Kokonaiskuvassa Suomi oli hieman alakynnessä, mutta onnistui tekemään ottelusta yhden maalin pelin ja viemään ratkaisun rangaistuslaukauksiin. Suomi roikkui mukana ja oli lähellä voittaa.

Joukkuepelissä harvoin voidaan yhtä pelaajaa nostaa keskeiseksi tekijäksi lopputulokseen. Tällä kertaa niin on kuitenkin perusteltua tehdä. Maalivahti Lassi Toriseva Tampereen Classicistä todellakin antoi Suomelle mahdollisuuden pudottaa Ruotsi ensimmäistä kertaa koskaan miesten salibandyn arvokisoissa pronssiotteluun.

Toriseva piti Suomen huipputorjunnoillaan pelissä mukana kolmannen erän alussa, kun Ruotsilla oli useita paikkoja mennä 4-2- tai jopa 5-2-johtoon. Jatkoajalla Toriseva nollasi muutaman hyvän paikan ja oli myös rangaistuslaukauskisassa erinomainen. Siinä Sami Johanssonilla oli viidentenä laukojana mahdollisuus ratkaista ottelu, mutta hän epäonnistui. Ruotsin Robin Nilsberth tasoitti viimeisenä vetäjänä veivirankkarilla. Toisella jatkokierroksella Alexander Galante Calström vei Ruotsin jälleen loppuotteluun. Nilsberthin veivistä ei Suomessa diskorenkutusta tehdä.

***

Mitkä joukkuepelilliset tekijät edesauttoivat Suomea saaman pelistä yhden maalin ottelun?

Keinot olivat tutut. Suomi pyrki ensinnäkin puolustamaan pallolla mahdollisimman paljon. Ruotsi yritettiin pitää pois pallosta pitkillä pallonhallintajaksoilla omalla alueella, kun Ruotsi ei kovin usein karvaustaan nostanut. Pallolla puolustaminen Suomella onnistui erityisesti ensimmäisessä erässä sekä varsinaisen peliajan ja jatkoajan lopussa.

Toiseksi Suomi puolusti omalla alueella lähes miesvartioinnilla. Tämä taktiikan apuvalmentaja Samu Kuitunen toi jo vuoden 2008 MM-kisoihin. Tänään se toimi hyvin ykkös- ja kolmoskentillä. Kolmanneksi tarkoitus oli iskeä Ruotsin virheistä ja erikoistilanteista. Ylivoima-alivoimapelaamisen Suomi voittikin 1-0, kun Justus Kainulainen pommitti maalin Suomen ainoassa ylivoimassa. Ruotsi hukkasi kummatkin ylivoimansa lähinnä Torisevan loistavien torjuntojen vuoksi.

Sen sijaan pelitapansa mukaisissa nopeissa hyökkäyksissä Suomi ei onnistunut. Niistä joukkue ei onnistunut iskemään yhtä ainutta maalia, vaikka mahdollisuuksia oli monia. Kaikki kolme maaliaan Suomi teki pitkistä hyökkäyksistä. Varsinkin tutkitusti parhaita nopeita hyökkäyksiä, vastahyökkäysten vastahyökkäyksiä Ruotsi ei Suomelle antanut kuin muutaman koko ottelussa. Siltä osin Suomi oli huonompi. Ero nopeiden hyökkäysten suhteen korostui toisessa erässä, jonka Ruotsi voitti 3-2.

***

Toisesta erästä onkin viimeisen vuoden aikana muodostunut Suomelle murheenkryyni Ruotsia vastaan. Toisen erän Ruotsi voitti viime vuoden MM-finaalissa, kesän World Gamesin finaalissa ja jälleen tämän vuoden välierässä. Syytä toisen erän ongelmaan on joukkueen ulkopuolelta sanoa, mutta tällä kertaa ongelmat alkoivat kahden huippupaikan jälkeen kolmoskentän päästämästä ylivoimahyökkäysmaalista ajassa 22.07.

Suurin syyllinen toisen erän ongelmista löytyy kuitenkin tällä kertaa kakkosviisikosta. Se oli jatkuvissa ongelmissa Ruotsin kakkosen kanssa ja päästikin toisessa erässä kaksi maalia oman alueen puolustusvirheiden vuoksi. Näytti vahvasti siltä, että Suomen kakkosen kolmelta pelaajalta, jotka eivät ole täydessä iskussa, loppui yksinkertaisesti potku jo toisessa erässä: Peter Kotilaiselta, Ville Lastikalta ja Mikko Leikkaselta.

Valmennus yritti korjata tämän ongelman kolmanteen erään vaihtamalla Kotilaisen Oskari Heikkilään. Vaihto vei kuitenkin loputkin kakkoskentän pelistä. Tämä oli keskeinen yksittäinen tekijä sille, että Ruotsi hallitsi kolmannen erän alkupuolta ja olisi voinut ratkaista ottelun jo silloin ilman Torisevan huippupeliä.

Yleisestikin Suomi oli kolmannen erän alussa pallolla hätäinen ja Ruotsi pääsi kääntämään peliä toistuvasti, varsinkin riistoista Suomen nopeista käännöistä. Ote oli sinikeltaisilla vahvasti.

Jatkoajalle Suomen pelasti Torisevan siivittämänä ykköskentän upea pitkän hyökkäyksen maali, jonka puolustaja Otto Lehkosuo viimeisteli viivavedolla ajassa 55.15. Nico Salon johtama Suomen ykkönen olikin ainut sinivalkoinen viisikko, joka voitti tänään pelinsä (2-0). Ruotsilla plussalle pääsivät kakkonen ja kolmonen. Ruotsilta löytyi enemmän leveyttä viisikoista kuin Suomella.