiinni olevista nimistä vahvimmin esillä ovat olleet Crystal Palacen Oliver Glasner ja Bournemouthin Andoni Iraola. Jossain kohtaa on väläytetty myös Aston Villan Unai Emerya, mutta hänen saamisensa irti Villa Parkilta ei olisi helppoa.

Sitä, mikä Manchester Unitedin valinta lopulta on, on turha ennakoida, sillä siitä arvontakoneesta voi nousta kenen nimi tahansa.

Pelitavallisesti Unitedin dna:han noista nimistä sopisivat enemmän tai vähemmän kaikki Glasneria lukuun ottamatta.

Ongelma ei ole kuitenkaan vain pelkkä managerin henkilö, vaan se, miten Manchester United toimii seurana. Jatkuuko toiminta samanlaisena harhailuna kuin viimeiset 13 vuotta vai saadaanko toiminta ruuvattua takaisin järkeville linjoille?

Jos seuraorganisaatio olisi tehtäviensä tasalla ja uusi manageri saisi haluamansa työilmapiirin, Iraola voisi olla tuosta nipusta kaikista raikkain ja samalla toimivin vaihtoehto.

Old Traffordilla ollaan joka tapauksessa jälleen isolla vedenjakajalla. Saadaanko nyt viimeinkin sellainen tekijä taloon, että hän saisi vakautettua laivan kurssin ja luotsaisi Unitedia 2030-luvulle saakka vai tuleeko sieltä taas manageri, joka heiluu hullunmyllyssä kauden tai kaksi?